Kokemustoiminnan kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kokemustoiminnan kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Toimintamallilla on tarkoitus yhtenäistää kokemustoiminnan rakenteita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Se sisältää nykytilan kuvauksen sekä rekrytointi-, perehdytys- ja palkkioprosessit ja luodaan käyttöönotettavaksi tulevaisuudessa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallilla on tarkoitus yhtenäistää kokemustoiminnan rakenteita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Se sisältää nykytilan kuvauksen sekä rekrytointi-, perehdytys- ja palkkioprosessit ja luodaan käyttöönotettavaksi tulevaisuudessa.
Toimintamallilla on tarkoitus tuoda kokemustietoa ja -osaamista osaksi palvelujen kehittämistä ja toteutusta. Toimintamalli sisältää kuvausta rakenteista ja prosesseista, jotka varmistavat koordinoidun, yhdenvertaisen ja hallinnoidun kokemustoiminnan sekä luo pohjan toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle tulevaisuudessa.
Kokemustoiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on osa asiakasosallisuuden kokonaisuutta. Kokemustoiminta on hajanaista hyvinvointialueella ja tarve yhtenäiselle toimintamallille on tunnistettu. Yhtenäisen toimintamallin tarve kumpuaa strategisista tavoitteista, lainsäädännön velvoitteista kuin myös kesäkuussa 2025 hyvinvointialueen tulosaluejohdolle ja Kanta-Hämeen järjestöille tehdystä nykytilan kartoituskyselystä. Toimintaympäristöä ohjaavat asiakaslähtöisyys ja -osallisuus sekä yhdenvertaisuus.
- Kokemusasiantuntijat ja -toimijat, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. sairaus, vamma, mielenterveyden haasteet, elämän kriisit).
- Ammattilaiset ja hyvinvointialue, jotka hyödyntävät kokemustietoa palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa.
- Järjestöt, joilla on koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja osaamista kokemustoiminnasta.
Asiakasymmärrystä kartutettiin kyselyillä tulosaluejohdolle ja Kanta-Hämeen järjestöille.
Projektin aikana tavattiin säännöllisesti useita kokemusasiantuntijoita erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Heiltä kerättiin ehdotuksia, toiveita ja ideoita hyvinvointialueen kokemustoiminnan kehittämisen tueksi.
- Selkeät prosessit ja ohjeet: rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu, roolit ja eettiset periaatteet.
- Viestintä ja koulutus: kokemustoiminnan tietoisuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotta toimintamalli tunnetaan ja, että sitä osataan hyödyntää ja käyttää.
- Koordinaatioresurssi: välttämätön toiminnan organisointiin sekä sen jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseen
- Resursointi: palkkiot, henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen, hallinnointijärjestelmäkustannukset
- Tietoisuuden kasvattaminen hyvinvointialueella (esim. verkostoituminen, kehittämisen johtoryhmän tapaamiset, kokemusasiantuntijoiden tapaamiset)
- Nykytilan kuvaaminen ja kartoittaminen: Kirjattiin ylös mitä tulisi kehittää jatkossa kokemustoiminnassa, jotta alueella käytettävissä olevaa kokemusosaamista päästäisiin hyödyntämään laajemmin palveluiden tuottamisessa, suunnittelussa ja kehittämisessä.
- Tunnistettiin yhteisiä haasteita kokemustoiminnan kehittämisessä, joihin tartuttiin kokemusasiantuntijoiden osaamista hyödyntävien tulosalueiden kanssa.
- Vaikkei kokemustoiminnan yhtenäistä toimintamallia ollut mahdollista ottaa hankkeen aikana käyttöön eikä keskitetylle koordinaatioresurssille ollut mahdollisuutta, on sen käyttöönottamiseksi tulevaisuudessa tehty taustaselvitystä, benchmarkattu muita hyvinvointialueita, kuvattu rakenteita ja prosesseja sekä lisätty tietoisuutta, jotta hyvinvointialueella voidaan tehdä tulevaisuudessa päätöksiä kokemustoiminnan vahvistamiseksi osana asiakaslähtöisyyden kehittämistä.
- Lopputuotoksena hyvinvointialueelle tehtiin myös loppukoonti sisältäen mm.:
- Mahdollisen keskitetyn koordinaattorin tehtävänkuvaa
- Koontia hankkeen aikana jo selvitetyistä ja tehdyistä asioista
- Koontia siitä, mitä toimintamallin käyttöönottaminen tulee tarvitsemaan esimerkiksi resurssien, järjestelmien ja prosessien näkökulmasta.
Kansikuva
