Konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Luotu 23.04.2025
Konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Tiivistelmä

Kaikki lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmään kuuluvat yksiköt saavat tarvitsemansa konsultaatiotuen. Lasten- ja nuorisopsykiatrisissa aluetyöryhmissä työskentelee konsultoivia lasten- ja nuorisopsykiatreja, jotka antavat säännöllistä konsultaatiota lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Neuvola ja kehitystä tukevat palvelut, opiskeluhuolto sekä kasvatus- ja perheneuvonta saavat pääsääntöisesti konsultaatiotuen lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lääkärihenkilöstön lisäksi myös muille ammattiryhmille kehitetään omat konsultaatiokanavat. Konsultaatiorakenteissa kuvataan myös erikoistuneempien palveluiden mahdollisuudet konsultoida matalampia hoidon portaita niiden erityisvastuualueista ja -palveluista.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä. 

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää. 

Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman yksi päätavoitteista oli luoda ja ottaa käyttöön uusi hoidon porrastuksen mukainen organisaatiomalli. Osana tätä hoidon porrastusta tarvittiin vastaavanlainen konsultaatiomalli tukemaan uuden organisaatiorakenteen mukaista toimintaa. Konsultaatiorakenteissa tulee tunnistaa myös erikoistuneempien palveluiden tarve konsultoida matalampia hoidon portaita niiden erityisvastuualueista ja -palveluista.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja. 

Palveluiden yhteensovittaminen.

Molemmissa konsultaatiomalleja kehittävissä työryhmissä oli mukana henkilöstöä kaikilta hoidon portailta. Lisäksi henkilöstöä kuultiin laajemmin kyselyillä sekä lasten että nuorten konsultaatiomallia kehitettäessä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimivat ja sujuvat konsultaatiokäytännöt mahdollistaisivat entistä laajemman mahdollisuuden ratkoa asiakkaan haasteita moniammatillisesti. Lisäksi ne vähentävät asiakkaiden siirtämistä tai lähettämistä vaativimpiin palveluihin niissä tilanteissa, joissa alemman portaan hoito on riittävää konsultaatiotuella. Onnistuneen konsultaatiomallin toteutuminen vähentää asiakkaiden hoitoon odottamisen kestoa ja parantaa tuen tai hoidon oikea-aikaisuutta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Konsultaatiomalli on osana lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa, jossa tavoitellaan hoitoon pääsyn sujuvoittamista odotusajan lyhentymisellä ja hoitotakuun toteutumisella. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Porrasteinen konsultaatiomalli rakentuu hoidonporrastuksen mukaisesti, minkä tukemiseksi on laadittava oireiden vaikeusastetaulukot sekä toimintamallit asiakkaiden hoidon portaalla siirtymiseksi. Päihdepalveluita tulee tarjota yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa samoissa terveydenhuollon yksiköissä. Konsultaatiomallin jalkauttamiseksi tulee huolehtia henkilöstön perehdytyksestä ja pitkäjänteisestä tiedottamisesta.

Toimintamallin ydinsisältö

Kaikki lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmään kuuluvat yksiköt saavat tarvitsemansa konsultaatiotuen. Lasten- ja nuorisopsykiatrisissa aluetyöryhmissä työskentelee konsultoivia lasten- ja nuorisopsykiatreja, jotka antavat säännöllistä konsultaatiota lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Neuvola ja kehitystä tukevat palvelut, opiskeluhuolto sekä kasvatus- ja perheneuvonta saavat pääsääntöisesti konsultaatiotuen lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lääkärihenkilöstön lisäksi myös muille ammattiryhmille kehitetään omat konsultaatiokanavat. Konsultaatiorakenteissa kuvataan myös erikoistuneempien palveluiden mahdollisuudet konsultoida matalampia hoidon portaita niiden erityisvastuualueista ja -palveluista.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Puolen vuoden tarkkailuvälillä odotusaika ja jonotilanne on lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta osin lyhentynyt.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Konsultaatiomallin käyttöönotto vaatii laajaa organisaatiorakenteen ja toiminnan muutoksia. Huolehdi kattavasta tiedotuksesta ja suunnitelmallisuudesta.

Lisätietoa antavat vastuualuejohtajat Reija Latva, Timo Holttinen sekä Marja Nurmi-Vuorinen, etunimi.sukunimi@pirha.fi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pirkanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)