Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamisen kehittäminen (RRP, P4, I3)

Luotu 13.11.2023
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamisen kehittäminen (RRP, P4, I3)
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon kirjaamisen kehittäminen (RRP, P4, I3)

Tiivistelmä

Yhtenäistämällä kirjaamiskäytänteitä kirjaamisohjeistusten ja -koulutuksen avulla, jotka noudattavat kansallisia kirjaamisohjeistuksia, kirjatun tiedon laatu ja vertailukelpoisuus paranee. Kirjaamistyöryhmän ja kirjaamisasiantuntijoiden kokoontumisten avulla voidaan seurata kansallisia määräyksiä ja ohjeita sekä huolehtii niiden käyttöönotosta. Näiden kokoontumisten kautta saadaan tuoda esille mahdollisia kehittämiskohteita ja koulutustarpeita sekä päättää toimista edistää näiltä osin kirjaamista. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Soiten kehittäminen ja johtaminen pohjautuu arvostava kohtaaminen, rohkeus, turvallisuus, osallisuus, vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus. Soiten toiminta ja hallinto perustuvat seuraaviin strategisiin tavoitteisiin:

  • Vahvat peruspalvelut ja päivystävä keskussairaala alueella
  • Yhteistyöllä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Pohjanmaalla
  • Ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa
  • Vaikuttavuutta hyvällä johtamisella sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävillä ratkaisuilla
  • Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa käyttöönotetaan uusi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä (Sosiaali Lifecare) hankkeen aikana.  Sosiaalihuollon henkilöstöä on koulutettu uuden asiakastietojärjestelmän käyttöön sovellustuen ja järjestelmätoimittajan toimesta. Koulutus antaa valmiudet asiakastietojärjestelmän tekniseen käyttöön. 

Uusi käyttöjärjestelmä tukee THL:n määrittelemiä rakenteisia asiakirjoja ja on näin Kanta yhteensopiva. Rakenteiset asiakirjat sisältävät vain vähän pakollisia täytettäviä kohtia ja kirjaamiseen liittyen hyvinvointialueilla on tehtävä myös muita omia linjauksia kirjaamiseen liittyen, joita kansallisesti ei ohjeisteta tarkemmin.  Yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden tueksi on tarve laatia kirjaamisohjeita sekä järjestää työpajoja/ koulutusta.

Soitessa on sosiaalipalveluita, joiden kirjauksen on hankkeen alkaessa potilastietojärjestelmän puolella esim. kotihoito, iäkkäiden ja vammaispalveluiden palveluasumiset ja kuraattorit. Hankkeen aikana tavoitteena on tukea näiden palveluiden kirjausten siirtymistä asiakastietojärjestelmään, viimeistään 1.9.2026 Kanta liittymisvelvoitteen rajoissa. Kirjaamisen tueksi laaditaan kirjaamisohjeita ja järjestää työpajoja/koulutusta. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Noin 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Meillä on töissä noin 4 000 ammattilaista.

Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön, ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina. Kirjaukset on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asiaa on käsitelty. 

Laadukas, riittävä ja ajantasainen kirjaaminen 

  • vahvistaa asiakkaan asemaa sekä asiakasturvallisuutta
  • varmistaa oikeusturvaa
  • helpottaa ammattilaisten työtä
  • mahdollistaa luotettavan tiedon pohjalta tietojohtamisen

Sosiaalihuollon tietojen siirtyminen Kantaan lisää sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämis- ja koulutustarvetta.  Tavoitteena on vertailukelpoisen tiedon tuottaminen sosiaalipalveluissa rakenteisen kirjaamisen avulla. Asiakasasiakirjat siirtyvä sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon  sosiaalihuollon liittymisvelvoitteen mukaisesti. 

 

Sosiaalihuollon kirjaamisen tulee olla kansallisesti yhtenäistä ja sitä pitää kehittää kahdesta pääsyystä:

1. Laadukas ja vertailukelpoinen tieto:
Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt varmistavat, että eri hyvinvointialueilla syntyvä tieto on rakenteista, luotettavaa ja vertailukelpoista. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan seurata palveluiden käyttöä, lakisääteisten määräaikojen toteutumista ja tehdä oikea-aikaista päätöksentekoa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

2. Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä lakisääteiset velvoitteet:
Kirjaaminen on keskeinen osa asiakkaan palveluprosessia ja oikeusturvaa. Kansalliset ohjeet ja rakenteet tukevat tietojen siirtymistä Kanta-palveluihin ja varmistavat, että tiedot ovat saatavilla eri ammattilaisille oikeassa muodossa. Kehittäminen on tarpeen, jotta kirjaamiskäytänteet saadaan yhtenäistetty kansallisten ohjeistusten ja määräysten mukaisiksi. 

Tarve on tarkastella, että Soiten sosiaalihuollon palveluissa otetaan jatkossa käyttöön THL:n määrittelemät rakenteisen asiakirjat ja olla tukena niille sosiaalipalveluille, jotka ovat vasta siirtymässä kirjaamaan potilastietojärjestelmästä asiakastietojärjestelmään. Yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden tueksi on tarve luoda kirjaamisohjeita.

Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämistyön edistämiseksi kutsutaan jatkossa koolle sosiaalihuollon kirjaamistyöryhmä. Kirjaamistyöryhmässä on edustusta: 

  • sosiaalityön johdosta
  • eri vastuualueilta
  • tietohallinnosta
  • sovellustuesta
  • kirjaamiskoordinaattori

Lisäksi Soitesta on nimetty Kansa Koulu-valmennukseen henkilöstöä. Jatkossa on tarve miettiä Kansa Koulu-valmennuksen käyneiden henkilöstön roolia kirjaamisasiantuntijoina, jotta käydyn valmennuksen tiedot ja kirjaamisosaamista saataisiin jalkautettua muulle henkilöstölle. 

 

 

Kehittämistyön kohderyhmä on sosiaalihuollon ammattilaiset ja esihenkilöt. Ammattilaisten kirjaamisosaamista, kokemusta koulutustarpeesta ja kehittämistarpeita on kartoitettu alkukartoituksella Teams- ja puhelinyhteyksien kautta.

Alkukartoitusten myötä lähdettiin laatimaan kirjaamisohjeita. On laadittu sekä sosiaalipalvelukohtaisia että sosiaalipalveluille yhteisiä kirjaamisohjeita. Kirjaamisohjeiden työstämiset toteutettiin suurimmalta osin työpajatyyppisenä, jolloin kokoontumiset toimivat samalla henkilöstölle myös koulutuksellisina tapahtumina. Hankkeen aikana tavoitettiin kaikki sosiaalipalvelut ja tarpeen mukaisesti joka sosiaalipalvelulle luotiin kirjaamisohjeita. 

Lisäksi koko sosiaalipalvelun henkilöstölle on tiedotettu kirjaamisen kehittämistyön aloittamisesta ja heille on välitetty kirjaamistyöryhmän pöytäkirja aina kokoontumisten jälkeen. 

Sosiaalihuollon ammattilaisista koostuva kirjaamisasiantuntijat ovat olennainen osa kirjaamisosaamisen vahvistamista sosiaalihuollon eri palveluissa.

 Kirjaamisen kehittämisen tarpeet yhteenveto kaikista sosiaalipalveluista Soite
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa:

  • Sosiaalipalveluiden kirjaaminen kehittyy; kaikki sosiaalipalvelut kirjaavat asiakastietojärjestelmään ja käyttävät kirjaamiseen kansallisesti määriteltyjä rakenteisia asiakirjoja
  • Tiedontuotanto ja kirjaamiskäytänteet yhdenmukaistuvat; kirjaamisen tukena on riittävät kirjaamisohjeita sekä kirjaamisosaamista tukevaa materiaalia ja koulutusta
  • Jatkossa vertailukelpoisemman tiedon saanti johtamis-, kehittämis- ja tutkimustarkoituksiin
  • Mallintaa kirjaamisen koulutusrakenne Soitelle
  • Sosiaalipalveluiden kirjaamisen kehittämisen rakenne vahvistuu; kirjaamistyöryhmän toiminta vakiintuu, kirjaamisasiantuntijoiden asiantuntijuutta vahvistetaan ja hyödynnetään työyhteisöissä, kirjaamiskoordinaattorin pysyvän tarpeen osoittaminen
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Osahankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti hankesalkkuraporteilla ja hankkeen arviointikyselyn avulla.

Hankesuunnitelman mukaiset mittarit ovat: 

  • Yhdenmukaiset kirjaamisohjeet vahvistettu: kyllä/ei  
  • Hyvinvointialueen kirjaamisen koulutusrakenne suunniteltu/valmisteltu/vahvistettu käyttöön.

Hankkeen aikana on tehty myös mittaamista seuraaville tavoilla: 

  • Alkukartoitus
  • Hankesuunnitelman mukaisten tavoitteiden arviointia hankesalkkuraporttien ja -kyselyiden avulla
  • Kirjaamisen kehittämisen vaikutuksista loppukysely kirjaamistyöryhmälle ja kirjaamisasiantuntijoille
  • Tilastojen nostaminen käytetyistä rakenteisista asiakasasiakirjoista ja asiakaskertomusmerkinnöistä

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin toimivuuden ehtona on organisaation sitoutuminen kirjaamisen kehittämiseen ja tiedon laadun parantamiseen.  

Juurruttaminen: 

  • Kirjaamisen kehittämisrakenteeseen sitoutuminen
    • Kirjaamistyöryhmän toiminta vakiintuu
    • Kirjaamisasiantuntijat sitoutuvat työtehtäviin ja saavat työaikaa sen toteuttamiseen
  • Kirjaamisohjeiden ja fraasien käyttö
    • Yhtenäisiä kirjaamiskäytänteiden toteutumista seurataan mm. tilastojen avulla
  • Kirjaamisen koulutusrakenne
    • Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskoulutuksen käymistä seurataan
    • Kirjaamisohjeiden pitäminen ajan tasalla
    • Kirjaamisen perehdytysmateriaalin jatkokehittäminen 

Toimintamallin ydinsisältö

Yhtenäistämällä kirjaamiskäytänteitä kirjaamisohjeistusten ja -koulutuksen avulla, jotka noudattavat kansallisia kirjaamisohjeistuksia, kirjatun tiedon laatu ja vertailukelpoisuus paranee. Kirjaamistyöryhmän ja kirjaamisasiantuntijoiden kokoontumisten avulla voidaan seurata kansallisia määräyksiä ja ohjeita sekä huolehtii niiden käyttöönotosta. Näiden kokoontumisten kautta saadaan tuoda esille mahdollisia kehittämiskohteita ja koulutustarpeita sekä päättää toimista edistää näiltä osin kirjaamista. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Miten kansallisia sosiaalihuollon kirjaamisohjeita on otettu käyttöön?

Kirjaamisen kehittämistoimien tavoitteena on varmistaa ajantasainen tilannekuva sosiaalipalveluista sekä tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa palveluiden käytöstä ja määräaikojen toteutumisesta. Hankkeessa on vahvistettu yhtenäisiä kirjaamiskäytänteitä kansallisiin ohjeisiin perustuvilla vahvistetuilla ohjeilla ja koulutuksilla, purettu virheellisiä käytäntöjä ja tuettu siirtymistä asiakastietojärjestelmään ennen Kanta-liittymisvelvoitetta (1.9.2026). Ohjeistukset on julkaistu intranetissä ja linkitetty järjestelmiin helppoa käyttöä varten.

Miten kirjaamisen koulutus-/ kehittämisrakennetta vahvistettu?

Kirjaamistyöryhmä on linjannut, että kaikki sosiaalihuollon ammattilaisten tulee käydä Kansa Koulun Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin. Soitessa koulutuksen käyneitä 307 29.9.2025 mennessä. Koulutuksen käymisestä ja sen merkitsemisestä henkilöstön koulutustietoihin on ohjeistettu.

Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin lisäksi sosiaalihuollon kirjaamisen perehdytysmateriaalia on koottu Howspaceen. Perehdytysmateriaali on rakentunut vähitellen, koska se koostuu mm. hyväksytyistä kirjaamisohjeista sekä kirjaamistyöryhmässä tehdyistä linjauksista. Hankkeen lopussa pyritään saamaan perehdytysmateriaali valmistelluksi.

Kirjaamisen koulutusrakennetta on pyritty vahvistamaan myös kirjaamisen kehittämisrakenteilla. Kirjaamistyöryhmä ja kirjaamisasiantuntijat-ryhmä jatkavat  sellaisenaan toimintaa hankkeen jälkeen vahvistaen kirjaamisen yhtenäisiä käytänteitä, viemällä henkilöstölle tietoa kirjaamisen ajankohtaisista aiheista ja kansallisista ohjeistuksista sekä tunnistamaan kirjaamisen kehittämistarpeita. Kirjaamiskoordinaattorin toiminta ei jatku sellaisenaan. Kirjaamisen kehittämisrakenteiden tukemiseen halutaan kuitenkin lisätä resurssia.  Resurssin lisäämistä on valmisteltu. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen yhteiskehittäminen on käynnistetty mm. laatimalla yhteistyössä sosiaalihuollon asiakas- ja potilastiedon ohjetta ja pitämällä tietoiskua monialaisten suunnitelmien kirjaamisesta. Yhteiskehittäminen vaatii kuitenkin jatkokehittämistä hankkeen jälkeen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kirjaamisen ja tiedon laadun kehittäminen vaatii: 

  • koordinointia
  • sitoutumista
  • säännöllisiä kokoontumisia
  • yhteisiä tavoitteita
  • eri toimijoiden yhteistyötä
  • resurssointia
  • koulutustarpeen tunnistamista ja osaamisen ylläpitämistä 

Kirjaamisen kehittäminen on laajaa ja monitasoista. Hankkeen aikana olemme halunneet tukea erityisesti juuritason työntekijöiden kirjaamisen kehittämistä. Sosiaalihuollon ammattilaiset kaipaavat käytännön näkökulmasta tukea, ohjausta ja koulutusta kirjaamiseen. On tärkeää, että kirjaamiseen on sekä kirjallisia ohjeistuksia, mutta myös säännöllistä koulutusta tarvitaan. Koulutustilaisuuksissa tai työryhmissä käydyt keskustelut ovat usein nostaneet esille koulutustarpeet. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus