Kehittäjäverkoston toiminnan käynnistäminen, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamalli vastaa avosairaanhoidon jatkuvan kehittämisen tarpeeseen ja sisältää verkoston toimintatavat ja hyväksi havaitut käytännöt. Kehittäjäverkostossa ammattilaisten tietotaito yhdistetään tavoitteellisen kehittämisen voimavaraksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli vastaa avosairaanhoidon jatkuvan kehittämisen tarpeeseen ja sisältää verkoston toimintatavat ja hyväksi havaitut käytännöt. Kehittäjäverkostossa ammattilaisten tietotaito yhdistetään tavoitteellisen kehittämisen voimavaraksi.
Kuva
Toimintamalli vastaa avosairaanhoidon jatkuvan kehittämisen tarpeeseen. Avosairaanhoidon kehittäjäverkosto tukee toiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä avosairaanhoidossa koko hyvinvointialueella. Kehittäjäverkostossa terveysasemien hoito- ja lääketieteen ammattilaisten tiedot ja taidot on mahdollisuus yhdistää tavoitteellisen kehittämisen voimavaraksi. Verkosto voi esimerkiksi uudistaa hoito-ohjeita, ideoida yhteistyökumppanien kanssa uusia yhteistyön muotoja sekä osallistua digitaalisten työvälineiden testaamiseen ja kliiniseen havainnointiin. Yhteisissä säännöllisissä tapaamisissa on mahdollista jakaa tietoa hyvistä ja vaikuttavista käytännöistä muille verkoston jäsenille.
Avosairaanhoidon ja terveysasemien haasteet ovat jatkuvasti poliittisessa keskustelussa. Ensimmäisen vuoden aikana kehittäjäverkoston pääasiallinen tehtävä on ollut yhtenäistää ja päivittää avosairaanhoidon ohjeita. Yhtenäiset ja ajan tasalla olevat ohjeet edistävät mm. asiakasturvallisuutta, tasa-arvoisen palvelun toteutumista ja vähentävät hukkaa. Verkoston kehittämistehtävät tähtäävät aina pohjimmiltaan ammattiryhmien yhteistyön sekä kustannusvaikuttavuuden parantumiseen ja siihen, että terveydenhuoltoon sijoitettu raha tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Verkoston työskentely ja kehitetty toimintamalli edistää yhtenäisiä linjoja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemilla.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat avosairaanhoidon johto, henkilöstö ja kehittäjäverkoston nykyiset sekä tulevat jäsenet.
Ensimmäisen vuoden aikana kehittäjäverkoston ensisijainen tehtävä on ollut ammattilais- ja potilasohjeiden yhtenäistäminen. Ohjeiden yhtenäistäminen jatkuu myös projektin jälkeen ja henkilöstö voi esittää toiveita päivitettävistä ohjeista.
- Verkoston toimintaa ja toimintamallia on tarpeen nostaa esiin säännöllisesti erilaisissa foorumeissa, jotta oikeat kehittämistehtävät ohjautuvat verkostolle. Tiedon välittämisessä tärkeässä roolissa on verkoston ohjauksesta vastaava johtava ylilääkäri.
- Kehittäjäverkostossa toimii jäsenten lisäksi ohjaava johtava ylilääkäri sekä koordinaattori. Jäsenillä ja koordinaattorilla on varattu viikosta kehittämiseen 20% työaikaa, jonka he voivat käyttää verkoston tapaamisiin ja kehittämistehtävien edistämiseen. Jotta kehittäjäverkoston toimintamalli juurtuu käytäntöön, on tärkeää, että johtava ylilääkäri on mukana verkoston tapaamisissa ja koordinaattorilla on mahdollisuus keskittyä verkoston koordinoimiseen.
- Ohjauksesta vastaava johtava ylilääkäri ja koordinaattori vastaavat siitä, että asiat hoituvat sovittujen toimintatapojen puitteissa (= tavat juurtuvat).
- Verkoston jäsenten on tärkeää käydä säännöllisesti keskustelua oman esihenkilön kanssa siitä, mitä verkoston työpöydällä on.
- Verkoston jäsenet ovat tärkeässä roolissa, kun kehittämistehtävien tuloksia (esim. uusia kliinisen työn ohjeita) jalkautetaan terveysasemien henkilöstölle.
- Verkoston jäsenet käyvät 2 kertaa vuodessa kertomassa kehittämistyöstään alueellisissa johtoryhmissä, jolloin verkoston työtä saadaan näkyväksi myös alueiden johtotiimeille.
- Avosairaanhoidon ohjesivustolla on oma sivunsa ”kehittäjäverkostolla työstössä olevat ohjeet”. Jokaisella on tieto siitä, mitä ohjeita verkostossa työstetään tällä hetkellä.
- Verkoston toiminnasta ja uusien jäsenten rekrytoinnista tulee tiedottaa säännöllisesti kaikkia terveysasemia.
Kehittäjäverkoston ja toimintamallin myötä avosairaanhoidossa on taho, johon kehittämistehtäviä, joissa tarvitaan kliinistä osaamista, voidaan ohjata.
Haasteita on tullut tilanteissa, jolloin kehittämistehtävissä on mm. juridisia näkökulmia ja tehtävän työstäminen vaatii muuta erikoisosaamista. Tilanteissa on tarvittu ohjausta johtavalta ylilääkäriltä sekä konsultoitu mm. juristia.
Toimintamallin kehittämisen aikana verkostossa oli hetkittäin vajausta lääkärijäsenissä, joka haastoi tehtävien etenemistä.
Kehittäjäverkoston jäsenten kokemukset verkoston toiminnasta ja toimintamallista ovat erittäin myönteisiä.