Digitalisaatio on vahvasti mukana kansallisissa ja alueellisissa strategioissa, ja sen myötä myös digituen tarve kasvaa jatkuvasti. Poliittiset linjaukset, kuten hallitusohjelmat ja hyvinvointialueiden kehittämissuunnitelmat, ohjaavat digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja ensisijaisuutta. Myös Euroopan unionin tasolla digitaalisia palveluita pyritään vahvasti edistämään ja lisäämään.
Suomelaisten digitaidot vaihtelevat iästä riippumatta. Yhä useampi sote-palvelu siirtyy digitaaliseksi, mikä toisaalta lisää palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta, mutta voi syrjäyttää henkilöitä, joilla ei ole laitteita, osaamista tai nettiyhteyttä näiden palvelujen käyttämiseen. Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten asenteet digitalisaatiota kohtaan, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten digipalveluja otetaan käyttöön ja kuinka halukkaasti tukea haetaan. Luottamus järjestelmien toimintaan, digipelot tai aiemmat negatiiviset kokemukset voivat estää digipalveluiden käyttöä, kun taas positiivinen uteliaisuus ja osallistava lähestymistapa voivat tukea oppimista.
Digituen tutut toimijat, kuten kirjastot, jäivät kuntien palveluksi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluihin tuen antaminen ei enää ollut kunnan tehtävä. Kaiken kaikkiaan digituen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on moniulotteinen ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka vaatii jatkuvasti kehittämistä. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen pois kunnilta teki muutoksen myös digitukeen.
RRP-hankkeen aloittaessa ei vielä vahvasti edes puhuttu sote-digituen erilaisuudesta verrattuna yleiseen digitukeen, vaikka eri aluilla myös sote-palveluiden digitukea kehitettiinkin. Sen takia ensimmäinen Kärki2023! -seminaari muotoutui luontevasti kuvaamaan mitä sote-digituki on. Seminaariin koottiin erilaisia toimintakäytänteitä eri aluilta ja seminaari toteutettiin yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Seminaariin oli mahdollisuus osallistua läsnä tai etänä ja se tavoitti kokonaisuudessaan noin 350 sote-digituen toimijaa. Palaute seminaarista oli todella positiivista ja seminaari päätettiin järjestää uudelleen saadun palautteen perusteella.
Kärki2024! -seminaari rakennettiin asukkaiden sote-digituen ympärille teemalla: Digi kuuluu kaikille ja seminaarin järjestettiin edelleen yhteistyössä DVV:n kanssa. Jälleen seminaarissa kuultiin ensin kansallisia linjauksia ja sen jälkeen paikallisempia kokemuksia niin sote-digituen antajilta kuin sen tarvitsijoilta. Osallistujia oli yhteensä noin 200 ammattilaista ympäri Suomen. Seminaarin jälkeen kerätty palaute oli jälleen niin positiivista, että seminaari päätettiin järjestää vielä vuonna 2025.
Vuoden 2025 seminaarin teemana on Ammattilainen digimuutoksen pyörteissä. Tämä kokonaisuus kokoaa seminaarisarjan, sillä ammattilaisten digituki on hieman erilaista kuin asukkaille annettava digituki. Tulevaisuuten katsoen semiinari päätettiin järjestää YTA-yhteistyönä.