Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Keski-Uudellamaalla suunniteltu ja käyttöönotettu kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisiin suosituksiin ja sisältää riskinarvioinnin lisäksi mm. omahoito- ja digipolun. Toimintamallin käyttöönotto aloitettiin v. 2024.
Toimintamallin nimi
Keski-Uudellamaalla suunniteltu ja käyttöönotettu kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisiin suosituksiin ja sisältää riskinarvioinnin lisäksi mm. omahoito- ja digipolun. Toimintamallin käyttöönotto aloitettiin v. 2024.
Kaatumisten ehkäisyn yleisen toimintamallin tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan systemaattisesti ikääntyneen henkilön kaatumisriski ja antamaan neuvontaa ja ohjausta mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin kaatumisriskitason mukaisesti. Toimintamallin lähtökohtana on aiemmista kaatumisista kysyminen ja yksilöllisten riskitekijöiden tunnistaminen maailmanlaajuisten kaatumisten ehkäisyn suositusten mukaisesti. Yleisen toimintamallin pohjalta on räätälöity tarkennettuja toimintamalleja.
Kaatumisten ehkäisyn yleisessä sekä palvelukohtaisissa toimintamalleissa pyrittiin noudattamaan maailmanlaajuisia suosituksia. Kaikki toimintamallit sisältävät kaatumisriskin arvioinnin tai vähintään moniammatillista tarkastelua koskevan arvioinnin, mikäli henkilö on maailmanlaajuisten suositusten mukaisesti jo suoraan korkeassa kaatumisriskissä. Lisäksi toimintamalleissa on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen osuus, jossa tarjotaan kaatumisriskin itsearviointi, monia itse- ja omahoidon keinoja sekä yli sektoreiden tapahtuvan yhteistyön kautta toteutettavia kaatumisten ehkäisyn keinoja (esim. elintapaneuvonta ja liikkumislähete tai 3. sektorin ryhmät).
Hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin sovelluksessa OmaKeusote -palveluun on koottu kaatumisten ehkäisyn digipolku. Nettisivuille on lisäksi koottu omahoitopolku, jossa kuka tahansa voi käydä arvioimassa omaa kaatumisriskiään ja saada ohjeita riskitasonsa mukaisesti. Omahoitopolun riskitasot on jaoteltu kolmeen ammattilaisten mallin mukaisesti ja jaottelun suunnittelussa on ollut mukana UKK-instituutin asiantuntija. Omahoitopolun yhteydestä löytyy myös Varmoin askelin -opas, joka on suunnattu ikääntyneelle ja läheisille kaatumisten ehkäisyn tueksi. Opasta voivat hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, liikunnan asiantuntijat sekä järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoiset ohjauksessa ja neuvonnassa. Oppaan painettu versiota jaetaan Keusoten eri toimipisteillä.
Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturmatyyppi. Yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vuosittain. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Kaatumiset aiheuttavat vakavia terveydellisiä seurauksia ja inhimillistä kärsimystä, kuten lonkkamurtumia, pitkiä sairaalajaksoja ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kaatumiset ja niihin liittyvät vammat aiheuttavat myös merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa vuosittain yli tuhat ikäihmistä menehtyy kaatumisten aiheuttamiin komplikaatioihin ja kaatuminen on yleinen kuolemaan johtava tapaturman syy yli 65-vuotiailla. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma on asettanut tavoitteeksi vähentää yli 65 vuotiaiden kaatumisista tai putoamisista johtuvia kuolemia ja kaatumishoitojaksoja. Lisäksi HYTE-kerroin kannustaa kuntia ja hyvinvointialuetta yhteistyöhön kaatumisten vähentämiseksi.
Kohderyhmänä ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) ja heidän omaisensa, ammattilaiset sekä muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimijat.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin mm. kyselyn ja asukasraadin avulla.
Kaatumisen ehkäisy on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella tunnistettu tärkeäksi ja yhteiseksi tavoitteeksi. Toimintamallin suunnitteluun, työstämiseen tai kommentointiin on osallistunut asiantuntijoita ja työntekijöitä hyvinvointialueelta, kunnista, vanhusneuvostosta, UKK -instituutista ja Luustoliitosta. Yleistä toimintamallia kehitettiin kaatumisten ehkäisyn työryhmässä keväällä 2024 ja tarkennettuja toimintamalleja pienemmissä työryhmissä. Kehittämistyössä on ollut Kestävän kasvun -hankkeen myötä henkilöresurssina yksi projektikoordinaattori.
Kaatumisten ehkäisyn toimintamallin jalkautumista edesauttaa:
- hyvinvointialueen johdon sitoutuminen
- kaatumisten ehkäisyn merkityksen ymmärtäminen osana jokaisen työtä
- henkilöstön koulutukset kaatumisten ehkäisystä ja toimintamallista
- kaatumisten ehkäisyn tuominen osaksi uuden työntekijän perehdytystä
- esihenkilöiden ja henkilöstön sitoutuminen toimintamalliin
- vastuunjaon sopiminen yksiköissä
- kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen sopimalla omistajuudesta ja kehittämisen rakenteista
- alueellisen yhteistyön kehittäminen yhdessä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
- Sisäinen ja ulkoinen viestintä
Arvioinnin mittaritiedot toteutuivat seuraavasti:
- Toimintamalli valmis: kyllä
- Toimintamallin käyttöönotto aloitettu: kyllä
- Toimintamallia pilotoineiden ja käyttöönottaneiden yksiköiden määrä: lähes kaikki ikääntyneiden palvelut sekä laajentaminen aloitettu työikäisten palveluihin
- Koulutettujen henkilöiden määrä: ei tarkkaa lukua
- Kaatumisten määrä väheni toimintamallin käyttöönoton myötä esim. ikääntyneiden asumispalveluiden Kauniston palvelukeskuksessa seuraavasti:
- v. 2024: 288 kpl
- v. 2025: 210 kpl
- → -27 %
- Lonkkamurtumien määrä puolestaan näyttäytyi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella seuraavasti:
- 6/2023-5/2024: 314 kpl
- 6/2024-5/2025: 302 kpl
Toimintamallin pilotoinneista kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia sekä palautekeskusteluin että kyselyllä. Pääosin pilotointien palautteista nostetut kehittämisen kohteen linkittyivät toimintamallin muokkaustarpeeseen (toivottiin selkeämpää mallia), kiireiseen asiakastyöhön, jolloin toimintamallia ei ollut aikaa toteuttaa, epäselviin rooleihin moniammatillisessa työssä sekä kirjaamisen epäselviin kysymyksiin. Myös koulutusta kaivattiin lisää kaatumisten ehkäisyn eri osa-alueisiin sekä kirjaamiseen liittyen. Osa toimijoista jatkoi kehitetyn toimintamallin pilotoinnista suoraan käyttöönottoon, osan kanssa toimintamallia tuli muokata ennen käyttöönottoon siirtymistä.
Oli kuitenkin nähtävissä, että henkilöstön osaaminen asiakkaan ja potilaan kaatumisriskin arvioinnista sekä kaatumisten ehkäisystä parani. Toisaalta myös osa henkilöstöstä koki kehitetyn toimintamallin selkeämpänä ja kevyempänä toteuttaa kuin entinen valtakunnallinen FRAT-/FROP-malli.
Asiakkaiden ja alueen väestön toimintakyvyn ja koetun elämänlaadun muutokset pystytään todentamaan pidemmällä aikajänteellä kuin mitä hankeaika mahdollisti.
Kansikuva