Koulukamppis - itsemurhien ehkäisy

Luotu 18.02.2022
Koulukamppis - itsemurhien ehkäisy
Koulukamppis - itsemurhien ehkäisy

Tiivistelmä

Koulukamppis eli tuodaan tietoa mielenhyvinvoinnin vahvistamisesta 9 -luokkalaisille nuorille, paikallisista apua tarjoavista toimijoista ja opettajille itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

  • Järjestetään yhdeksäsluokkalaisille oppitunti, jossa käydään läpi nuorten keinoja mielenhyvinvoinnin tukemiseen ja tarjotaan tietoa mielenterveyden tukemisesta.
  • Järjestetään koulun kaikille oppilaille välituntirasteja (eri toimijat voivat järjestää oman pisteensä) mielenhyvinvoinnin ympärillä ja tuodaan samalla tutuksi paikallisia toimijoita.
  • Opettajille järjestetään tietoisku itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

Osallistetaan koulun henkilökunta, oppilashuolto koulun nuorisotyöntekijä sekä muita alueen toimijoita, kuten kriisikeskukset, poliisi, nuorisopsykiatria ja lastensuojelu mukaan kampanjan järjestämiseen.

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Apua Ajoissa! itsemurhien ehkäisyhankkeen (2021-2023) Osaprojekti 2 tavoitteena oli mm.

  • Tavoite 4. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee ammattilaisten ja hyvinvointialueen väestön keskuudessa.
  • Tavoite 5. Jatketaan ja laajennetaan yleisen tietoisuuden lisäämistä itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista hyvinvointialueiden väestön keskuudessa.
  • Tavoite 6. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jatketaan periaatteen: ”Aavista, puutu ja uskalla auttaa” jalkauttamista hyvinvointialueilla.

Joista konkreettisina toimenpiteinä on

  • lisätä väestön kiinnostusta aiheeseen hyödyntämällä näkyviä alueellisia ja valtakunnallisia vaikuttajia, kanavia ja erilaisia viestinnän keinoja. Lisätään aiheen näkyvyyttä hyvinvointialueella ja sosiaalisessa mediassa mainoskampanjoiden avulla.
  • tarjota hyvinvointialueiden väestölle ja ammattilaisille tietoa mielenterveyden edistämisestä, itsemurhien ehkäisemisen keinoista ja tarjolla olevista palveluista. Toimitaan yhteistyössä kuntien ehkäisevän mielenterveys-, päihde- ja väkivaltayön työntekijöiden sekä vastaavien järjestötoimijoiden kanssa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Nuorten pahoinvointi ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyneet suomessa. Kriisikeskus Mobilelle on tullut koulutuspyyntöjä nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta itsetuhoisuuteen ja itsetuhoisten nuorten kohtaamiseen liittyen.

THL:n vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan ”suomalaisista nuorista 25 % on tahallisesti vahingoittanut itseään oman ilmoituksensa mukaan jossain elämänsä vaiheessa. Itsetuhoisia ajatuksia on ollut 40 %:lla ja itsemurhayritys 7 %:lla nuorista.”

Anttila ym. (2016) antoivat suositukset Mielenterveyden edistämiseen kouluissa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa aina toisen asteen koulutukseen asti.  Keskeistä oli, että opetus-, terveys- ja sosiaalisektori toimivat yhdessä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi.  Koulu on oleellinen paikka edistää nuorten mielenterveyttä, koska siellä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret.

Erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä ja suuri osa aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Koulut ovat lapsille ja nuorille yhteinen ja luonnollinen ympäristö edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen interventiot kouluympäristöissä voivat olla erityisen vaikuttavia. (Larmas M. 2023)

Koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulun tehtävää. He kokevat, että tarvitsevat apua ja tukea vastatakseen oppilaiden kasvaviin mielenterveyden haasteisiin. Lyhyet koulussa toteutettavat psykoedukatiiviset interventiot voivat muuttaa oppilaiden asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Nuoret arvostavat enemmän epävirallisia avun lähteitä ja kokevat avun hakemisen ammattilaisilta vaikeaksi ja minkä vuoksi onkin tärkeä löytää keinoja madaltaa kynnystä avun hakemiseen. (Larmas M. 2023)

linkit lähteisiin:

Anttila N, Huurre T, Malin M, Santalahti P. 2016. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen - Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. https://www.julkari.fi/handle/10024/130003

Larmas Markku. 2023. Väitöskirja: Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa (2023) https://peda.net/kuopio/koulutusalan-tutkimuksia2/vaitoskirja-mielenterveyden-edistaminen-peruskoulussa-2023#top

THL. 2022. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 49/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145433/URN_ISBN_978-952-343-966-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nuoret tarvitsevat tietoa mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä oman toimijuuden vahvistamista mielenterveyden tukemiseen itsemurhien ehkäisemiseksi. Nuorten kanssa työskentelevät aikuiset, erityisesti kouluissa tarvitsevat tukea ja rohkaisua itsetuhoisuuden puheeksiottoon.

Ensimmäisillä kouluvierailuilla Keski-Suomessa tehtiin kysely oppilaille, toiminnan kehittämiseksi ja tilanteen kartoittamiseksi alueella.

  1. Miten seuraavat väittämät vastaavat kokemustasi vierailustamme? (arvioi 1-5)
  • Sain lisää tietoa itsetuhoisuudesta
  • En saanut lisää tietoa itsetuhoisuudesta
  • Tiedän, mihin otan yhteyttä tai kuka voi auttaa, mikäli itselläni on itsetuhoisia ajatuksia
  • Tiedän, miten toimin tai kuka voi auttaa, mikäli ystävälläni on itsetuhoisia ajatuksia
  1. Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?
  2. Oletko kertonut itsetuhoisista ajatuksistasi jollekin?
  3. Kenelle olet kertonut itsetuhoisista ajatuksistasi?
  4. Koetko tulleesi kuulluksi - saitko apua tilanteeseesi?

Tuloksena saatiin, että 40% on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja 40% heistä ei ole kertonut kenellekkään itsetuhoisista ajatuksistaan.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimenpiteiden tuloksena pyritään seuraaviin tuloksiin:

  • Tulos 1. Itsemurha -sana ei ole enää tabu. Itsemurhista ja itsetuhoisuudesta uskalletaan puhua avoimesti ja ihmiset uskaltavat hakea apua itsetuhoisuuteen.
  • Tulos 2. Väestö osaa hakeutua itse ja ohjata läheisiään palveluihin. Ymmärretään, että itsemurhien ehkäisy on jokaisen asia.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kun oppitunnin sisältö on rakennettu (kts. diaesitys liitteestä), saman voi toistaa kouluissa vuosittain uusille yhdeksäs luokkalaisille. Aikaresurssia vie alkuun päivän sisällön suunnittelu, mutta jatkossa vierailuilla voi toistaa samaa kaavaa.  Arjen toimintaan juuruttaessa on tärkeä sopia, kenen toimesta seuraava kouluvierailu järjestetään, jotta toiminnasta saadaan jatkuvaa.

Diat, ysien tunti.pdf (3.56 MB)

Toimintamallin ydinsisältö

Koulukamppis eli tuodaan tietoa mielenhyvinvoinnin vahvistamisesta 9 -luokkalaisille nuorille, paikallisista apua tarjoavista toimijoista ja opettajille itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

  • Järjestetään yhdeksäsluokkalaisille oppitunti, jossa käydään läpi nuorten keinoja mielenhyvinvoinnin tukemiseen ja tarjotaan tietoa mielenterveyden tukemisesta.
  • Järjestetään koulun kaikille oppilaille välituntirasteja (eri toimijat voivat järjestää oman pisteensä) mielenhyvinvoinnin ympärillä ja tuodaan samalla tutuksi paikallisia toimijoita.
  • Opettajille järjestetään tietoisku itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

Osallistetaan koulun henkilökunta, oppilashuolto koulun nuorisotyöntekijä sekä muita alueen toimijoita, kuten kriisikeskukset, poliisi, nuorisopsykiatria ja lastensuojelu mukaan kampanjan järjestämiseen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Koulun henkilökunta ja oppilashuolto ovat olleet tyytyväisiä päivän sisältöön. Tämän tyyppinen tiedon jakaminen nuorille on tärkeää ja koulu tarvitsee tuekseen kriisikeskuksia, hyvinvointialueen toimijoita ja muita kolmannen sektorin toimijoita tämän tyyppisen tiedon jakamisessa.

Paikalliset toimijat pääsevät kohtaamaan nuoria uudenlaisella tavalla, kun nuoret kohdataan ns. omassa ympäristössään. Nuoret kokevat tärkeänä, että ammattilaiset ovat saatavilla heitä varten. Vierailuista on syntynyt asiakkuuksia eri toimijoille (esimerkiksi kriisikeskus ja lastensuojelu).

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kouluvierailut ovat sovellettavissa mille tahansa ikäryhmälle kohderyhmän ikätason huomioiden. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille päivää voi soveltaa mm. hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita. Toimintamallissa on tärkeä huomioida, että vierailun järjestämisessä ovat mukana nuorten ja mielenterveysasioiden kanssa työskentelevät. Myös koulun osallisuus on tärkeää, koska aran aihepiirin ympärillä voi nousta esiin kiusaamistapauksia. Tähän on hyvä varautua ja järjestää osallistavat tehtävät niin, ettei sitä voida käyttää kiusaamisen välineenä (esimerkiksi kommenttien heijastaminen taululle).

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Toimintaympäristö
Etelä-Savon ja Keski-Suomen alue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)