Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Uudenmaan (Keusote) hyvinvointialueohjelmassa 2023-2025 sekä Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 tavoitteena on ennaltaehkäistä sote-palveluiden palvelutarpeen kasvua luomalla varhaisemman tuen toimintamalleja, vähentää palveluiden häiriökysyntää sekä vastata Terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoittamasti hoitoonpääsyyn kehittämällä asiakkaan ohjautumista palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Lisäksi painopisteinä ovat asiakkaiden tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien turvaaminen sekä asiakasvirtaukseen vaikuttaminen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli purkaa aikuisten avokuntoutuksen fysioterapian palvelu- ja kuntoutusvelkaa rakentamalla asiakkaille uusi, jonoton ohjautumisen malli, jonka avulla alueen asukas saa suoraan fysioterapeutilta hoidontarpeen arvion sekä sen mukaiset ratkaisut käyttöönsä. Tavoitteena oli samanaikaisesti vaikuttaa asiakasvirtaukseen nopeuttamalla hoitoonpääsyä sekä vaikuttaa palveluiden kysyntään lisäämällä omakuntoutuksen ja -seurannan keinoja asiakastyöhön, vähentäen esim. tuki- ja liikuntaelinoireisten asiakkaiden virtausta päivystysaikaisiin palveluihin. Tuki- ja liikuntaelinoireisten hoidontarpeen vastaamiseksi kehitettiin samanaikaisesti alueellista suoravastaanottokäytäntöä, josta on kuvattu Innokylässä täällä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintaympäristönä mallissa on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuisväestö, kuntoutuksen fysioterapian toimipisteet ja niihin ohjaavat yksiköt.
Hyötytavoitteina ja tarpeena oli hoitoon pääsyn nopeutuminen ja vastata sujuvalla hoitoonpääsyllä sekä asiakasvirtauksella fysioterapian tarpeen omaavien henkilöiden palvelutarpeen kysyntään. Alla tarkasteltuna eri näkökulmia liittyen tarpeisiin ja hyötyodotteisiin.
Asiakas: Lain edellyttämä ja mahdollisimman nopea hoitoonpääsy mm. tuki- ja liikuntaelinvaivassa. Asiakas saa nopeasti myös itsehoidon ja omakuntoutuksen ohjeet.
Ammattilainen: Selkeät asiakkaan ohjaamisen käytännöt ja konsultoinnin keinot, alueelliset ajanvarauskäytänteet sujuvoittavat ajanvaraamista asiakkaalle.
Organisaatio: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu. Palveluvelka pienenee, jolloin asiakkaat saavat oikea-aikaisemmin ratkaisun haasteisiinsa eikä täten hoitamattomuus kerrytä mahdollisia lisähaasteita ja kerrytä kustannuksia.
Yhteiskunta: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu. Tuki- ja liikuntaelinoireiset saavat oikea-aikaisemmin avun oireilleen ja kuntoutuminen mahdollistuu paremmin. Tämä vähentää yhteiskunnallisesti tule-oireista syntyviä kustannuksia.
Toimintamalli kohdistuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille että alueen asukkaille.
Asukkaille mahdollistetaan suora yhteydenotto fysioterapiaan, eikä palveluun enää tarvitse ohjautua hoitovastaavan yhteydenoton kautta. Asiakkaan omahoitajan mahdollisuutta konsultoida fysioterapeuttia parannetaan ja ajan varaamista suoraan ammattilaiselle selkiytetään.
Toimintamallin rakentamisen myötä on käynnistynyt myös yleinen ohjaamisen ohjeiden selkiyttäminen ja asiakasprofilointi
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Aiemmin jonoa kerryttävässä toimintamallissa fysioterapian tarpeessa olevat asiakkaat ohjautuivat fysioterapian asiakkaaksi vastaanoton hoitajien kautta. Uusi ohjautumisen malli mahdollistaa asiakkaiden ohjautumisen aiempaa suoraviivaisemmin kuntoutuksen ammattilaisen hoidontarpeen arvioinnin ja palvelujen piiriin (ilman erillistä käyntiä sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla), joko puhelimitse tai digitaalisin väylin. Uuden toimintamallin myötä asiakas voi saada jo ensimmäisellä yhteydenotolla fysioterapian ammattilaisen antamat omakuntoutuksen ohjeet asiansa hoitamiseksi ilman vastaanoton tarvetta. Asiakkaalle tarjotaan ensimmäistä vapaata aikaa alueen eri toimipisteistä, mikä osaltaan sujuvoittaa hoitoonpääsyä. Samaan aikaan kuntoutuksen erityisosaajat ovat hyödynnettävissä alueellisesti.
Toimintamallin rakentamisen myötä aikuisten avokuntoutuspalveluissa käynnistettiin yleinen ohjaamisen ohjeiden selkiyttämistyö ja asiakasprofilointi, joilla pyritään lisäämään myös etävastaanoton käyttöä. Käyttöön otettiin myös viranomaislinja, jotta terapeuttien saavutettavuus ja yhteistyö mahdollistuu hyvinvointialueen ulkopuolisille ammattilaisille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mittaavat seurantamittarit ovat:
- hoitoonpääsy 7 vrk, 14 vrk
- jonotilanne 0, kyllä/ei
- yhteydenottojen määrä
- asiakaspalaute (NPS) heiltä, jotka ovat saaneet ratkaisun asiaansa ensimmäisellä/yhdellä yhteydenotolla
- henkilöstön kokemus, kyselyt
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin rakentamisessa ja suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä asiakasrajapinnalla työskentelevien työntekijöiden kanssa järjestäen kehittämiseen liittyviä työpajoja. Nykytilan selvityksessä käytettiin sekä kyselyjä että haastatteluja toiminnan haasteista ja ohjautumisen selkeydestä. Sekä vastaanottopalveluiden että kuntoutuksen henkilöstön osallistaminen toimintamallin käytänteiden suunnitteluun on sitouttanut muutokseen ja lisännyt päätöksenteon ymmärrystä.
Käyttöönoton valmistelu vaatii monen osatekijän tarkastelua, esim. työvuorojen ja tehtävien kuvausta, uudenlaisia selkeitä toimintaohjeita, ohjautumisen selkiyttämistä, tilastoinnin tarkastelua, henkilöstön kouluttamista ja olemassa olevien jonojen purkamisen. Uuden toimintamallin rakentuessa on yhdessä henkilöstön kanssa tuotettu Työkirja, joka sisältää tarvittavat keskitetyn palvelun työntekijän tarvitsemat tiedot hoidon tarpeen arvioinnista ja ajanvarauksista yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin työn tasaisesta jakautumisesta
