Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Keski-Uudellamaalla suunniteltu ja käyttöönotettu kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisiin suosituksiin ja sisältää riskinarvioinnin lisäksi mm. itsehoito- ja digipolun. Toimintamallin käyttöönotto aloitettiin v. 2024.

Toimintaympäristö

Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturmatyyppi. Yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vuosittain. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Kaatumiset aiheuttavat vakavia terveydellisiä seurauksia ja inhimillistä kärsimystä, kuten lonkkamurtumia, pitkiä sairaalajaksoja ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kaatumiset ja niihin liittyvät vammat aiheuttavat myös merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa vuosittain yli tuhat ikäihmistä menehtyy kaatumisten aiheuttamiin komplikaatioihin ja kaatuminen on yleinen kuolemaan johtava tapaturman syy yli 65-vuotiailla. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma on asettanut tavoitteeksi vähentää yli 65 vuotiaiden kaatumisista tai putoamisista johtuvia kuolemia ja kaatumishoitojaksoja. Lisäksi HYTE-kerroin kannustaa kuntia ja hyvinvointialuetta yhteistyöhön kaatumisten vähentämiseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kaatumisten ehkäisytyö on ollut hajanaista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Henkilöstön arviota Kaatumisten ehkäisytyön nykytilasta kartoitettiin vuonna 2023. Kaatumisten ehkäisyn geneerisen toimintamallin tarve tunnistettiin ja asetettiin yhdeksi tavoitteeksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävän kasvun -hankkeessa. Kaatumisten ehkäisyn alueellisen toimintamallin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen laatu-, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmassa 2023-2024. 

Muutoksen mittaaminen
  • Toimintamalli valmis: kyllä/ei
  • Toimintamallin käyttöönotto aloitettu: kyllä/ei
  • Toimintamallia pilotoineiden ja käyttöönottaneiden yksiköiden määrä
  • Koulutettujen henkilöiden määrä
  • Lonkkamurtumat yli 65-vuotiailla 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) ja heidän omaisensa, ammattilaiset sekä muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimijat.  

Asiakasymmärrystä kerrytettiin mm. kyselyn ja asukasraadin avulla. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kaatumisten ehkäisyn maailmanlaajuiset suositukset, UKK-instituutti. 

Kehittämistyössä on hyödynnetty muiden hyvinvointialueiden hyvää kehittämistyötä (mm. Pirkanmaan hyvinvointialue, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja HUS) sekä Alueellisen kaatumistenehkäisyn verkoston (AKE-verkosto) antia. 

Idean testaus asiakkaalla

Palaute pilotointien perusteella on ollut vaihtelevaa. Aiheena kaatumisten ehkäisy pidetään erittäin tärkeänä. Ikääntyneiden asumispalveluissa ammattilaiset ovat kokeneet pilotoidun toimintamallin hyvänä ja selkeänä ja palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että toimintamalli voidaan ottaa käyttöön ilman muutoksia.  

Akuuttiosastoilla ja kuntoutuskeskuksessa toimintamallia täytyy pilotointien palautteiden perusteella yksinkertaistaa. Pilotoitavissa toimintamalleissa ei täysin noudatettu maailmanlaajuisia suosituksia, jossa kaikki sairaalapalveluissa olevat yli 65-vuotiaat katsotaan olevan korkeassa kaatumisriskissä. Pilotoitavassa toimintamallissa oli mukana seulonta, mutta palautteiden perusteella tämä aiheutti turhaa työtä, sillä suurin osa potilaista ja kuntoutujista on korkeassa kaatumisriskissä. Jatkokehittäminen palautteiden perusteella tapahtuu vuonna 2025.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvästä Varmoin askelin -oppaasta lähetettiin asukaskehittäjille sähköinen kysely ja opasta kehitettiin asukaskehittäjiltä saadun palautteen perusteella selkeämmäksi.

Ratkaisun testaaminen

Geneerisen toimintamallin pohjalta muokattuja toimintamalleja pilotoitiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella syksyllä 2024. Pilotoinnissa olivat mukana akuuttiosastot, kuntoutuskeskus ja ikääntyneiden asumispalvelut. 

Pilotointia edeltävänä kuukautena järjestettiin infotilaisuuksia sekä toimintamallin käyttöönottokoulutukset. Infoista ja käyttöönottokoulutuksista laadittiin myös tallenteet työntekijöille myöhemmin katsottavaksi.

Laajojen pilotointien toteutuminen ja onnistuminen edellytti yhden projektikoordinaattorin lisäksi useiden eri työntekijöiden yhteistyötä ja työpanosta. Jokaisesta yksiköstä määriteltiin yksi tai useampi avainhenkilö, joiden rooli oli kannustaa, tukea, jakaa tietoa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kouluttaa. Olennaisia vastuuhenkilöitä pilotoinnin onnistumisessa avainhenkilöiden lisäksi olivat esihenkilöt, vastaavat sairaanhoitajat ja asiantuntijasairaanhoitaja.

Kaatumisten ehkäisyn osaamisen lisäämiseksi ennen pilotointien alkua suositeltiin jokaiselle työntekijälle suoritettavaksi Duodecim Oppiportin Kaatumisten ehkäisy -verkkokurssia. Lisäksi akuuttiosastojen henkilöstön toiveesta farmasian asiantuntijapalvelut tekivät tallenteen kaatumisriskiä lisäävistä lääkkeistä ja lääkäreille järjestettiin koulutus aiheesta teamsissa.

Kaikkien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi syksyn 2024 aikana järjestettiin kolme verkkokoulutusta, joiden aiheet olivat:

  • voimaa- ja tasapainoa (yhteistyössä Luustoliiton kanssa)
  • kaatumisriskiä lisäävät lääkkeet
  • hyvän ravitsemustilan merkitys kaatumisten ehkäisyssä. 

Lisäksi kaatumisten ehkäisystä, omahoitopolusta ja Varmoin askelin -oppaasta sekä toimintamallien pilotoinnista viestitään runsaasti Keusoten sisäisesti ja ulkoisesti.

Kokeilun tavoitteet

Pilotoinnin tavoitteena oli selvittää:

  • miten henkilöstö kokee kaatumisten ehkäisyn toimintamallin ja sen hyödyt osana potilaan tai asiakkaan kaatumisen riskinarviointia sekä
  • onko toimintamalli käyttökelpoinen sellaisenaan vai tarvitaanko siihen muutoksia ennen käyttöönottoa.
Ratkaisun perusidea

Kaatumisten ehkäisyn yleisen toimintamallin tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan systemaattisesti ikääntyneen henkilön kaatumisriski ja antamaan neuvontaa ja ohjausta mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin kaatumisriskitason mukaisesti. Toimintamallin lähtökohtana on aiemmista kaatumisista kysyminen ja yksilöllisten riskitekijöiden tunnistaminen maailmanlaajuisten kaatumisten ehkäisyn suositusten mukaisesti. Yleisen toimintamallin pohjalta on räätälöity tarkennettuja toimintamalleja. 

Ikääntyneiden asumispalveluiden toimintamalli pohjautuu maailmanlaajuisiin suosituksiin. Suositusten perusteella erillistä seulontaa ei suositella, vaan kaikki asukkaat ovat lähtökohtaisesti korkeassa kaatumisriskissä. Yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamisen ja toimenpiteiden suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen apuna ovat pilottia varten rakennettu kaatumisten ehkäisyn RAI -henkilöraportti ja kaatumisten ehkäisyn -tarkistuslista. Toimintamallin ja kaatumisten ehkäisyn tarkistuslistan kanssa yksiköihin on laitettu näkyville HUSin tekemä listaus kaatumisvaaraa lisäävistä lääkkeistä.

Kuntoutuskeskuksen ja akuuttiosastojen toimintamallissa seulotaan asiakkaan kaatumisriski, mutta korostetaan kaikkien olevan suuressa kaatumisvaarassa varsinkin akuutissa vaiheessa. Molemmissa toimintaympäristöissä on korostettu pilotointien aikana kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden merkitystä ja pyritty lisäämään osaamista aiheesta koulutusten avulla.

Hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin sovelluksessa OmaKeusote -palveluun on koottu kaatumisten ehkäisyn digipolku. Nettisivuille on lisäksi koottu itsehoitopolku, jossa kuka tahansa voi käydä arvioimassa omaa kaatumisriskiään ja saada ohjeita riskitasonsa mukaisesti. Itsehoitopolun riskitasot on jaoteltu kolmeen ammattilaisten mallin mukaisesti ja jaottelun suunnittelussa on ollut mukana UKK-instituutin asiantuntija. Itsehoitopolun yhteydestä löytyy myös Varmoin askelin -opas, joka on suunnattu ikääntyneelle ja läheisille kaatumisten ehkäisyn tueksi. Opasta voivat hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, liikunnan asiantuntijat sekä järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoiset ohjauksessa ja neuvonnassa. Oppaan painettu versiota jaetaan Keusoten eri toimipisteillä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kaatumisen ehkäisy on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella tunnistettu tärkeäksi ja yhteiseksi tavoitteeksi. Toimintamallin suunnitteluun, työstämiseen tai kommentointiin on osallistunut asiantuntijoita ja työntekijöitä hyvinvointialueelta, kunnista, vanhusneuvostosta, UKK -instituutista ja Luustoliitosta. Yleistä toimintamallia kehitettiin kaatumisten ehkäisyn työryhmässä keväällä 2024 ja tarkennettuja toimintamalleja pienemmissä työryhmissä. Kehittämistyössä on ollut Kestävän kasvun -hankkeen myötä henkilöresurssina yksi projektikoordinaattori.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallin jalkautumista edesauttaa: 

  • hyvinvointialueen johdon sitoutuminen
  • kaatumisten ehkäisyn merkityksen ymmärtäminen osana jokaisen työtä
  • henkilöstön koulutukset kaatumisten ehkäisystä ja toimintamallista
  • kaatumisten ehkäisyn tuominen osaksi uuden työntekijän perehdytystä
  • esihenkilöiden ja henkilöstön sitoutuminen toimintamalliin
  • vastuunjaon sopiminen yksiköissä
  • kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen sopimalla omistajuudesta ja kehittämisen rakenteista
  • alueellisen yhteistyön kehittäminen yhdessä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikille kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Toimintamallin hyödyntämisessä tulee kuitenkin huomioida toimintaympäristö, jossa riskinarviointi toteutetaan - esimerkiksi, kohdataan asiakas tai potilas kasvotusten vai puhelimessa.  

Toimintaan sopivaksi räätälöidyn toimintamallin valmistelussa on syytä hyödyntää asiakastyötä tekeviä työntekijöitä. Käyttöönoton valmistelussa on olennaista ottaa huomioon toimintamallin systemaattinen ja toistuva läpikäynti koko henkilöstön kesken. On tärkeää pohtia yhdessä, miten toimintamallin tavoitellaan näyttäytyvän omassa toiminnassa ja mitä tavoitteita asetetaan ensimmäiseen seurantajaksoon toimintamallin aloituksesta alkaen. Systemaattisella seurannalla varmistetaan, että toimintakulttuurin muutos  toteutuu jatkuvuuden periaatteella. 

Toimintamallin käyttöönoton koulutukset erillisellä henkilöresurssilla, sekä käytännön kouluttajalla että virtuaalikoulutuksilla takaa käyttöönoton sujumista. Esihenkilöitä tulee sitouttaa vahvasti toimintakulttuurin muutokseen. 

Asiakas- ja palveluohjaus ovat keskeisessä roolissa. Ohjaus auttaa asukkaita ja asiakkaita löytämään tarvittavat keinot oman toimintakyvyn tukemiseen ja kaatumisriskin tunnistamiseen seka ennaltaehkäisyn toimenpiteisiin. Lisäksi se auttaa tarvittaessa löytämään tarkoituksenmukaisimmat ja oikea-aikaisimmat palvelut. Samalla on hyvin olennaista pohtia, miten läheinen voi olla tukena henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä.  

Toimintamallin vaikutuksia voidaan mitata mm. toimintakykymittarein, mutta tämä vaatii pidemmän ajanjakson kuin hankekehittämisen aika sallii. Toimintamallin käyttöönoton tuottamien muutosten vaikutuksia mittaavia mittareita on eritelty toimintamallin esittelyssä. Toimintamallin seurannan ja jatkuvuuden takaamiseksi on laadittu käyttöönoton ja jatkuvuuden käsikirja.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin pilotoinneista kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia sekä palautekeskusteluin että kyselyllä. Pääosin pilotointien palautteista nostetut kehittämisen kohteen linkittyivät toimintamallin muokkaustarpeeseen (toivottiin selkeämpää mallia), kiireiseen asiakastyöhön, jolloin toimintamallia ei ollut aikaa toteuttaa, epäselviin rooleihin moniammatillisessa työssä sekä kirjaamisen epäselviin kysymyksiin. Myös koulutusta kaivattiin lisää kaatumisten ehkäisyn eri osa-alueisiin sekä kirjaamiseen liittyen. Osa toimijoista jatkoi kehitetyn toimintamallin pilotoinnista suoraan käyttöönottoon, osan kanssa toimintamallia tuli muokata ennen käyttöönottoon siirtymistä. 

Oli kuitenkin nähtävissä, että henkilöstön osaaminen asiakkaan ja potilaan kaatumisriskin arvioinnista sekä kaatumisten ehkäisystä parani. Toisaalta myös osa henkilöstöstä koki kehitetyn toimintamallin selkeämpänä ja kevyempänä toteuttaa kuin entinen malli.

Kaatumisten määrä väheni toimintamallin käyttöönoton myötä esim. ikääntyneiden asumispalveluiden Kauniston palvelukeskuksessa seuraavasti: 

v. 2024: 288 kpl

v. 2025: 210 kpl

→ -27 % 

Lonkkamurtumien määrä puolestaan näyttäytyi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella seuraavasti: 

6/2023-5/2024: 314 kpl

6/2024-5/2025: 302 kpl

Asiakkaiden ja alueen väestön toimintakyvyn ja koetun elämänlaadun muutokset pystytään todentamaan pidemmällä aikajänteellä kuin mitä hankeaika mahdollisti.