Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kokemustoiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on ollut hajautunutta ja pistemäistä eikä yhtenäistä toimintamallia ole ollut. Keskitetyn koordinaatioresurssin puute, epäselvät prosessit (rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu) ja toiminnasta tietämättömyys hyvinvointialueella vaikuttavat toiminnan laajempaan hyödyntämiseen osana palveluiden tuottamista, suunnittelua ja kehittämistä.
Kehittämisen tavoitteena oli luoda yhtenäinen toimintamalli, jonka avulla voidaan integroida kokemustoiminta osaksi palvelurakenteita, parantaa asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta sekä varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Kokemustoiminta linkittyy vahvasti myös Oma Hämeen strategiaan, erityisesti asiakaslähtöisyyden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta. Osana toimintamallin kuvausta kartoitettiin keskitetyn koordinaatioresurssin mahdollisuuksia ja sen tuomia hyötyjä myös toimintamallin käyttöönottamiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kokemustoiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on osa asiakasosallisuuden kokonaisuutta. Kokemustoiminta on hajanaista hyvinvointialueella ja tarve yhtenäiselle toimintamallille on tunnistettu. Yhtenäisen toimintamallin tarve kumpuaa strategisista tavoitteista, lainsäädännön velvoitteista kuin myös kesäkuussa 2025 hyvinvointialueen tulosaluejohdolle ja Kanta-Hämeen järjestöille tehdystä nykytilan kartoituskyselystä. Toimintaympäristöä ohjaavat asiakaslähtöisyys ja -osallisuus sekä yhdenvertaisuus.
Kokemustoimija/-asiantuntija: Tarvitsee mahdollisuuden tuoda oma kokemus näkyväksi ja vaikuttaa palveluihin. Kokemustoiminta lisää osallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja tukee toipumista.
Ammattilainen: Tarvitsee työkaluja asiakaslähtöiseen työhön, uusia näkökulmia palvelujen kehittämiseen ja kohtaamisiin. Kokemustieto täydentää ammatillista osaamista → Tieto & Kokemus = vaikuttava yhdistelmä. Koordinoidussa toimintamallissa ammattilainen saa lisää tukea ja tietoutta kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseksi.
Organisaatio: Tarvitsee yhtenäisen toimintamallin, joka varmistaa yhdenvertaisen kokemustoiminnan, selkeät prosessit (rekrytointi, perehdytys, palkkiot) lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunta: Tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat osallisuutta ja ehkäisevät ongelmien kriisiytymistä, mikä lisää kustannusvaikuttavuutta ja parantaa väestön hyvinvointia.
Miksi yhtenäinen toimintamalli on tärkeä?
1.Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
- Kokemustoimijoilla/-asiantuntijoilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta he toimivat. Lisäksi palkkioiden tulee olla samat käytyyn koulutukseen peilaten. Yhtenäinen malli varmistaa, että kokemustoimijuutta/-asiantuntijuutta hyödynnetään tasapuolisesti.
2.Selkeys ja yhteinen kieli
- Yhteinen käsitteistö ja toimintatapa helpottavat yhteistyötä niin sisäisesti kuin järjestöjen kanssa.
- Helpottaa myös viestintää, perehdytystä ja rekrytointia.
3.Toiminnan laatu ja vaikuttavuus
- Yhtenäinen toimintamalli mahdollistaa laadun seurannan, koulutuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin.
4.Yhteistyö järjestöjen kanssa
- Järjestöt ovat keskeisiä kumppaneita, mutta myös he hyötyvät siitä, että hyvinvointialueella on selkeä ja johdonmukainen malli.
- Järjestöjen toiminta voi olla monimuotoista, mutta hyvinvointialueen tulee tarjota selkeä rakenne, johon he voivat kiinnittyä.
5.Strateginen kehittäminen
- Yhtenäinen malli tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, kuten osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
- Kokemusasiantuntijat ja -toimijat, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. sairaus, vamma, mielenterveyden haasteet, elämän kriisit).
- Ammattilaiset ja hyvinvointialue, jotka hyödyntävät kokemustietoa palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa.
- Järjestöt, joilla on koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja osaamista kokemustoiminnasta.
Asiakasymmärrystä kartutettiin kyselyillä tulosaluejohdolle ja Kanta-Hämeen järjestöille.
Projektin aikana tavattiin säännöllisesti useita kokemusasiantuntijoita erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Heiltä kerättiin ehdotuksia, toiveita ja ideoita hyvinvointialueen kokemustoiminnan kehittämisen tueksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Selkeät prosessit ja ohjeet: rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu, roolit ja eettiset ohjeet.
- Viestintä ja koulutus: kokemustoiminnan tietoisuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotta toimintamalli tunnetaan ja, että sitä osataan hyödyntää ja käyttää.
- Koordinaatioresurssi: välttämätön toiminnan organisointiin sekä sen jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseen
- Resursointi: palkkiot, henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen, hallinnointijärjestelmäkustannukset
