Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodin seinien sisäpuolella ja siitä harvoin kerrotaan oma-aloitteisesti sote-palveluissa ellei työntekijä kysy asiasta. Kokemusasiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa myös tunnistetaan huonosti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa usein hankalia tunteita myös ammattilaisissa ja liian usein tunnekuorman kanssa jäädään yksin. Resurssivaje sote-palveluissa ajaa työntekijöitä tapaamaan asiakkaita yksin, ilman työparia, haastavissakin tilanteissa. Siksi on tärkeää, että ammattilaisille on tarjolla puhelimitse annettavaa tukea.
Istanbulin sopimuksen perusteella viranomaisilla on riskinarviointivelvoite kun väkivalta tulee tietoon. Riskinarviointivelvoite on jäänyt liian vähälle huomiolle ja ohjauksia MARAK-työryhmään (moniammatillinen riskinarviointikokous) tulee lähisuhdeväkivallan esiintyvyyteen nähden liian vähän.
Barnahus-hanke oli aloittanut Etelä-Pohjanmaalla konsultaatiotuen lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä jo vuoden aiemmin. Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, sisältäen ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan, täydensi konsultaatiopalvelua kattaen hyvinvointialueen kaikki ikäryhmät. Konsultaatiotuki on osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuutta ja sen jatkuvuudesta huolehditaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmalla 2024-2028.
Konsultaatiopuheluissa nousi tarve myös työparityöskentelylle. Päätettiin pilotoida jalkautuvaa konsultaatiotukea työparityöskentelyssä sekä asiakkaiden verkostoneuvotteluissa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
THL on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana.
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeen rahoittamana, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen.
Jalkautuva konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan-toimintamalli on osa Väkivallasta turvallisuuteen - Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella -kokonaisuutta.
Sosiaalihuoltolain 11§ perusteella, asiakkaalla on oikeus saada sosiaalipalveluita lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Jokaisella on myös perustavanlaatuinen oikeus turvalliseen, väkivallattomaan elämään. Asiakaskokemuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä palvelutarpeeseen vastaavista palveluista tulee parantaa. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista sekä tarjolla olevista palveluista. Lähisuhdeväkivalta on usein toistuvaa ja asiakasta tulee suojella väkivallan jatkumiselta. Myös väkivallan tekijöillä on oikeus saada apua ja tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi.
Ammattilaisilla tulee olla paljon osaamista erilaisten elämäntilanteiden osalta. Lähisuhdeväkivalta on erityisen tunteita herättävä sosiaalinen ongelma, johon harvoin löytyy nopeasti ratkaisuja. Lähisuhdeväkivallan toistuva ja hankalasti loppuva luonne aiheuttaa turhautumista työntekijöissä. Ammattilaisilla tulee olla saatavilla konsultaatiota, tukea työn tekemiseen ja mahdollisuus purkaa työssä esiin nousseita tunteita.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa hyvinvointialueelle suuria kustannuksia, erityisesti terveydenhuoltoon (Siltala 2021). Kustannukset jatkuvat jos väkivaltaa ei tunnisteta. Väkivallan nopea tunnistaminen ja siihen puuttuminen, säästävät sekä hyvinvointialueen kustannuksia, että inhimillistä kärsimystä. Organisaation etu on myös jaksavat, tukea saavat ammattilaiset, joiden osaamista pidetään yllä.
Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa erityisesti naisille. Suomessa väkivaltaa koetaan naisten ja miesten keskuudessa lähes yhtä paljon, mutta naiset kokevat väkivallan kotona, kun miehet taas julkisilla paikoilla. Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, johon kuolee vuosittain noin 20 naista.
Jalkautuva konsultaatiotuki on tarkoitettu työikäisten sosiaalipalveluiden (sisältäen gerontologisen sosiaalityön) sekä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Asiakkaalta pyydetään suostumus siihen, että väkivaltatyön koordinaattori osallistuu hänen tapaamiselleen tai hänen neuvotteluunsa asiantuntijana.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyöllä tavoitellaan muutosta siinä, että ammattilaiset saavat tukea työhönsä väkivaltakysymysten äärellä ja asiakkaat saavat laadukasta väkivaltatyötä hyvinvointialueella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia on markkinoitu kohderyhmälle sähköpostein, hyvinvointialueen intrassa sekä koulutustilaisuuksissa. Eniten ohjauksia on tullut konsultaatiopuheluissa kun koordinaattori on ehdottanut jalkautumista haastavassa tilanteessa. Lisäksi hyvien kokemusten myötä ammattilaiset ovat suositelleet konsultaatiopuhelua ja jalkautuvaa konsultaatiotukea myös työyhteisölleen.
Jalkautuva konsultaatiotuki vaatii ohjausmekanismin, joka Etelä-Pohjanmaalla on konsultaatiopuhelin. Lisäksi toimintamalli vaatii resurssia ja väkivaltatyön osaamista sekä jalkautuvan konsultaation antajan jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen vahvistamista. Työ on vaativaa erityispalvelua.
Lisäksi jalkautuminen vaatii työajan käyttöä matkoihin sekä tapaamisiin. Työaika ei voi olla rajattua vaan sen pitää joustaa ammattilaisen tarpeiden mukaan. Asiakastapaamiset tulevat usein lyhyellä varoitusajalla, joten se vaatii konsultaation antajalta myös joustoa työaikasuunnittelussa.
Konsultaation antajalla on mahdollisuus ottaa mukaan myös kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijan käyttö väkivaltatyössä on uusi mahdollisuus, jota tullaan hyödyntämään entistä enemmän. Etelä-Pohjanmaalla on pilotoitu samanaikaisesti Systeemiset tiimit turvakodilla -toimintamallia, jossa tiiviinä osana on kokemusasiantuntija. Jalkautuvaa konsultaatiotukea on käytetty näissä systeemisissä tiimeissä ja koordinaattori on osallistunut yhtenä asiantuntijana reflektioryhmään.
