Konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)
Konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)
Pirkanmaan hyvinvointialueella luotiin porrasteinen konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä osana hoidon porrastuksen uudistusta.
Toimintamallin nimi
Pirkanmaan hyvinvointialueella luotiin porrasteinen konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä osana hoidon porrastuksen uudistusta.
Kuva
Kaikki lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmään kuuluvat yksiköt saavat tarvitsemansa konsultaatiotuen. Lasten- ja nuorisopsykiatrisissa aluetyöryhmissä työskentelee konsultoivia lasten- ja nuorisopsykiatreja, jotka antavat säännöllistä konsultaatiota lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Neuvola ja kehitystä tukevat palvelut, opiskeluhuolto sekä kasvatus- ja perheneuvonta saavat pääsääntöisesti konsultaatiotuen lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lääkärihenkilöstön lisäksi myös muille ammattiryhmille kehitetään omat konsultaatiokanavat. Konsultaatiorakenteissa kuvataan myös erikoistuneempien palveluiden mahdollisuudet konsultoida matalampia hoidon portaita niiden erityisvastuualueista ja -palveluista.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Molemmissa konsultaatiomalleja kehittävissä työryhmissä oli mukana henkilöstöä kaikilta hoidon portailta. Lisäksi henkilöstöä kuultiin laajemmin kyselyillä sekä lasten että nuorten konsultaatiomallia kehitettäessä.
Porrasteinen konsultaatiomalli rakentuu hoidonporrastuksen mukaisesti, minkä tukemiseksi on laadittava oireiden vaikeusastetaulukot sekä toimintamallit asiakkaiden hoidon portaalla siirtymiseksi. Päihdepalveluita tulee tarjota yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa samoissa terveydenhuollon yksiköissä. Konsultaatiomallin jalkauttamiseksi tulee huolehtia henkilöstön perehdytyksestä ja pitkäjänteisestä tiedottamisesta.
Puolen vuoden tarkkailuvälillä odotusaika ja jonotilanne on lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta osin lyhentynyt.