THL on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana.
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeen rahoittamana, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen.
Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan-toimintamalli on osa Väkivallasta turvallisuuteen - Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella -kokonaisuutta.
Sosiaalihuoltolain 11§ perusteella, asiakkaalla on oikeus saada sosiaalipalveluita lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Jokaisella on myös perustavanlaatuinen oikeus turvalliseen, väkivallattomaan elämään. Asiakaskokemuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä palvelutarpeeseen vastaavista palveluista tulee parantaa. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista sekä tarjolla olevista palveluista. Lähisuhdeväkivalta on usein toistuvaa ja asiakasta tulee suojella väkivallan jatkumiselta. Myös väkivallan tekijöillä on oikeus saada apua ja tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi.
Ammattilaisilla tulee olla paljon osaamista erilaisten elämäntilanteiden osalta. Lähisuhdeväkivalta on erityisen tunteita herättävä sosiaalinen ongelma, johon harvoin löytyy nopeasti ratkaisuja. Lähisuhdeväkivallan toistuva ja hankalasti loppuva luonne aiheuttaa turhautumista työntekijöissä. Ammattilaisilla tulee olla saatavilla konsultaatiota, tukea työn tekemiseen ja mahdollisuus purkaa työssä esiin nousseita tunteita.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa hyvinvointialueelle suuria kustannuksia, erityisesti terveydenhuoltoon (Siltala 2021). Kustannukset jatkuvat jopa kuuden vuoden ajan jos väkivaltaa ei tunnisteta. Väkivallan nopea tunnistaminen ja siihen puuttuminen, säästävät sekä hyvinvointialueen kustannuksia, että inhimillistä kärsimystä. Organisaation etu on myös jaksavat, tukea saavat ammattilaiset, joiden osaamista pidetään yllä.
Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa erityisesti naisille. Suomessa väkivaltaa koetaan naisten ja miesten keskuudessa lähes yhtä paljon, mutta naiset kokevat väkivallan kotona, kun miehet taas julkisilla paikoilla. Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, johon kuolee vuosittain noin 20 naista.
Konsultaatio on avoin kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat aikuisia, ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä. Pääpaino kohderyhmässä on hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa (sisältäen gerontologisen sosiaalityön), lapsiperheiden sosiaalityössä sekä vammaispalveluissa. Asiakas on joskus mukana konsultaatiopuhelussa, joka käydään tällöin kaiutinpuheluna. Konsultaatiotuki on käytettävissä hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi myös kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka hyötyvät siitä, että ammattilaisella on hallussaan osaaminen ja työkalut väkivaltaan puuttumiseksi. Asiakas myös hyötyy konsultaatiotuessa tehdystä koordinaatiosta, kun palvelujärjestelmä toimii hänen kannaltaan tarpeisiin vastaten. Näin vältetään turhat käynnit eri palveluissa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät hyötyvät siitä, että väkivalta tulee tunnistetuksi, heidän tarpeitaan kuullaan ja heitä myös suojellaan uusilta väkivallan teoilta.
