Arkivalmennus on matalan kynnyksen rinnalla kulkevaa toimintaa, joka keskittyy nuoren kokonaisvaltaiseen tukeen. Tapaamisia on vähintään kerran viikossa riippuen nuoren tarpeesta. Valmennuksessa on esillä nuorelle tärkeät asiat. Kesto on n. 8 kk
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Vuonna 2020 lastensuojelun jälkihuollon tuen ikärajaa nostettiin 21-ikävuodesta koskemaan alle 25-vuotiaita. Tämä laajentaa tulevaisuudessa jo nykyisten lakien piirissä olevien nuorten määrää merkittävästi. Tämä merkitsee myös väistämättä muutoksia palvelun ja tuen tarjonnassa ja tavoissa. Usein 20-vuotiaan elämäntilanne muuttuu nopeastikin ja monen kertaan muutamassa vuodessa. Vuonna 2021 lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana oli 9521 lasta tai nuorta. Heistä suurin osa (88 %) oli yli 18-vuotiaita. Tulevaisuudessa jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrä tulee moninkertaistumaan.
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään jälkihuollon. Velvoite koskee sijaishuollon päättymisen jälkeen tarvittavaa tukea, mutta myös jälkihuoltoon on oikeutettuja ne lapset ja nuoret, jotka ovat olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena keskeyttämättömästi vähintään puolen vuoden ajan. Lisäksi kunnan on halutessaan mahdollisuus järjestää jälkihuoltoa myös sellaiselle nuorelle, joka ei lastensuojelulain mukaan olisi muutoin oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuolto järjestetään aina yksilöllisesti tarpeiden pohjalta. Kunta voi ostaa jälkihuoltopalveluja yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä.
Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea arjessa selviytymiseen. Kunnan jälkihuollon sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla on vastuullaan liian suuri määrä nuoria, minkä lisäksi osa nuorista ei halua jälkihuoltoa kunnan viranhaltijoilta.
Lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetut nuoret voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: 1) ne, jotka aikuistuvat yleisten palvelujen ja kohdennetun tuen turvin, eivätkä tarvitse erityisiä jälkihuollon palveluja; 2) ne, jotka tarvitsevat apua yleisten palvelujen ja tuen hakemisessa ja järjestämisessä tai tarvitsevat yksittäiseen tarpeeseen kohdennettua erityisen vaativaa tukea; 3) ne, jotka tarvitsevat paljon monialaista ja vaativaa tukea sekä 4) ne, jotka kieltäytyvät jälkihuollosta. Kehitetty toimintamalli on suunnattu ryhmiin kolme ja neljä kuuluville nuorille.
Kehittäjäjoukkoon kuuluvat lastensuojelun jälkihuollosta vastaavat työntekijät, intensiivisen arjen valmennuksen toimijat, jälkihuoltoon oikeutetut nuoret ja mahdolliset muiden palveluiden tarjoajat (esim. mielenterveyspalveluiden ja Kelan työntekijät). Lastensuojelun jälkihuollon työntekijät arvioivat ketkä nuorista hyötyvät eniten valmennuksesta ja ohjaavat nuoret intensiiviseen valmennukseen. Säännöllisesti pidettävissä yhteistyökokouksissa arvioidaan mallin toimivuutta ja kehitetään sitä edelleen. Kokouksissa on myös nuorten edustus. Psykiatrinen sairaanhoitaja ja Kelan työntekijä voi olla sovittuna aikana tavattavissa valmennuksen matalan kynnyksen toimipisteessä, jolloin nuori voi tavata työntekijöitä jo ennestään tutussa ympäristössä. Valmentajalla on kokonaisnäkemys eri palveluiden toimivuudesta nuoren näkökulmasta. Valmentaja osallistuu nuoren asioita käsitteleviin verkostokokouksiin nuoren niin toivoessa. Hyvinvointialueiden tulee seurata ja arvioida haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden toiminnan kokonaisuutta.
Tavoitteena on, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi ja löytää oman näköisen tien työ- ja koulutuspoluille.
Muutosta voidaan mitata hyvinvointi- ja osallisuusmuutoksina, jolloin arvioinnin tekee nuori itse tai nuori ja valmentaja yhdessä. Lisäksi muutoksia voidaan mitata siirtyminä työ- ja koulutuspoluille. Lisäksi voidaan tarkastella myös muutoksia toimeentulossa.
Miten nuoren hyvinvointi muuttuu intervention aikana? Tätä voi mitata Tulostähti- tai Toipumistähtimittarilla tai 3x10D Jälkihuollon mittaristolla. Mittaukset tehdään nuoren tullessa palveluun, 3 kk tai 6 kk kuluttua ja valmennuksen päätyttyä.
Miten nuoren opintopolku etenee? Asiaa voi mitata opinnoissa pysymisenä tai opintoihin siirtymisen kautta. Mittaukset valmennuksen alussa ja lopussa.
Miten nuoren työllisyyspolku etenee? Asiaa voi mitata nuoren työllisyysstatuksen kautta: työvoiman ulkopuolella, työtön, työssä, työharjoittelussa jne. asteikon kautta. Mittaukset valmennuksen alussa ja lopussa.
Intensiivistä arkivalmennusta saaneet nuoret kokevat yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Nuori on usein työn ja koulutuksen ulkopuolella. Osa nuorista on jumittunut kotiin pitkäksi aikaa ja heillä on vain vähän kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan. Nuorilla on sosiaalisia pelkoja ja ahdistusta. Nuorella voi olla myös kehittymässä oleva päihderiippuvuus. Työntekijän ja nuoren välisen luottamussuhteen rakentaminen vaatii paljon aikaa. Valmennus lähtee nuoren tarpeesta ja toiveesta. Valmennuksessa tehdään niistä asioita, joita nuori toivoo. Valmentaja ja nuori voivat esimerkiksi tavata kahvilassa, tehdä yhdessä ruokaa, täyttää yhdessä Kelan lomakkeita tai valmentaja voi lähteä nuoren kanssa lääkärikäynnille tai vaikka kuntosalille. Valmentaja voi osallistua verkostokokoukseen, jossa tehdään tai päivitetään jälkihuollon asiakassuunnitelmaa. Tällöin valmentajan tehtävänä on taata, että nuoren toiveet ja odotukset tulevat kuulluksi. Intensiivinen valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin ryhmän toiminta ja käsiteltävät teemat ovat niitä, joita nuoret toivovat ja ehdottavat.
Valmennuksessa tehdään useita nuoren hyvinvointia vahvistavia asioita. Kohtaaminen ja kiireettömyys ovat tärkeitä asioita. Nuoren tulee kokea tulevansa kuulluksi ja välitetyksi. Valmennus etenee pienin askelin, vaikka määränpää olisikin työ- ja koulutuspoluille eteneminen. Tärkeää on, että nuori näkee itsensä voimavarojensa ja vahvuuksiensa kautta. Ryhmämuotoisessa toiminnassa tärkeää on vahvistaa nuorten toisilleen antamaa positiivista palautetta ja vertaistukea.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Arkivalmennuksen alussa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle varataan aikaa. Luottamusta rakennetaan antamalla aikaa, ilmaisemalla kiinnostusta, hyväksyntää ja välittämistä sanoin, ilmein ja teoin. Tapaamisilla vaalitaan kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Valmennus keskittyy nuorelle merkityksellisiin asioihin.
Työntekijät tekevät rinnalla kulkevaa matalan kynnyksen työtä. Intensiivinen arkivalmennus yksilötyönä tarkoittaa tapaamisia kerran tai useammin viikossa. Valmennus voi alkaa nuoren kotoa. Valmennus voi toteutua nuoren toiveiden mukaisesti esimerkiksi kahvilassa, kuntosalilla tai ruuanlaiton lomassa. Valmentaja voi lähteä nuoren tueksi lääkäriin tai asiakassuunnitelmapalaveriin tai auttaa nuorta täyttämään Kelan lomakkeita. Valmentaja tukee nuorta toimimaan itse ja ilmaisemaan rohkeasti omia toiveitaan ja odotuksiaan.
Tekemisen yhteydessä keskustellaan nuorelle tärkeistä asioista. Valmennuksessa edetään pienin askelin kohti työ- ja koulutuspolkuja. Tapaamisten välillä valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä viesteillä tai etäyhteyksin. Yhteydenpito auttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä. Valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin toiminta ja käsiteltävät teemat nousevat nuorten toiveista ja tarpeista.
Intensiivinen arkivalmennus voi olla osana jälkihuollon sosiaaliohjausta tai hyvinvointialue voi olla palvelun tilaaja. Yhdellä työntekijällä voi olla korkeintaan 15 jälkihuollossa olevaa nuorta valmennettavana samaan aikaan. Valmennussuhteen tulee jatkua noin puoli vuotta ja sen tulee toteutua säännöllisin väliajoin ja riittävän tiheästi, vähintään kerran viikossa. Työntekijällä tulee olla traumasensitiivistä osaamista ja kykyä kuunnella nuorta ja olla läsnä myös silloin, kun käsitellään vaikeita asioita nuoren elämässä. Palvelun tuottajan tulee mitata toiminnan hyvinvointi ja muita vaikutuksia. Toiminta tähtää työ- ja koulutuspoluille, jolloin myös toiminnan yhteiskunnallista hyötyä ja kustannusvaikuttavuutta voidaan mitata.
Toiminnan aikana nuoren toimijuus ja osallisuus vahvistuvat ja hänestä tulee yhteisön jäsen. Nuoren on helpompi luoda uusia suhteita tai vahvistaa vanhoja läheisiin, yhteisöihin tai jälkihuoltoon päin yhdessä valmentajan kanssa. Nuori ottaa aiempaa enemmän vastuuta arjen toiminnoista ja tulevaisuuden päätöksistä. Nuoret saavat rutiinia ja rytmiä arkeen. Nuoret saavat mielekästä tekemistä arkeensa. Tulevaisuuden pohdinnan myötä nuori hakeutuu myös koulutus- ja työpoluille. Nuoret oppivat käyttämään palvelujärjestelmää ja hakeutuvat ja kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin. Toiminta vahvistaa jälkihuollon onnistumista ja vaikuttavuutta.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.