Kaikukortille ja tiedolla johtamiselle Kaikukannan avulla on entistä suurempi tarve. Köyhyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Kulttuurialan leikkaukset vaikuttavat Kaikukortti-kohteisiin sekä Kulttuuria kaikille -palvelun ja Kaikukeskuksen toimintaedellytyksiin.
Hankkeessa kehitetty Kaikukanta 2.0 ja MobiiliKaikukortti vahvistavat tiedolla johtamista, osallisuutta ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista, jotka ovat keskeisiä painopisteitä myös Hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn (hyte) kansallisessa ohjauksessa.
Hanke on tukenut kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallisten suositusten toimeenpanoa. Suosituksissa korostetaan kulttuurin saavutettavuutta osana sosiaali- ja terveyspalveluita, yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä vaikuttavuuden arviointia – kaikki osa-alueita, joita hanke käytännössä toteutti esimerkiksi Kaikukannan ja hyvinvointimittareiden kehittämisen kautta.
Hankkeen työ tukee mielenterveysstrategian painopisteitä, kuten osallisuuden vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja kulttuurihyvinvoinnin merkityksen tunnustamista mielen hyvinvoinnin tukena. Kaikukortin mahdollistama kulttuuriosallistuminen toimii ehkäisevänä ja voimauttavana välineenä monille henkilöille, joilla on mielenterveyden haasteita.
Syksyn 2022 työpajojen koostetta:
Tiedolla johtaminen (Kaikukortti-tilastoinnin hyödyntäminen)
Kaikukantaan tallennetaan tällä hetkellä seuraavia taustatietoja Kaikukortin haltijoista: syntymävuosi, sukupuoli (mies, nainen, muu, tyhjä), äidinkieli/kielet, elämäntilanne (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkkeellä), postinumero ja kortinhaltijan alle 16-vuotiaiden lasten tai lastenlapsien lukumäärä: Tietosuojaseloste Kaikukortti.fi-verkkosivulla
Tilastointiin keskittyneessä työpajassa tuotiin esille, että on parempi kerätä enemmän tietoa kuin vähemmän, koska tiedon käyttötarve saattaa syntyä myöhemmin. Työpajoissa ehdotettiin, että Kaikukortin haltijan koulutustaustaa ja sosioekonomista asemaa kysyttäisiin uusina taustatietoina Kaikukorttia jaettaessa. Kokemusasiantuntijoilta tuli ehdotukseen selkeä kieltävä vastaus, mutta he totesivat, että erillisissä anonyymeissä kyselyissä näitä tietoja voidaan kysyä.
Kaikukortin tilastoja voidaan käyttää tiedolla johtamisessa monella tasolla, hyvinvointialueista ja kunnista yksittäisiin Kaikukortin jakajiin ja Kaikukortti-kohteisiin. Kaikukortti mainitaan jo useiden kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Kaikukortti-työpajoissa pohdittiin, voisiko Kaikukortti-toiminta olla osa hyvinvointialueen palveluohjausta, hyvinvointilähetettä tai kulttuurireseptiä. Lisäksi mietittiin, voisiko Kaikukortti-tietoja hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueen avustusvalmisteluissa. On hyvä muistaa, että Kaikukortti-alueiden Kaikukortti-palautekokouksetkin ovat tiedolla johtamista.
Kaikukortti-työpajoissa mietittiin, olisivatko Kaikukortti-tilastot julkaistavissa esimerkiksi kestävän kehityksen mittaristoissa (Kuusikkokunnat) tai eri kaupunkien tilannekuva-raporteissa. Työpajan osallistujat pitivät tärkeänä, että Kulttuuria kaikille -palvelun pitäisi hallinnoida vertailukelpoisia tilastoja valtakunnallisesti ja tukea alueita. Tilastoihin toivotaan myös laadullista tietoa numeerisen lisäksi sekä sitä, että tilastoja on avattu ja selitetty. Työpajoissa pidettiin tärkeänä, että Kaikukortin haltijoilta saataisiin käyttökokemuksista lainauksia, tarinoita, joita voisi käyttää numeerisen tiedon tukena.
Erityisesti tilastointiin keskittyneessä työpajassa todettiin, että Kaikukannan kehittämisessä olisi hyvä käyttää olemassa olevia tietovarantoja, esimerkiksi Kaikukortin haltijan vastausvaihtoehdot elämäntilanne-kysymykseen otetaan nykyään THL:n työvoimaankuuluminen-luokittelusta. Kaikukortti-työpajoissa pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää Kaikukannan sisältöä sote-toimijoiden sisäisissä järjestelmissä. Esiin tuli myös ajatuksia, että Kaikukanta-dataa voisi vertailla esimerkiksi köyhyystilastojen kanssa.
Työpajoissa nousi myös huoli, jaetaanko Kaikukortteja samoilla periaatteilla kaikilla alueilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstön vaihtuessa uudet henkilöt perehdytetään Kaikukortin toimintamalliin, ja Kaikukanta-järjestelmä tukee ja ohjaa toimintamallin noudattamista.
Kaikukortti-työpajoissa tuli esiin tarpeita uusille tilastoille ja Kaikukannan toiminnallisuuksille. Kaikukortin käytön tilastoihin olisi hyvä saada mukaan kulttuuritapahtumien genre, kulttuurikohteen tilastoihin toivotaan tietoa ristiinkäytöstä ja Kaikukortin jakajat toivovat tietoa, missä kohteissa heidän jakamiaan kortteja käytetään.
Kaikukantaan kaivataan lisää vertailumahdollisuuksia esim. eri samankaltaisten organisaatioiden välillä (myös alueellisesti) sekä tietoa, mitkä toimijat ovat mukana Kaikukortti-toiminnassa.
Yksi kysymys oli, voisiko Kaikukortin käyttöasteen laskea jakajakohtaisesti. Työpajassa todettiin, että tämä voi olla hieman riskaabelia, mutta omaan käyttöön se voisi olla sopivaa, esimerkiksi osana kehityskeskustelua.
Kaikukortin vaikuttavuuden mittaaminen
Tilastointia käsittelevässä työpajassa pohdittiin erilaisten mittareiden ominaisuuksia ja käyttöä, sillä hankkeen yhtenä tavoitteena on Kaikukortin vaikuttavuuden mittaaminen. Työpajoissa pidettiin tärkeänä, että mittari olisi nopeasti täytettävä ja vapaaehtoinen. Kortinsaajan hyvinvointia voisi seurata jollakin päteväksi todetulla (validoidulla) ja nopeasti täytettävällä mittarilla, kun asiakas saa Kaikukortin ja uusii sen. Työpajassa käsitellyistä mittareista seuraavat kolme valikoituivat ehdotukseksi kortinsaajan hyvinvoinnin seuraamiseen:
- Koetun elämäntyytyväisyyden mittari (SWB, London School of Economics), jota ArtWell-tutkimushanke on testannut Suomessa.
Koetun elämäntyytyväisyyden mittarissa on vain yksi kysymys: miten tyytyväinen olet tällä hetkellä elämääsi kaiken kaikkiaan, mihin vastataan asteikolla: 0 täysin tyytymätön - 10 täysin tyytyväinen.
- Maailman terveysjärjestön viiden kysymyksen hyvinvointiasteikko (WHO-5), jota ArtWell-tutkimushanke on testannut Suomessa.
WHO:n luomassa mittaristossa vastataan viiteen kysymykseen asteikolla 0 en lainkaan – 5 kaiken aikaa. Kysymykset ovat: 1. Olen ollut iloinen ja hyväntuulinen. 2. Olen ollut levollinen ja rentoutunut. 3. Olen ollut toimelias ja tarmokas. 4. Herätessäni olen tuntenut itseni virkeäksi ja levänneeksi. 5. Jokapäiväiseen elämääni on kuulunut paljon asioita, jotka kiinnostavat minua.
Vastaajat vastaavat kuhunkin viiteen väittämään sen mukaan, mikä kuvaa parhaiten tuntemuksia viimeisen kahden viikon ajalta.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuusindikaattori
Linkki: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta
Osallisuusindikaattori sisältää kymmenen väittämää: 1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. 2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. 3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. 4. Olen tarpeellinen muille ihmisille. 5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. 6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. 7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. 8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. 9. Koen, että minuun luotetaan. 10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. Näihin vastataan asteikolla 1–5: Täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä.
Seuran haku Kaikukortilla
Kaikukeskuksen kyselyiden perusteella seuran puute on yksi suurimpia esteitä käyttää Kaikukorttia. Työpajoissa tuotiin esille, että seura olisi tärkeää tilanteissa, joissa omat ystävät eivät ole kiinnostuneita kulttuurista.
Työpajoissa keskusteltiin mahdollisuudesta luoda Kaikukortin haltijoiden keskinäinen keskustelu- tai viestintäkanava, jossa he voisivat etsiä kulttuurista kiinnostunutta seuraa toisistaan, vaihtaa mielipiteitä Kaikukortti-kohteista ja niiden tarjonnasta. Ajatus oli mielenkiintoinen, mutta työpajoissa todettiin, että se on käytännössä vaikea toteuttaa. Haasteena pidettiin sitä, että Kaikukortin haltijoiden suuresta määrästä johtuen kontaktien hallinnointia ja keskustelujen moderointia tarvittaisiin, eikä niihin ole resursseja.
Työpajoissa tuotiin esille, että parempi vaihtoehto olisi, että kortinjakajat tai kortin kulttuurikohteet järjestäisivät kulttuuritreffejä Kaikukortin haltijoille ja toisivat täten mahdollisuuden tavata muita kortinhaltijoita. Tätä ideaa on tarkoitus vielä kehittää eteenpäin, esimerkiksi luomalla oma kanava Kaikukortin jakajan ja haltijan väliseen tiedottamiseen. Kanavan kautta voisi aktivoida yhteisön Kaikukortin käyttöä, koska se on hyvä työväline asiakkaiden Kaikukortin käytön kynnyksen alentamiseen. Tuetut ryhmäkäynnit voivat kannustaa Kaikukortin haltijaa omatoimiseen Kaikukortin käyttöön ja tutustuttaa häntä muihin ryhmän jäseniin. Ryhmäkäynnit voivat edistää esimerkiksi kotoutumista ja kielen oppimista. Työpajoissa pidettiin hyödyllisenä, että Kaikukortteja jakavan toimijan työntekijä tai vapaaehtoinen saisi yhteyden asiakkaisiinsa Kaikukannassa olevan viestintäkanavan kautta.
Työpajoissa keskusteltiin myös, voisiko viestintäkanava olla kaksisuuntainen eli voisiko Kaikukortin haltija lähettää Kaikukortin jakajalle viestejä. Koska kanavan kautta saattaisi tulla Kaikukortti-toimintaan liittymättömiä viestejä ja kommentteja ja kanavan moderointi on käytännössä mahdotonta järjestää, niin johtopäätöksenä oli, että kanavan toteutetaan vain yksisuuntaisena. Kortin jakaja voi lähettää viestejä Kaikukortin haltijalle, jos haltija on sallinut toiminnan.
Kohderyhmä: köyhyyttä kokevat nuoret, aikuiset ja ikäihmiset sekä perheet. Yksi hankkeen ylätason tavoite on nostaa vahvemmin esiin köyhyyttä kokevien ihmisten kokemuksia sote- ja hyte-alan kehittämistyössä.
