Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden hyvinvoinnin, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen, työllistyminen ja työssä pysyminen. Työllistyessä tarve hoitojärjestelmän ja etuuksien käyttöön vähenee.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintamallissa käynnistetään IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukainen työhönvalmennus mielenterveyden hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt. Mielenterveyden häiriöt ovat vakiintuneet yhdeksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeiden syistä ja työhönvalmennuksen avulla kohderyhmän työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia edistetään.
Työhönvalmentajat kiinnittyvät mielenterveyden hoidosta ja kuntoutuksesta vastaaviin palveluihin ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä työllistymistä edistävien palveluiden sekä alueen työnantajien kanssa. Toimintamalli käynnistetään Jyväskylän ja Laukaan alueella. Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi hyvinvointialueen palveluita ja levittää koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Lisäksi hankkeen tuloksilla pyritään edistämään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen levittämistä myös muille palvelusta hyötyville kohderyhmille.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on osa Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukaista työhönvalmennusta kohderyhmälle ei juurikaan järjestetä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen aikana tehdyn selvityksen mukaan IPS-työhönvalmennusta Keski-Suomessa on järjestänyt asiakkailleen työeläkeyhtiö Varma. Lisäksi hyvinvointialueella toimiva Työvalmennuspalvelu Kätevä toteuttaa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta kehitysvammaisille. Laatukriteerit, joilla Kätevän toimintaa on mitattu, on muokattu IPS-laatukriteereistä soveltumaan laajemmalle osatyökykyisten kohderyhmälle.
Pilotoinnin aikana muodostetaan rakenteet työhönvalmennuksen kiinnittymiseen psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluihin sekä muodostetaan toimintamallista palvelukuvaus, jonka pohjalta toimintaa on tarkoitus lähteä levittämään koko hyvinvointialueelle. Palvelun avulla yhä useampi mielenterveyden häiriöihin sairastunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille.
Hanke pyrkii osaltaan edistämään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen levittämistä myös muille palvelusta hyötyville kohderyhmille.
Palveluun osallistuneiden työllistymistä tullaan seuraamaan. Erinomaiseksi tasoksi on asetettu, että 37 % palveluun osallistuneista työllistyy avoimille työmarkkinoille. Erinomainen taso on asetettu Kuntoustussäätiön selvityksessä nostettujen Eurooppalaisten tutkimusten pohjalta, joiden mukaan 37 % IPS-toimintamallin mukaisen työhönvalmennukseen osallistuneista on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Toiminnan kustannusvaikutuksia arvioidaan mahdollisuuksien mukaan SOLA-laskentamatriisin avulla ja työllistyneiden lisäksi seurataan myös palvelusta opintoihin ohjautuneiden määrää.
Muutosta seurataan myös toimintamallin hyvinvointialueelle juurtumisen ja leviämisen osalta. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä hankkeen aikainen toiminta muodostuu osaksi hyvinvointialueen palveluita ja työhönvalmennuksen resurssia saadaan lisättyä sekä levitettyä koko hyvinvointialueelle.
Pilotoinnin aikana toiminnan kohderyhmä muodostuu Jyväskylän ja Laukaan alueella asuvista vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneista henkilöistä. Palveluun ohjautumisesta on käyty keskusteluja ja keskustelujen pohjalta on sovittu toimintamalli ohjautumiseen psykiatrian hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien sekä työllistymistä tukevien palveluiden ammattilaisten kanssa. Kehittäjäasiakkaita/kokemusasiantuntijoita tullaan osallistamaan toimintamallin kehittämiseen toiminnan aikana. Ymmärrystä tuetun työllistymisen palveluista on hankittu Työkykyohjelman Keski-Suomessa toimineen Meijän kyvyn käyttöön -hankkeessa muodostuneen tiedon pohjalta.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Toimintaa käynnistettäessä kokemuksia haettiin aktiivisesti IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen aiemmin käynnistyneistä alueellisista hankkeista. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja HUS:n IPS-hankkeista.
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on vahvasti strukturoitu toimintamalli, joten suurin ideointi tapahtui toiminnan palveluihin sijoittumisen ympärillä. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimintaa lähdetään juurruttamaan omaksi toiminnakseen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen avosairaanhoidon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Täältä palvelua tarjotaan perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön tiimeihin Laukaassa sekä Jyväskylässä kuntoutuksen tiimiin. Tämän lisäksi palveluun on mahdollisuus ohjata asiakkaita erikoissairaanhoidon psykiatrian psykoosityöryhmästä.
Asiakaskohderyhmää ohjautuu tasaisesti edellä mainituista avosairaanhoidon mielenterveys- ja päihdetyön tiimeistä sekä psykiatrian psykoosityöryhmästä. Toiminnan sijoittamista palvelurakenteessa avosairaanhoidon puolelle on perusteltu kahdella pääkohdalla:
Tämän tiedetään jo tässä vaiheessa olevan suurin ero muihin käynnistyneisiin hankkeisiin.
IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen hankkeelle luotiin Webropol-pohjainen asiakastyytyväisyyskysely, jota toteutetaan kolmen kuukauden välein kaikille asiakkaille. Kyselyssä kerätään tietoa asiakkaiden kokemuksista IPS-työhönvalmennusprosessin aikana.
Vastausten perusteella kehitetään palvelua sekä tuodaan näkyväksi valmennusmallin vaikutuksia asiakkaiden kokemuksena. Oheisen IPS-työhönvalmennuksen asiakaspalautekyselyn raporttin kautta voit tutustua asiakaspalautekyselyn kysymyksiin ja vastauksiin.
IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua asiakasosallisuutta edistävään ryhmätoimintaan, jonka yksi tavoite on kuulla asiakkaiden kehittämisideoita tarjoten samalla vertaistuellisia tapaamisia kohderyhmällemme.
Jyväskylän yliopiston sosiaalisen markkinoin opintojakson opiskelijat toteuttivat hankkeen aikana tehtävän "IPS–Sijoita ja valmenna! – kehittämishanke: Osatyökykyisten työllistämiseen liittyvät esteet – työnantajan näkökulma". Tavoitteena oli haastella työnantajia, mutta haastatteluihin ei saatu riittävästi osallistujia. Opiskelijat toteuttivat työn lopulta kirjallisuuskatsauksen ja työhönvalmentajien haasttelujen pohjalta. Työhön voit tutustua tarkemmin oheisesta tiedostosta.
HANKKEEN AIKATAULU
IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen hankekausi Keski-Suomen hyvinvointialueella on 1.1.2023-31.12.2024.
TOIMINTA-ALUE
Hankkeen aikana palvelua tarjotaan Jyväskylän ja Laukaan alueella.
Hanke on integroitu osaksi mielenterveys- ja päihdepalveluita, toimien osana moniammatillista työryhmää.
RESURSSI
Projektipäällikkö aloitti hankkeen valmistelut tammikuussa 2023. Projektipäällikkö toimii myös tiiminvetäjänä. Kaksi työhönvalmentajaa aloittivat työssään maaliskuussa 2023 ja kolmas työhönvalmentaja jouluukuussa 2023.
TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN
Työhönvalmentajien työskentely painottui aluksi toiminnan ja palvelun esittelyllä sekä tiedon lisäämisellä yhteistyöverkostoille yhdessä tiiminvetäjän kanssa. Edellä mainittujen sairaudenhoitoon keskittyneiden palveluiden lisäksi yhteistyöverkostoja ovat erilaiset yrittäjäyhteisöt, TE- ja työllisyyspalvelut, sosiaalitoimi, Kela jne.
Laatukriteereiden mukaisesti yhdellä työhönvalmentajalla voi olla valmennusprosessissa enintään 20 asiakasta ja tiimivetäjällä 10. THL:n asettamien ohjeistusten mukaisesti työryhmä osallistuu kokonaisuudessaan THL:n järjestämiin IPS-Sijoita ja valmenna!-työhönvalmennuksen menetelmäkoulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Tämän lisäksi työryhmä suorittaa kuntoutus-, tuki ja ohjauspalveluiden (työvalmentaja) erikoisammattitutkinnon.
IPS-työhönvalmennus on laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen mukaista ja toipumisorientoitunutta valmennusta. Valmennusprosessin aikana etsitään asiakkaan osaamisen, voimavarojen ja mielenkiinnon mukaista työtä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentajan palvelut ja tuki ulottuu myös työelämään. Työnantajien rekrytointitarpeisiin pyritään vastaamaan osaavan ja motivoituneen työvoiman tarjoamisella. Asiakkaiden työllistymistä tuetaan palveluprosessissa monialaisella yhteistyöllä IPS-työhönvalmentajien, psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluiden sekä työllisyyden palveluiden yhteensovittamisella asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan verkostoon voi kuulua myös muita toimijoita ja heidän kanssaan tehdään tarvittavaa yhteistyötä asiakkaan suostumuksella.
IPS-työhönvalmennuspalvelun 8 periaatetta:
1) tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille,
2) avoin palvelu kaikille asiakkaille, joilla on tavoitteena palkkatyöhön työllistyminen,
3) integrointi psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen,
4) palvelun on vapaaehtoista ja työnhaun käynnistyminen tapahtuu asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan,
5) varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvien ohjauksen sekä neuvonnan saanti (työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat),
6) nopea työnetsintä,
7) tiivis työnantajayhteistyö ja
8) palvelu on yksilöllistä sekä kestoltaan rajaamaton.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PROSESSIVAIHEET:
1.Palveluun hakeutuminen, sopiminen työhakijan kanssa
• Sovitaan, mitä työllistymisen tukemiseen liittyvää tietoa saadaan vaihtaa eri toimijoiden kanssa
• Varmistetaan työnhakijan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus
• Laaditaan työnhakijan kanssa toimintasuunnitelma, jota päivitetään koko prosessin ajan
2. Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
• Kartoitetaan työnhakijan toiveet, tavoitteet ja osaaminen sekä tehdään ammatillinen profilointi
3. Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
•Työnhakija ja työhönvalmentaja kartoittavat avoimia työpaikkoja, joissa työnantajan ja työnhakijan tarpeet kohtaavat
•Työhönvalmentaja kartoittaa työpaikkoja ja kohtaa työnantajia myös yleiselle tasolla keräten valikoimaa mahdollisista työantajista ja heidän rekrytointitarpeistaan
4. Työskentely työnantajan kanssa, tuesta sopiminen
•Muodostetaan kuva työnantajan rekrytointitarpeesta, räätälöidään työtehtäviä, tuetaan työllistämiseen liittyvien tukien löytämisessä ja hakemisessa
•Tuetaan työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa ja työsuhteeseen kiinnittymisessä
5. Työsuhteen ylläpitämisen tuki
•Autetaan työyhteisöä rakentamaan työnhakijalle jatkotukea hyödyntäen työpaikan omia resursseja
•Tuetaan työnhakijaa työsuhteen ulkopuolella yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa
ASIAKASOHJAUTUVUUS
Asiakkaat ohjautuvat palveluun Sairaala Novan psykoosityöryhmästä sekä kummankin alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista. Asiakkaalla tulee olla valmennusprosessin ajan aktiivinen kontakti hoitotahon kanssa.
Laatukriteereiden mukaisesti yhdellä työhönvalmentajalla voi valmennusprosessissa olla 20 asiakasta ja tiimivetäjällä 10.
Ensimmäiset asiakkaat ohjautuivat palveluun huhtikuun loppupuolella. Kesäkuun lopussa -24 asiakkuuksia on yhteensä 72. Päättyneitä asiakkuuksia on 11. Palveluun saapuneita lähetteitä on jonossa 13.
Palvelusta ohjautuu työelämän lisäksi tällä hetkellä asiakkaita myös opintoihin ja muihin yksilötasolla oikea-aikaisempiin palveluihin (esim. sosiaalinen kuntoutus). Kesäkuun lopussa 2024 palvelusta työllistynyt asiakkaita 14(19%) ja opintoihin ohjautunut 6 (8%).
YHTEISTYÖ TYÖVOIMAVIRANOMAISEN KANSSA
Yhteistyöstä sovittiin toimintaa käynnistäessä Jyväskylän ja Laukaan työllisyyspalveluiden sekä Keski-Suomen TE-toimiston kanssa. Joka organisaatiosta nimettiin yhteishenkilöt IPS-työhönvalmennukselle ja he olivat pääasiallisesti työkykykoordinaattoreita. Lisäksi asiakas kohtaisesti on tehty yhteistyötä työvoimaviranomaisen asiakkaalle nimeämän asiantuntijan kanssa tarpeen mukaisesti. Keväällä 2024 yhteistyön tiivistäminen nähtiin tarpeelliseksi, koska kynnys ottaa yhteyttä nimettyihin yhteyshenkilöihin nähtiin korkeaksi. Työvoimaviranomaisten pääasiallisesti työkykykoordinaattoreista koostuvan työryhmän kanssa sovittiin kuukausittaiset tapaamiset, jossa on mahdollista selvittää kohdattuja haasteita sekä luoda yhteistä tilanne kuvaa työllistymisen kentästä asiakaskohderyhmän osalta. Kesällä 2024 järjestettiin tapaaminen myös Jyväskylän työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattoreiden kanssa. Tässä kohtaa selvisi ettei tieto IPS-työhönvalmennuksesta ollut liikkunut odotetusti heidän tietoonsa. Tapaamisella kartoitettiin yhteistyön paikkoja ja ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia syksystä eteenpäin.
Hankkeen tavoitteina on mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden työllistymisen ja työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä ja vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä IPS-toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen laajempaan käyttöön.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Laatukriteerit ohjaavat IPS-työhönvalmennuksen toteuttamista ja niiden pohjalta arvioidaan toiminnan laatua. Keski-Suomen IPS-työhönvalmennuksen laatuarviointi toteutettiin esimmäistä kertaa Keski-Suomessa tammikuussa 2024. Pisteitä laatuarvionnista saatiin 102 ja toiminta toteutuu hyvällä tasolla. Oheisesta tiedostosta voit tutustua Keski-Suomen IPS-työhönvalmennuksen laatuarviontiraporttiin tarkemmin.
Yleinen palvelukuvaus IPS-toimintamallista löytyy oheisesta tiedostosta.
Toimintamallin toteutuksesta tuotettiin oheisesta linkistä löytyvä IPS-työhönvalmennus Keski-Suomen hyvinvointialueella – Loppuraportti ja työkirja. Julkaisuun on pyritty kasaamaan mielestämme olennaisimmat havaintomme toiminnan käynnistämisestä ja juurruttamisesta sekä työkaluja työhönvalmentajien työskentelyn tueksi.
Parhaiden tuloksien saavuttamiseksi pilotoinnin kohderyhmän, vaikeaan mielenterveyden häiriöön sairastuneet, kanssa, IPS-työhönvalmennus tulee implementoida osaksi mielenterveyden hoitoa ja kuntoutusta. Työnjaosta, palveluun ohjautumista ja omistajuudesta tulee päästä konsensukseen palveluiden johdon kanssa, johon toimintaa ollaan implementoimassa. Johdon tulee sitouttaa henkilöstö uuteen toimintaan. Henkilöstölle tulee varata riittävästi aikaa toimintamallin sisäistämiseen riittävällä tasolla tehtävästä riippuen. Toipumisorientaation toimiessa organisaation toiminnan viitekehyksenä IPS-työhönvalmennuksella on parempi mahdollisuus integroitua osaksi muuta toimintaa. Tämä edistää myös myös asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti avoimia työmarkkinoita.
Työhönvalmentajille tulee tarjota mahdollisuus ja edellyttää heidät vahvistamaan työhönvalmennuksen toteuttamiseen liittyvää osaamista. Parhaat tulokset saadaan, kun työhönvalmentajat toteuttavat roolissaan pelkästään työhönvalmennusta, eikä työntekijän resursseja ohjata osittain johonkin muuhun tehtävään. Yhteistyö hoitotahon kanssa vahvistuu työhönvalmentajien työskennellessä vähintään osan työajasta samoissa tiloissa hoitotahon kanssa.
Muiden sidosryhmien, kuten työ- ja elinkeinopalveluiden, yrittäjäjärjestöjen ja kolmannen sektorin työllistymistä edistävien toimijoiden kanssa, tulee pyrkiä järjestämään kiinteät rakenteet yhteistyölle. Tätä kautta ymmärrys toisten tehtävistä ja mahdollisuuksista edistää yhdessä kohderyhmän työelämäosallisuutta vahvistuu. Työnantajia tulee kontaktoida aktiivisesti ja asiakkaan yksilöllisistä lähtökohdista. Työnantajapankkien keräämisestä ei nähty olevan hyötyä työelämän tarpeiden muuttuessa nopeasti.
Toimintamallin toteutuksesta tuotettiin oheisesta linkistä löytyvä IPS-työhönvalmennus Keski-Suomen hyvinvointialueella – Loppuraportti ja työkirja. Julkaisuun on pyritty kasaamaan mielestämme olenaisimmat havaintomme toiminnan käynnistämisestä ja juurruttamisesta sekä työkaluja työhönvalmentajien työskentelyn tueksi.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.