Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.
Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita johdettiin kahden palvelupäällikön toimesta. Toinen palvelupäällikkö vastasi pohjoisen lähijohtamisalueesta ja toinen etelän ja lännen lähijohtamisalueista. Lasten ja nuorten päihde- ja riippuvuuspalveluiden toteutuminen oli alueellisesti epätasa-arvoista. Pohjoisen alueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa eriarvoisuus näkyi eri palveluntuottajien tarjonnassa ja pitkien välimatkojen vuoksi saavutettavuudessa. Etelän ja lännen alueilla ei ollut erikoistunutta palvelua kaikissa kunnissa ollenkaan. Päihde- ja riippuvuushoidon saatavuus on riippuvainen asuinkunnasta ja työntekijän osaamisesta. Palveluiden sisältöä ei oltu kuvattu ja yhtenäistetty koko Pirkanmaan alueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Lähijohtamisalueiden käytäntöjen yhtenäistämisen esteenä nähtiin olevan merkittävältä osin nykyinen johtamisrakenne, jossa toinen palvelupäällikkö vastasi kaikista pohjoisen alueen palveluista ja toinen lännen ja etelän alueesta. Lisäksi peruspalveluiden näkökulmasta lähijohtamis- ja kuntakohtaisia ohjautumisen ja konsultaation käytänteitä on ollut liikaa erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Toimintamallin kohderyhmä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä ja sen työntekijät. Asiakasymmärrystä kerrytettiin osana lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat alueellisesti yhdenvertaisia ja palvelutarjonta yhdenmukaista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Lähijohtamisaluekohtaisesta johtamisesta on hyvinvointialuekohtaiseen johtamisrakenteeseen. Muutosta mitataan seuraamalla odotusaikaa tuen tai hoidon alkamiseen Tays lasten- ja nuorisopsykiatrialla, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä opiskeluhuollon ja neuvolan psykologipalveluissa. Tavoiteltu muutos on hoitotakuun toteutuminen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Ratkaisun käyttöönotto voi vaatia organisaatiorakenteen muutosta.
