Kaikukortti Vantaan ja Keravan alueella, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 25.09.2024
Kaikukortti Vantaan ja Keravan alueella, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Kaikukortti Vantaan ja Keravan alueella, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Kehittämisellä vastataan lähtötilanteen tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä toimintatapoja tai rakenteita HYTE-palveluohjaukseen ja ohjaus järjestöjen ja kuntien palveluihin ei ole yhtenäistä, vaan riippuu yksittäisen työntekijän osaamisesta.  Kaikukortti mahdollistaa yhtenäisten toimintatapojen kehittämisen ja yhtenäisen mallin käytön. 

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Kaikukortti liittyy kiinteästi tähän kehittämiseen ja kaikukorttikokeilu toteutetaan vuonna 2025.

Suunnitteluvaihe 06-12/24. Kokeilu 01-12/25, johon liittyy viestintä sekä asukkaille että ammattilaisille ja sidosryhmille. 

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.
 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kaikukorttikokeilu tiivistää  yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä ja lisää ohjauksia erilaisiin HYTE-palveluihin. Kaikukorttikokeilu kytkeytyy hyvinvointialueen strategian päätavoitteen (vantaalaisen ja keravalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen) ja uudistusohjelman tavoitteisiin (palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi).

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VAKE -Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä pilotoidaan Kaikukorttia osana HYTE-palveluohjauksen toimintamallia, joka tukee asukkaiden löytämistä kuntien kulttuuri-, luonto-, liikuntapalveluihin sekä järjestöjen toimintaan. Vantaan ja Keravan kaupungit ovat osatoteuttajina hankkeessa.

Kaikukortti tukee haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä löytämään paremmin kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten kullttuuri- ja liikuntapalveluihin. 

Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinvointialueen ja tiettyjen järjestöjen asiakkaille ja asukas pystyy kortilla hankkimaan maksuttomia pääsylippuja Kaikukohteina toimiviin kulttuuri- tai liikuntapalveluihin. 

Kohderyhmänä ovat potentiaaliset Kaikukortti-asiakkaat, eli tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat yli 16-vuotiaat sote- tai hyte-palveluiden asiakkaat. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua kulttuuri- tai liikuntatoimintaan.  Näitä ominaisuuksia voivat olla esim.  etninen tausta, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli. 

Mukana kokeilussa olevat sote- ja hytetoimijat jakavat Kaikukorttia heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkailleen. Jakajatahoja on saatu monipuolisesti mukaan sekä hyvinvointialueelta ja kunnilta, joka helpottaa sitä, että mukaan saadaan monen ikäisiä ja eri taustoista tulevia asiakkaita. Lisäksi mukana on useampi kolmannen sektorin toimija. Kaikukortti on tarkoitettu taloudellisesti heikossa tilanteessa oleville sote-tai hyte-toiminnan asiakkaille, mutta muita rajauksia sen saamiseen ei ole. Kulttuuri ja liikuntatoimijat, jotka ovat kokeilussa mukana, pyrkivät myös tavoittamaan kävijöikseen erilaisia ihmisiä ja mahdollistamaan palvelujen käytön laajemmalle asiakasryhmälle.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kaikukeskuksesta saadaan tietoa sitä, kuinka paljon alueella käytetään Kaikukorttia. Kokeiluvuoden aikana selvitellään käyttömääriä ja käyttäjäkokemuksia, joiden avulla voidaan tehdä jatkopäätöstä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lähtötilanne:

Kaikukortti-kokeilua varten on aluksi pidetty eri kokoonpanoilla kokouksia, joissa toimintamallia ja sen soveltuvuutta on pohdittu Vantaan ja Keravan alueella. Myös Kaikukeskukselta on osallistuttu aktiivisesti suunnitteluvaiheeseen. Todettiin yhteinen tahtotila Kaikukorttikokeiluun sekä hyvinvointialueen puolelta että kuntien puolelta. 

Kaikukortin toimintamallista on tehty suppea tietosuojavaikutusten arviointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puolesta.

Prosessin kulku: 

Koordinaatioryhmä asetettiin hyvinvointialueelta, Vantaalta ja Keravalta ja koordinaatioryhmä lähti selvittämään halukkaita jakajatahoja ja kohteita. Vuoden 2025 alkuun mennessä oli sovittu tarvittavat jakajatahot sekä kohteet kummankin kunnan puolelta. 

Toimintamallin ydinsisältö

Kehittämisellä vastataan lähtötilanteen tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä toimintatapoja tai rakenteita HYTE-palveluohjaukseen ja ohjaus järjestöjen ja kuntien palveluihin ei ole yhtenäistä, vaan riippuu yksittäisen työntekijän osaamisesta.  Kaikukortti mahdollistaa yhtenäisten toimintatapojen kehittämisen ja yhtenäisen mallin käytön. 

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Kaikukortti liittyy kiinteästi tähän kehittämiseen ja kaikukorttikokeilu toteutetaan vuonna 2025.

Suunnitteluvaihe 06-12/24. Kokeilu 01-12/25, johon liittyy viestintä sekä asukkaille että ammattilaisille ja sidosryhmille. 

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.
 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kokeilun valmistelu käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Verkoston luominen ja kohteiden vakiinnuttaminen on aikaa vievää, mutta valmistelu eteni siitä huolimatta aikataulun puitteissa.

Toimintamallin käyttöä ja soveltuvuutta alueella arvioitiin vuoden 2025 aikana mm. asukaskyselyillä sekä työntekijäpalautteen kautta. Palautekyselyyn vastasi 46 ammattilaista ja 14 Kaikukortin käyttäjää.

Palautteen mukaan suurin osa Kaikukortin jakajista on jakanut kortin viidelle tai useammalle asiakkaalle (65%) ja kaikki vastaajat kokivat, että Kaikukotti tukee asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta hyvin tai erittäin hyvin. 80% vastaajista koki, että heillä oli ollut riittävästi tietoa ja tukea kortin jakamiseen ja käyttöön liittyen. 15% EOS ja 5% koki, ettei tietoa ja tukea ole ollut tarpeeksi.

Kaikukortin käyttäjien vastauksista selvisi, että yksittäinen käyttäjä on käyttänyt Kaikukorttia viimeisen 6 kk aikana keskimäärin 1-2 kertaa  (58% vastaajista) ja 85% vastaajista koki, että Kaikukortti on auttanut tai tulee jatkossa auttamaan häntä osallistumaan enemmän eri tapahtumiin tai toimintaan (15%  EOS). Kaikkien käyttäjien mielestä Kaikukortin käyttäminen on ollut helppoa tai erittäin helppoa.

Palaute oli kaikkiaan kiittävää ja lokakuussa 2025 sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue että Vantaan ja Keravan kaupungit päättivät jatkaa kaikukorttitoimintaa. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Kaikukortti on lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuri-, liikunta- ja muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Taloudellisia osallistumisesteitä on purettu maksuttomien pääsylippujen ja kurssipaikkojen avulla. Pilotin palautteen perusteella 85 % vastaajista kokee Kaikukortin lisäävän tai lisäävän jatkossa heidän osallistumistaan erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Kaikukortin tavoitteena on parantaa vähävaraisten ja haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan osallistua kulttuuri-, liikunta- ja muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Pitkällä aikavälillä toimintamallilla tavoitellaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista sekä palvelujen yhdenvertaisempaa saavutettavuutta.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kaikukortti-toimintamallin toteuttaminen aiheuttaa VAKElle ja kunnille vuosittaisia ylläpitokustannuksia. Kaikukeskuksen palveluiden, tietojärjestelmien ja valtakunnallisen tuen kustannukset ovat VAKElle noin 9 500 euroa vuodessa. Toimintamallin koordinointiin käytetään lisäksi asiantuntijatyötä noin yhden työpäivän verran kuukaudessa. Toimintamalli hyödyntää pääosin olemassa olevia kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja, joten uusia palvelurakenteita ei tarvitse rakentaa. Toimintamalli perustuu olemassa olevien palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. 

Pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia ei ole vielä todennettu tai arvioitu euromääräisesti. Toimintamallilla tavoitellaan kustannusvaikuttavuutta lisäämällä vähävaraisten ja haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden osallistumista kulttuuri-, liikunta- ja muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Tavoitteena on vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Näiden vaikutusten odotetaan pitkällä aikavälillä tukevan ennaltaehkäisevää työtä ja vähentävän raskaampien palvelujen tarvetta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Alue (kunta ja mahdollinen hyvinvointialue), voi ottaa Kaikukortin kokeiluun ja käyttöön ainoastaan tekemällä yhteistyötä Kaikukeskuksen kanssa. Lue lisää Kaikukeskuksen sivulta. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kaikukorttitoimintamalli on sovellettavissa kaikille alueille. Koordinaatio hoidetaan paikallisesti, mutta Kaikukeskukselta saa tarvittaessa tukea kokeilun käynnistyessä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kerava
Vantaa
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Vantaa, Kerava, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Kaikukortti on kokeilun jälkeen käyttöönotettu myös muissa palveluissa.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)