Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite tuotti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuosien 2017- 2022 aikana. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Tämän uudistuksen myötä Soite järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen palvelut kahdeksan kunnan alueella Keski-Pohjanmaalla. Jäsenkuntia ovat Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueella työskentelee n. 4000 työntekijää ja 300 sopimuspalokuntalaista.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, alueen kunnat, järjestöt ja seurakunnat ovat mukana toimintamallissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden tuottamisessa.
Keski-Pohjanmaan väestön ikärakenne on muuttunut ja muuttuu vanhemmaksi. Väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus jatkaa vähenemistään, kun taas 65-vuotta täyttäneiden osuus jatkaa lisääntymistä. Sairastavuus ja koettu yksinäisyys on Keski-Pohjanmaalla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Työttömien osuus työvoimasta on hieman koko maata alhaisempi. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten-sekä sidekudosten sairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Keski-Pohjanmaalla yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Keskipohjanmaalaisten elintavoista esille nostettuna erityisesti liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen liittyen; terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus on Keski-Pohjanmaalla lähes sama kuin koko maassa keskimäärin. On huolestuttavaa, että lähes 60% väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lihavien (BMI eli painoindeksi 30 kg/m2 tai enemmän) 20 vuotta täyttäneiden osuus on Keski-Pohjanmaalla samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Lihavien osuus oli 23,3 % (koko maa 23,1 %) vuonna 2020. Noin joka viides keskipohjanmaalainen nukkuu terveytensä kannalta liian vähän.
Yksinäisyys on kallis ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Yksinäisyyden hintaa voidaan vertailla kansainvälisestikin esim. Isossa-Britanniassa on laskettu yksinäisyyden yhteiskunnalliseksi hintalapuksi noin 11 400 euroa vuodessa jokaista yksinäistä kohden. Yksinäisyyden hintalappu sisältää yksinäisyyden kustannukset terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. THL:n tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys lisää merkittävästi terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Keski-Pohjanmaalla on Kouluterveyskyselyn (2023) ja Terve Suomi (2023)- tutkimuksen mukaan noin 8 975 vakavasta yksinäisyydestä kärsivää ihmistä. Tämän laskutavan mukaan Keski-Pohjanmaalle yksinäisyydestä koituva hintalappu on n. 102 miljoonaa euroa vuodessa. Yksinäisyyden vaikutukset ulottuvat henkisestä ja fyysisestä terveydestä taloudellisiin kustannuksiin ja yhteisöllisyyden heikkenemiseen. On tärkeää, että sekä yksilöt että yhteiskunta tunnistavat yksinäisyyden ongelman ja pyrkivät löytämään keinoja sen lievittämiseksi. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, sosiaalisten verkostojen tukeminen ja mm. mielenterveyspalveluiden parantaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä yksinäisyyden vähentämiseksi ja sen aiheuttamien kustannusten pienentämiseksi. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan saada merkittäviä taloudellisia säästöjä ja samalla myös ihmisen hyvinvointi ja elämänhallinta vahvistuvat. Yksinäisyyden torjunnassa tuleekin ottaa kaikki keinot käyttöön ja yksi tapa on hyvinvointilähetteen kirjoittaminen henkilölle, joka kokee yksinäisyyttä ja on syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä tai yhdessä sovittua asiakas- ja palveluohjauksen mallia hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin eikä alueellista hyte-palvelutarjotinta. Tarve näille asioille on kuitenkin tunnistettu.
Asiakasnäkökulma:
Asiakas ymmärtää omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tunnistaa erilaisia keinoja hyvinvointinsa edistämiseen yhteisöjen ja/tai mielekkään tekemisen avulla.
Tarve hyvinvointilähetteelle voi muodostua useista syistä, kuten yksinäisyys, lievät mielialaoireet, syrjäytyminen tai sen riski. Liikuntaneuvonnan tai elintapavalmennuksen tarve voi muodostua esimerkiksi lisääntyneistä terveysriskeistä, toimintakyvyn heikentymisestä tai jaksamisen haasteista.
Sote-ammattilaisen näkökulma:
Suuri osa sote-ammattilaisista kokee haastavaksi löytää tietoa hyte-palveluista ja toiminnoista alueella. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijöille toteutetun kyselyn (n=221) perusteella 43 % kokee kuntien, järjestöjen ja seurakunnan hyte-palveluiden löytämisen jokseenkin vaikeaksi. Kyselyssä 68 % vastanneista haluaisi saada tietoa HYTE-toiminnasta digitaaliselta alustalta. Sote-ammattilaisten avoimissa vastauksissa toivottiin sellaista monialaista asiakas- ja palveluohjauksen mallia, jossa asiakas saa rinnalle linkkihenkilön, joka saattaa/linkittää asiakkaan kolmannen sektorin ja kuntien hyte-palveluihin. Kaikki asiakkaat eivät hyödy sote-ammattilaisten suorasta ohjauksesta hyte-palveluihin vaan tarvitsevat linkkihenkilön tuen hyvinvointia edistävään toimintaan saattamiseen.
Hyte-palveluihin ja toimintoihin ei ole myöskään selkeätä toimintamallia hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen henkilöstölle toteutetun kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin sellaista monialaista asiakas- ja palveluohjauksen mallia, jossa asiakas saa rinnalle henkilön, joka saattaa/linkittää asiakkaan kolmannen sektorin ja kuntien hyte-palveluihin.
Sote-ammattilaisen olisi tunnistettava ajoissa aidosti hyte-palveluita tarvitseva asiakas. Asiakkaan elintavat ja elämänhallinta on uskallettava ottaa puheeksi asiakastapaamisissa. Asiakas ohjataan tarpeen mukaan suoraan ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia lisäävän kulttuuri-, liikunta- ja tai järjestötoiminnan pariin. Ohjaamisen tukena voidaan käyttää digitaalista palvelutarjotinta. Palvelutarjottimen avulla asukkaat ja ammattilaiset löytävät helposti ajantasaisen tiedon oman alueensa kuntien, kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen tarjoamat hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Mikäli asiakkaan omat voimavarat eivät riitä yksin lähtemään em. kodin ulkopuolisiin toimintoihin, hänelle voidaan kirjoittaa hyvinvointilähete ja hän saa rinnalleen koulutetun linkkihenkilön tueksi yhteisöihin saattamiseen. Elintapojen muutosten tuen tarpeen ollessa kyseessä asiakas ohjataan joko kunnan liikuntaneuvontaa tai hyvinvointialueen elintapavalmennukseen. Elintapaohjauksen ja -valmennuksen tukena voidaan jatkossa käyttää Terveyskylään luotua elintapavalmennuksen digihoitopolkua.
Valtakunnallisesti on lähetty kehittämään digitaalista palvelutarjotinta, joka kokoaa tiedot alueen hyvinvointia ja terveyttä tukevasta toiminnasta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tiedot kootaan palvelutarjottimelle digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi - palvelutietovarannosta ja muista kansallisista koontipalveluista. Kansallisen palvelutarjotinalustan kehittämisestä vastaa DigiFinland Oy ja se on nimeltään Tarmoa -palvelu.
Digitaaliselle palvelutarjottimelle nousee tiedot hyte-palveluista ja toiminnoista PTV:stä eli palvelutietovarannosta (Suomi.fi-palvelu). Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus kuvata hyvinvointia- ja terveyttä edistävät palvelunsa PTV:hen eli palvelutietovarantoon. Järjestöt ja seurakunnat voivat valita kuvaavatko hyte-palvelunsa PTV:hen vai lähellä.fi:n. Valinnan on mahdollistanut se, että lähellä.fi :stä on kehitetty integraatio PTV:hen. Olemme osallistuneet kansallisiin DVV:n PTV-kirjaamistyöpajoihin. Sieltä saatujen oppien mukaan olemme edistäneet kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen PTV-kirjausta. Olemme hankkineet ostopalveluna asiantuntijapalvelua Kostiry:ltä PTV- ja lähellä.fi kirjaamisen edistämiseen järjestöille. Asiantuntijapalvelu sisältää työpajoja ja yksilöneuvontaa. Lähtötilanteessa kuntien ja järjestöjen PTV- ja lähellä.fi hyte-kuvauksia (luonto-, liikunta ja kulttuuri) oli todella vähän.
THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin (2017-2019) mukaan väestön sairastavuus on Keski-Pohjanmaalla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Sairausryhmittäisten osaindeksien osalta korkein indeksi on sepelvaltimotauti-indeksi. Sydänpotilaat yleisesti ottaen liikkuvat liian vähän ja ovat kuntoutuksen tarpeessa sydäntapahtuman jälkeen. Vallitsevan käsityksen mukaan heti akuutin sydäntapahtuman jälkeen onkin otollinen hetki kohdentaa kuntoutus- ja terveyden edistämistoimia, sillä motivaatio muutokseen on suurempi. Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta elämänlaatuun, suorituskykyyn ja sydäntapahtumien riskiin potilailla, joilla on huono fyysinen kunto ei kuitenkaan tunneta hyvin. Tähän hankkeeseen liittyvän liikuntaneuvonnan palveluketjun jatkokehittämisen ja juurruttamisen taustalla vaikuttaa Longlife 2.0 tutkimus, jossa tutkitaan liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta fyysiseen aktiivisuuteen, elämänlaatuun ja sairastuvuuteen korkean sydäntapahtumariskin potilailla. Longlife 2.0 tutkimuksen tarkoituksena on vertailla tavanomaista ERVA- alueen sydänkuntoutuskäytäntöä ja uutta mallia, jossa fyysisesti inaktiivisille potilaille annetaan lisäksi henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Tutkimukseen liittyen on meneillään vuonna 2022 alkanut pilotti, jossa tarjotaan prosessinomasta, terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa 6-12 kk kestävää yksilöllistä liikuntaneuvontaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville, alle 75-vuotiaille, elektiivisesti hoidetuille sepelvaltimotautipotilaille tai akuutin sydäninfarktin sairastaneille. Kokonaisuudessaan tavoitteena on luoda terveydenhuollon resursseja mahdollisimman vähän kuormittava, terveyttä edistävä konsepti, joka muokkaa terveystottumuksia pitkällä aikajänteellä myös muille asiakasryhmille.
Osana liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä on tehty nykytilaselvitys liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyden palveluketjuista ja yhdyspinnoista Keski-Pohjanmaalla. Tästä selvityksestä saadaan katsaus elintapaohjauksen tarkistuslistan toteutumisesta alueella.
Hankkeen valmisteluun on osallistunut monialaisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ammattilaisia ja johtoa. Hankkeen käynnistyessä sen toteutuksen tarkempaan suunnitteluun osallistetaan asiakas- ja potilasnäkökulman saamiseksi asiakasraadin jäseniä ja kokemusosaajia, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia sekä alueelliset tutkimus-, kehitys-, innovaatio-, osaaminen- (TKIO) yhteistyöorganisaatiot. Hankkeen valmistelussa ja tarvitsemiin työryhmiin on hyödynnetty kokemusosaamis- tai asiakasraatitoiminnan edustajia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Hankesuunnitelman mukaan kehittämistoimet kohdentuvat Keski-Pohjanmaalla seuraaviin heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin priorisoituihin asiakasryhmiin.
- Ikääntyneet
- Perhekeskuspalvelujen, ml. lastensuojelun asiakkaat (lapset, nuoret, perheet) (sis. kohdennettuja toimenpiteistä nuoriin ja nuoriin aikuisiin (13-29 –vuotiaat), joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä
- Henkilöt, joilla mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin (sis. kohdennettuja toimenpiteitä 13-29-vuotiaisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä)
- Monipalveluasiakkaat (paljon tukea tarvitsevat, paljon palveluita käyttävät asiakkaat sekä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas ja potilasryhmät)
- Liikuntaneuvonnan/elintapavalmennuksen kohderyhmänä on alkuun ollut 18 - 75-vuotiaat, mutta hankkeen edetessä mukaan on otettu myös yllämainitut nuoret ja nuoret aikuiset sekä myös alle 13-vuotiaita on ollut mahdollista lähettää niiden kuntien liikuntaneuvontaan, joissa on kohderyhmänä kaikenikäiset kuntalaiset.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen hyvinvointilähete -mallin alkuvaiheessa kohderyhmäksi valikoitui Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ikäihmiset, omaishoitajat sekä työttömät ja monipalveluasiakkaat. Kohderyhmää on tarkoitus laajentaa koskemaan koko hyvinvointialueen väestöä. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä voi olla mm. mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Kehittämistyön keskeiset sidosryhmäkumppanit ovat mm. hyvinvointialueen kunnat, järjestöt, kokemustoimijat, Pohjoinen yhteistoiminta-alue, Digi-Finland ja sosiaalialan osaamiskeskusverkosto.
Liikuntaneuvonnan palveluketjussa kuntapuolen liikuntaneuvontaan voidaan ohjata pääsääntöisesti kaikenikäisiä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivät ole löytäneet sopivaa liikuntamuotoa tai kaipaavat neuvoja liikkumis- ja elintapatottumuksiin. Kuntien liikuntaneuvonnan kohderyhmissä on kuntakohtaista vaihtelua riippuen kuntien päätöksestä kohdentaa liikuntaneuvontaansa tietyille asiakasryhmille esim. työikäiset, eläkeläiset, lapsiperheet.
Hyvinvointialueen elintapavalmennus on kohdennettu yli 18-vuotiaille ja asiakkaan tilanne vaatii terveydenhuollon ja fysioterapeutin asiantuntemuksen, asiakkaan oltava motivoitunut elintapojensa muutokseen. Asiakkaalla tulee olla liikkumattomuuden lisäksi jokin/jotkin seuraavista: tyypin 2 diabetes, ylipaino/korkea BMI, sydän- ja verisuonitauti, toimintakyvyn heikkenemisen uhka. Elintapavalmennuksen kohderyhmän valinnassa on käytetty työpajatyöskentelyä sekä kuntapuolen päättäjien että hva:n edustajien kanssa. Osittain liikkumattoman sydän- ja verisuonisairautta sairastavan kohderyhmän valintaan vaikutti sote-keskushankkeen aikana luotu ja aloitettu pilotointi toimintamallista "Liikuntaneuvonta osana sepelvaltiotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta". Tämän edellä mainitun toimintamallin jatkokehitys jatkuu osana toimintamallia pilotoineen fysioterapeutin omaa työtä.
