Jotta kukaan ei jäisi ongelmiensa kanssa yksin - Annie-tukiviestit toisen asteen opiskelijoille (RRP 2, Pilari 4, Inv. 1, Sähköinen perhekeskus ja Nepsy-työpaketti)

Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 14 kuntaa ja alueella on noin 176 000 asukasta. Merkittäviä erityispiirteitä ovat alueen vahva kaksikielisyys sekä monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset ja pakolaisten vastaanotto. Alueelle saavutaan myös humanitäärisistä syistä. 

Pohjanmaan hyvinvointialueella on 13 ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä toisen asteen oppilaitosta. Ruotsinkielisiä lukioita on 11 ja suomenkielisiä neljä. Alueella opiskeli pilotin aikana 12 878 toisen asteen opiskelijaa, joista tukiviesteillä tavoitettiin 35%.

Annie-palvelukokonaisuudessa toisen asteen opiskelijoille tarjottiin hyvinvointialueen ja oppilaitosten palvelujen yhteensovitettua kokonaisuutta, jossa palveluja tuottivat hyvinvointialueen ja oppilaitosten ammattilaiset.

Erityisesti nuorten kohdalla proaktiivinen tuen ja avun saaminen on tärkeää, jotta ongelmat eivät eskaloidu ja tärkeässä elämänvaiheessa olevilla nuorilla on mahdollisuus kasvaa täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseneksi. Toimintamallilla tavoitettiin matalan kynnyksen tukiviestien kautta myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneita nuoria ja nuoria, jotka eivät hakeneet tai saaneet apua perinteisin tavoin. Annie ohjasi opiskelijan suoraan oikealle ammattilaiselle sujuvoittaen ja nopeuttaen tuen hakemista ja tuen saamista.  Palvelu on opiskelijalle helposti saavutettavissa, eikä hänen tarvitse itse aktiivisesti hakea apua tai selvittää palveluvaihtoehtoja, mikä on erityisen tärkeää nuorille, joilla voi olla haasteita tunnistaa tai ilmaista tuen tarvetta.

Kouluterveyskyselyssä myös Pohjanmaan alueella kasvoivat nuorten kohdalla fyysisen terveydentilan ongelmat. Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin.   

Räätälöidyt viestipolut ohjaavat opiskelijan suoraan oikean alan asiantuntijalle, mikä vähentää virheohjauksia ja tarpeettomia palvelukontakteja. Lisäksi automaattinen viestien lähetys vähentää henkilöstön kuormitusta ja resurssien tarvetta. Tämä kokonaisuus vähentää palveluissa esiintyvää hukkaa ja häiriökysyntää.

Hyvinvointialueen tavoitteena oli löytää ja saavuttaa mielenterveyden haasteilla, päihteiden käytöllä ja fyysisillä sairauksilla oireilevat opiskelijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointialueen palvelujen pariin. Fyysinen terveys nostettiin kaikkien oppilaitosten kysymyspolkuihin mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvien kysymysten rinnalle, koska vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella heräsi huoli Pohjanmaan nuorten terveydentilasta. 

Hyvinvointialueen  tarpeena oli proaktiivisen asiakasohjauksen lisäksi luoda tilannekuva Pohjanmaan toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyteen, päihteiden käyttöön ja fyysiseen terveyteen liittyvistä tuen tarpeista. 

Tukibottia ja toimintamallia sen hyödyntämiseksi kehitettiin yhteistyössä hyvinvointialueen ja oppilaitosten kanssa osana hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta sekä ennaltaehkäisevää tukea heikossa tai haavoittuvaisessa asemassa oleville kohderyhmille. Pilotilla tavoiteltiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria avun ja tuen piiriin varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen Annie-viestin kautta kohderyhmänä olivat myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneet nuoret ja nuoret, jotka eivät hakisi apua perinteisin tavoin. Annie-pilotilla pyrittiin proaktiivisen tuen tarjoamisen lisäksi edistämään yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä. 

Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa painotetaan ennaltaehkäisevien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Strategiassa painottuvat myös asiakkaan asian eteneminen yhdellä yhteydenotolla sekä asiakasohjauksen oikea-aikaisuus.  

Oppilaitosten tavoitteina oli tarjota opiskelijoille tukea opintoihin, työharjoitteluun ja erilaisiin nivelvaiheisiin, kuten opintojen aloittamiseen tai päättymiseen. Proaktiivisen tuen keinoin tähdättiin oppilaitosten ja hyvinvointialueen yhteistyömallilla myös koulupudokkuuden ehkäisemiseen.   

Prima Botnia –hankkeen Sähköisen perhekeskuksen ja Nepsy-työpaketin alaisen Annie-projektin kohderyhmäksi valittiin 15-29 –vuotiaat Pohjamaan toisen asteen opiskelijat. Erityisesti tavoiteltiin haavoittuvassa asemassa olevia ja keskittymishäiriöiden kautta oireilevia nuoria avun ja tuen piiriin varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen Annie-viestin kautta kohderyhmänä olivat myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneet nuoret ja nuoret, jotka eivät olleet hakeneet apua perinteisin tavoin.

Asiakaslähtöisyys näkyy toimintamallissa palvelun yksilöllisessä räätälöinnissä ja osallistavassa palvelumuotoilussa. Oppilaitoskohtaiset viestipolut on suunniteltu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja viestit lähetetään opiskelijoille koulupäivän jälkeen, jotta viesteihin on mahdollisuus vastata omassa rauhassa. Palvelu perustuu asiakkaan omaan arvioon avuntarpeesta, mikä vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta ja osallisuutta.

Tukiviestien vaikuttavuutta on mitattu opiskelijoille lähetetyllä seurantakyselyllä, joka on lähetetty kaksi viikkoa opiskelijan lähettämän tukipyynnön jälkeen. Seurantaviestissä kysytään, onko opiskelija saanut avun tuen tarpeeseensa. Seurantakyselyyn vastasi keskimäärin 61% tukea pyytäneistä opiskelijoista, joista 89% oli saanut tarvitsemansa avun (N=270).