Kasvava kokemusasiantuntijuus yhteistyössä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 25.04.2025
Kasvava kokemusasiantuntijuus yhteistyössä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kasvava kokemusasiantuntijuus yhteistyössä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Pirkanmaan kunnassa kokeiltiin Kasvava kokemusasiantuntijuus-toimintamallia asiakasryhmälle, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Pilotti järjestettiin hyvinvointialueen, järjestön ja kunnan yhteistyönä. Pilotin avulla haettiin kokemuksia ja tietoa asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka sisältää valmennuksen ja perehdytyksen hyvinvointialueen toimintaympäristöön.

Pilotissa kokemusasiantuntijat laativat valmennusmateriaalin ja valmensivat asiakasryhmän. Valmennus sisälsi myös kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Kokemusasiantuntija osallistui myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta materiaalin arviointiin ja kehittämiseen. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tausta ja lähtökohdat

Miksi tämä on meille niin tärkeää? Strategia ohjaa meitä asiakaslähtöisyyteen ja osallistumisen vahvistamiseen; ”Asiakkaat osallistuvat yhdessä hyvinvointialueen kanssa toiminnan ja palveluiden määrittelyyn, ratkaisujen luomiseen sekä toteuttamiseen”. Osallistuminen on myös toimintapa, johon lisäksi hyvinvointialueen lainsäädäntö velvoittaa; Hva-laki §29: ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.” (Lähdeviittaukset: Hyvinvointialuelaki 611/2021, Finlex.fi. 611/2021 | Suomen säädöskokoelma | Finlex ja Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia, Pirha.fi. Strategia - pirha.fi. Viitattu 31.3.2025.)

Miten saamme yhdistettyä eri tahojen osaamista ja innostusta sekä mahdollistetaan asiakaslähtöisen kokemustoiminnan kehittäminen?” Vastausta kysymykseen haettiin tunnistamalla yhteistyön vaikuttavuus, verkostomainen toimintatapa ja yhteisöllisyys. Tärkeässä roolissa olivat organisaation, järjestön ja kunnan tieto ja osaaminen sekä olemassa olevat resurssit. Tarvittiin myös rohkeutta kokeilla, miten syntyneisiin tarpeisiin voidaan vastata tiivistämällä yhteistyötä pilotin muodossa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristönä Pirkanmaan hyvinvointialue. Pilotti järjestettiin hyvinvointialueen, järjestön ja kunnan yhteistyönä. 

Näkökulmina pilotoinnissa tunnistettiin yhteisöllisyyden säilyttäminen, kuten matalan kynnyksen yhteydenotto ja palveluiden sujuva saatavuus (palvelu- ja asiakasjärjestelmät, yhteisöneuvonnan rooli). Ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja tukeminen, kuten kuntouttavan työtoiminnan päättyminen ja edellytykset jatkaa työelämään sekä oman kokemuksen hyödyntäminen muiden avuksi. Kokemustiedon käyttöönoton mahdollistaminen ja tukeminen kasvussa, jossa asiakasnäkökulma ja osallistuminen ovat osa hyvinvointialueen arkea sujuvasti ja tarvelähtöisesti. Yhteistyön tiivistäminen Pälkäneen kunnan, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja järjestötyön välillä.

Hyötyinä todettiin asiakkaiden sosiaalisten ongelmien varhainen puuttuminen, kun palveluiden piiriin pääsee ajallaan ja voidaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisemineen. Ammattihenkilöstön resurssien parempi kohdentaminen, joka näkyy ajankäytön ja ohjaamisen tehokkaampana hyödyntämisenä. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen, joka viittaa asiakkaan aktiiviseen rooliin ja osallistumiseen omassa palvelupolussaan. Lisäksi kuntayhteistyön ja järjestötyön tiivistäminen, kun rajapintoina huomioitiin kuntien järjestämät palvelut ja järjestöjen substanssiosaaminen.

Kohdeympäristö ja pilotin idea

Pälkäneen toimipisteessä käy 40 asiakasta viikoittain, jotka ovat sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa. Henkilökunta ja asiakkaat olivat kiinnostuneita kokemusasiantuntijuudesta ja tunnistivat yhtymäkohtia asiakaslähtöisyyden ja toiminnan kehittämiseen. Pilotin mahdollisuudet kartoitettiin paikkakunnalla hyvinvointialueen ja kunnan kesken. Ideointi ja suunnittelu toteutettiin yhdessä Pälkäneen henkilökunnan kanssa, josta syntyi oivallus; Kasvava kokemusasiantuntijuus. Teema muotoutui pilotin toiminta-ajatukseksi ja visioksi.

Asiakasryhmälle järjestettiin kohdennettua valmennusta kokemusasiantuntijuudesta ja hyvinvointialueen toimintaympäristöistä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pilotin tavoitteet

  • Kasvava kokemusasiantuntijuus-pilotin avulla haetaan kokemuksia asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka tukee asiakkaita osallistumiseen ja oman elämän hallintaan, haasteista huolimatta. ​
  • Hyvinvointialueen organisaatio saa tietoa pilotoinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä valmennusmateriaalin tukemaan kokemusasiantuntijuuden implementointia.​
  • Pilotin kautta voidaan lisäksi arvioida, millaisia mahdollisuuksia on laajentaa toimintaa koko Pirkanmaan alueelle.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Oppimista ja valmennusta seurattiin arviointilomakkeiden avulla. 

Oppimista seurattiin ja arvioitiin fiilis- ja motivaatiomittareilla. Valmennusta seurattiin ja arvioitiin sisällön, innostavuuden, ajankäytön ja valmentajien osalta.

Arviointi

Valmennuksen ja oppimisen arviointia varten laadittiin lomakkeet, jotka osallistujat saivat täyttää jokaisen kerran jälkeen. Valmennuksen jälkeen henkilökunta täytti arviointilomakkeen.

Arviointitaulukkona hyödynnettiin Likertin asteikko 1-5. Likert on arviointiasteikko, jolla mitataan esimerkiksi kysely­tutkimukseen osallistuvien mielipiteitä, asenteita tai vaikuttimia. Kyselylomakkeen visuaaliseen ilmeeseen kiinnitettiin huomiota, jotta se on helppokäyttöinen, kuten tähdet* kuvaamassa arviointiasteikkoa. 

Kokonaiskeskiarvo oppimiselle 4,8. 

Kokonaiskeskiarvo valmennukselle 4,9.

Tulokset

Pilotista saadut tulokset ovat lupaavia ja toimintamallin skaalautuminen osaksi hyvinvointialuetta nähdään tarpeellisena, kun se kohdennetaan asiakasryhmälle niin sijainnin, että tarpeen mukaan. Pilotin aikana rakentunut materiaali on hyödynnettävissä kaikkien käyttöön ja sitä voidaan mukauttaa eri tehtävä-alueille. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin kuvaus liitteenä.

Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin ydinsisältö

Pirkanmaan kunnassa kokeiltiin Kasvava kokemusasiantuntijuus-toimintamallia asiakasryhmälle, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Pilotti järjestettiin hyvinvointialueen, järjestön ja kunnan yhteistyönä. Pilotin avulla haettiin kokemuksia ja tietoa asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka sisältää valmennuksen ja perehdytyksen hyvinvointialueen toimintaympäristöön.

Pilotissa kokemusasiantuntijat laativat valmennusmateriaalin ja valmensivat asiakasryhmän. Valmennus sisälsi myös kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Kokemusasiantuntija osallistui myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta materiaalin arviointiin ja kehittämiseen. 

Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotille asetettiin tavoitteita, joita arvioitiin KYLLÄ/EI.

Tavoitteet olivat seuraavat:

Kasvava kokemusasiantuntijuus-pilotin avulla haetaan kokemuksia asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka tukee asiakkaita osallistumiseen ja oman elämän hallintaan, haasteista huolimatta. ​KYLLÄ

Vaikka pilotin suunnittelu tehtiin lyhyellä aikavälillä, se mahdollistui yhteistyön avulla. Valmennusmateriaalissa hyödynnettiin Mielen ry.n ja Pirkanmaan hyvinvointialueen materiaalia. Kokemusasiantuntijavalmentajat kokosivat ja täydensivät sitä omista näkökulmistaan. ​

​Asiakaslähtöinen toimintamalli on toimiva, erityisesti sitoutumisen ja motivaation kannalta. Oppimisen ja valmennuksen arvioinnista saatujen tulosten perusteella, kohdennettu valmennus ja yhteisöllisyys edistivät pilotin etenemistä suunnitellun mukaisesti. 

Haasteita tunnistettiin pilotin jatkumossa, jotka liittyivät valmennuksen jälkeen asiakasryhmän toimeksiantoihin. Tätä edistettiin sisäisesti pitämällä infoja HOPPU-hankkeen projektipäälliköiden kokouksessa ja Asiakaskokemuksen ja osallistumisen kehittämisryhmän tapaamisessa. Paikkakunnan yhteyshenkilö on edistänyt omalta osaltaan ryhmän integroitumista hyvinvointialueen toimintaan, muun muassa harjoituskeikkojen osalta Pirkanmaan kuntiin. 

Hyvinvointialueen kokemusasiantuntijamalliin saatiin lisätietoa, kuten tarve nykyisen mallin vahvemmalle koordinaatiolle. Valmennuksen jälkeen yhteyshenkilö tukee ja välittää kasvavia kokemusasiantuntijoita hyvinvointialueen palveluihin ja tarpeisiin.

Hyvinvointialueen organisaatio saa tietoa pilotoinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä valmennusmateriaalin tukemaan kokemusasiantuntijuuden implementointia.​ KYLLÄ

Pirkanmaan hyvinvointialue ei kouluta kokemusasiantuntijoita. Pilotin mukana laadittu valmennusmateriaali tukee jatkossa toteuttamista, mikäli valmennuksia halutaan järjestää. Materiaali tukee myös soveltuvin osin ammattilaista työssään.

Pilotin kautta voidaan lisäksi arvioida, millaisia mahdollisuuksia on laajentaa toimintaa koko Pirkanmaan alueelle. KYLLÄ

Jatkossa kasvavat kokemusasiantuntijat toimivat sosiaalipalveluiden tukena paikkakunnalla, mutta toteuttavat toimeksiantoja koko hyvinvointialue laajuisesti. Sidosryhmät ovat kiinnostuneita, kuten seurakunta ja kunnan työllisyyspalvelut.​ 

Muista kehyskunnista on ollut kiinnostusta ja kyselyitä vastaavan toimintamallin toteuttamiseen myös heille. Valmennuskonsepti on valmiina, mutta toteuttamisen resurssointi avoin. Pilotin laajentaminen lisää myös osaltaan kokemusasiantuntijuuden käytön mahdollisuuksia.​

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Varatkaa aikaa suunnitteluun, niin toteutus onnistuu hyvin.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pirkanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)