Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Jalkautuvan digituen mallia kehitettiin hankeorganisaatioiden eri toimipisteissä, kuten asumisyksiköissä, päivätoiminnassa, tuetussa asumisessa ja jälleenvuokrauksessa. Tarpeen vaatiessa jalkauduttiin myös muihin palvelun käyttäjille mieluisiin ympäristöihin.
Toiminnan kohderyhmää ovat olleet Niemikotisäätiön, Kakspy ry:n ja Kakspy Palvelut Oy:n palvelun käyttäjät ja muut hankeorganisaatioiden toiminnan piirissä olevat mielenterveys-ja päihdetoipujat.
Palvelun käyttäjät kohtaavat arjessaan erilaisia digitaalisuuteen ja digiosallisuuteen liittyviä haasteita. Digitukeen hakeutumiseen saattaa olla korkea kynnys ja aina ei ole edes selvillä, mistä digitukea voi saada. Digijuu Digime-hankkeen (2021-2023) järjestämissä työpajoissa kävi ilmi, että digitaalisissa ympäristöissä hankaluuksia tuottavat erityisesti vaikeat termit ja sanasto, vaikeakäyttöiset verkkosivustot, puuttuvat laitteet ja yhteydet, sähköinen asiointi ja erilaiset huijausyritykset. Lisäksi erilaisten digihaasteiden taustalla on usein digipelokkuutta tai negatiivisia asenteita digitaalisia ympäristöjä kohtaan. Nämä johtuvat usein aikaisemmista huonoista kokemuksista, tiedon puutteesta tai kokemattomuudesta.
Hankkeen toiminnan aikana suurin osa digituen tarpeista koski älylaitteiden kuten tietokoneiden, älypuhelimien tai tablettien peruskäyttöä. Hankkeen edetessä yhä useampi digituen tarve koski myös kodin muita älylaitteita, kuten älytelevisiota tai älyrannekkeita. Osallistujien lähtökohdat digitaitojen oppimiseen ja älylaitteiden käyttämiseen olivat moninaisia ja tähän vaikuttivat muun muassa palvelun käyttäjän ikä ja koulutustaso, mahdolliset oppimisvalmiudet sekä erilaiset haasteet omassa arjessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kotiin vietävän digituen toteuttaminen vaatii koordinointia ja resursseja. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun toimintaa suunnitellaan.
- Digitukijoiden kouluttaminen
Digitukijana toimivat henkilöt tarvitsevat työssään hyvin moninaista osaamista. Tarpeellisesta osaamisesta voi lukea lisää Digi- ja väestötietoviraston digituki-sivustoilta . Digi- ja väestötietoviraston osaamismerkit toimivat myös hyvänä pohjana digitukijana toimimiseen. Tämän lisäksi voi myös hyödyntää alueellisia koulutuksia tai kursseja digitukijana toimimiseen. Digitukijoiden säännöllinen kouluttaminen, työnohjaus ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen tulee myös huomioida.
Kun digitukityötä tehdään palvelun käyttäjien kotona on tärkeää huolehtia myös digitukijoiden työturvallisuudesta. Turvallisuuden huomiointi edellyttää : parityöskentelyä, yhteistyötä sote-ammattilaisten kanssa sekä selkeitä toimintaohjeita riskitilanteiden varalle.
- Viestintä ja markkinointi
Digituen tarvitsijoiden tavoittaminen vaatii säännöllistä ja aktiivisista tiedottamista sekä markkinointia. Tähän on hyvä varata resursseja kun toimintaa suunnitellaan. Viestinnässä on tärkeää myös huomioida saavutettavuus.
- Yhteistyö sote-henkilöstön kanssa.
Mielenterveys- ja päihdetyön kentällä jalkautuvan digitukityön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa ja säännöllistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarvittaessa sote-ammattilaiset voivat olla mukana kotiin vietävän digituen ensikäynneillä. Henkilökunnan kautta tavoitetaan myös digituen tarvitsijoita. Samalla sote-ammattilaisten osaaminen digitaitoihin ja digitaalisiin ympäristöihin liittyen lisääntyy.
Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että digituesta kerätään säännöllisesti palautetta. Palautteen perusteella jalkautuvaa digitukityötä voidaan kehittää entisestään.
