Järjestöyhteistyön suunnitelma Kainuun hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa laadittiin Kainuun hyvinvointialueelle järjestöyhteistyön suunnitelma, joka on osa hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa.
Toimintamallin nimi
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa laadittiin Kainuun hyvinvointialueelle järjestöyhteistyön suunnitelma, joka on osa hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa.
Kuva
Järjestöyhteistyön suunnitelman laatiminen on osa Kainuun hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa (2025–2029). Suunnitelman tavoitteena on selkeyttää Kainuun hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yhteistä sitoutumista. Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa saatiin hyvinvointialueelle luonnos järjestöyhteistyön suunnitelmasta. Suunnitelman työstämiseen osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoita sekä Kainuun järjestöasiain neuvottelukunta JANE ja Kainuun järjestöammattilaisten verkosto.
Kainuun hyvinvointialueen omavalvontasuunnitelman mukaan yhteistyön painopiste hyvinvointialueen ja Kainuun kuntien välillä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kuntalaisten osallistamisessa. Kainuussa kumppanuudet asukkaiden, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa koetaan toimiviksi ja yhteistä elinvoimaa tuottaviksi.
Hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä ohjaa useampi keskeinen laki, jotka määrittävät yhteistyön periaatteet, tavoitteet ja rakenteet. Lainsäädännöllinen viitekehys luo perustan järjestöyhteistyön suunnitelmalle ja sen toteuttamiselle.
1. Laki hyvinvointialueesta (611/2021)
- Määrittelee hyvinvointialueen tehtävät ja yhteistyövelvoitteet.
- 14 §: Hyvinvointialueen ja alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvotteluissa voidaan sopia myös yhteistyön rakenteista ja tiedonkulusta.
2. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
- 7 §: Hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa.
- 10 §: Hyvinvointialue vastaa palvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä, mukaan lukien järjestöt.
3. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
- Korostaa ennaltaehkäisevää työtä ja osallisuutta, joissa järjestöillä on keskeinen rooli.
- Edellyttää yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
4. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
- Säätelee asiakastyön menettelytapoja ja tietosuojaa, mikä vaikuttaa järjestöjen rooliin asiakastyössä.
5. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)
- Ohjaa henkilötietojen käsittelyä järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyössä, erityisesti asiakas- ja potilastietojen osalta.
6. Kuntalaki (410/2015)
- Vaikka hyvinvointialueet ovat erillisiä kunnista, kuntalaki velvoittaa kuntia edistämään hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä järjestöjen kanssa, mikä luo pohjaa myös hyvinvointialueiden järjestöyhteistyölle.
Järjestöyhteistyö täydentää hyvinvointialueen palveluja, tukee uusien toimintamallien kehittämisessä ja pitkällä aikavälillä säästää kustannuksia ennaltaehkäisevän työn kautta. Järjestöt tuntevat hyvin kainuulaiset olosuhteet ja kohderyhmät, ja heidän kauttaan asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikutta alueen palveluihin ja hyvinvointiin.
Järjestöjen ylläpitämät kohtaamispaikat ja tukipalvelut tarjoavat ihmisille mahdollisuuden saada apua ajoissa ja osallistua yhteisölliseen toimintaan.
Hallitusohjelmassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksissa korostetaan ennaltaehkäisyn merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sote-kustannusten hillitsemisessä. Järjestöjen rooli tässä työssä on ratkaiseva, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemisessa. Kainuun hyvinvointialueella järjestöt toimivat osallisuuden, yhteisöllisyyden ja ennaltaehkäisyn edistäjinä yhteistyössä alueen ammattilaisten kanssa. Monimuotoinen järjestökenttä täydentää palveluita omilla vahvuuksillaan ja erityisasiantuntemuksellaan, tukien asiakkaan ja potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Järjestöt, yhdistykset ja seurat tarjoavat kainuulaisille monipuolisia palveluja, joista osa toteutetaan yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Esimerkkejä järjestöjen tuottamista palveluista Kainuussa ovat muun muassa:
- Liikuntatoiminta
- Luonto- ja kulttuurihyvinvointi
- Ryhmät ja kerhot
- Ennaltaehkäisevä toiminta
- Lasten, nuorten ja perheiden toiminta
- Kriisityö
- Maahanmuuttajatyö ja -neuvonta
- Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta
- Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta
- Sosiaalinen kuntoutus
- Kuntouttava työtoiminta
- Eläkeläistoiminta
- Vapaaehtoistoiminta
-
Hankkeet ja yhteinen kehittämistoiminta
Lisätietoa kainuulaisten järjestöjen palveluista löytyy Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuilta: Järjestötoiminta | Kainuun hyvinvointialue sekä Lähellä.fi -palvelusta.
Järjestöyhteistyön suunnitelman laatiminen edellyttää tavoitteellista ja koordinoitua yhteistyötä hyvinvointialueen sekä järjestöjen välillä. Suunnitelmalle tulee määritellä tavoitteet, rakenteet, vastuut ja toimintatavat selkeästi ja hyväksyä ne päätöksenteossa. Hyvinvointikertomus toimii keskeisenä strategisena työkaluna monialaisen yhteistyön tukemisessa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Sen avulla seurataan ja kehitetään alueellista hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta (Hyvil Oy, 2025).
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Kainuuseen -hankkeessa toteutettiin vuonna 2022 selvitys järjestöyhteistyön tarpeista yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n sekä järjestöjen sote-muutostuen työntekijän kanssa. Kysely kohdistettiin Kainuussa toimiville sosiaali- ja terveysalan järjestöille, ja siihen vastasi 55 henkilöä.
Selvityksen perusteella keskeiseksi kehittämistarpeeksi nousi järjestöyhteistyön suunnitelman laatiminen. Tämä ehdotus on sittemmin nostettu osaksi hyvinvointialueen osallisuusohjelman toimenpiteitä.
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa järjestöyhteistyön suunnitelmasta laadittiin luonnos yhteistyössä hyvinvointialueen asiantuntijoiden, Kainuun järjestöasiain neuvottelukunta JANE:n sekä Kainuun järjestöammattilaisten verkoston kanssa. Koska suunnitelman laadintaan varattu aikataulu oli tiukka, luonnoksen valmisteluun ei ehditty osallistaa valiokuntia ja vaikuttamistoimielimiä, joiden toiminta olisi käynnistynyt vasta hankekauden jälkeen. Luonnos tullaan esittelemään hyvinvointialueen johtoryhmälle linjattavaksi ja valmis suunnitelma julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivulla.
Kansikuva
