Hyvinvointialueen chat-palvelu toimintamalli, Etelä-Pohjanmaa (RRP, P4, I1)
Hyvinvointialueen chat-palvelu toimintamalli, Etelä-Pohjanmaa (RRP, P4, I1)
Etelä-Pohjanmaan chat palvelussa on käytössä laaja valikoima sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikki chat palvelut toimivat hyvinvointialuelaajuisina, palvellen asiakkaita asuinkunnasta riippumatta
Toimintamallin nimi
Etelä-Pohjanmaan chat palvelussa on käytössä laaja valikoima sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikki chat palvelut toimivat hyvinvointialuelaajuisina, palvellen asiakkaita asuinkunnasta riippumatta
Kuva
Chat on vaihtoehto puhelinyhteydenotolle. Chatissa asiointi tapahtuu pääsääntöisesti kirjoittaen. Kirjoittaen asiointi mahdollistaa itsenäisen asioinnin esimerkiksi henkilöille, joilla esiintyy haasteita puheentuoton tai kuulemisen kanssa. Kaikki chat palvelut toimivat hyvinvointialuelaajuisina, palvellen asiakkaita asuinkunnasta riippumatta.
Terveydenhuollon alaisissa chat-palveluissa ammattilaiset arvioivat hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä, sekä ohjaavat ja neuvovat asiakkaita terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Chat asiointiympäristönä luo edellytykset tehokkaammalle hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnille, kun käytössä on laajemmin työkaluja tilanteen selvittämiseen. Mahdollisuus kuvatiedostojen vastaanottamiseen sekä videoyhteyden muodostamiseen helpottaa ammattilaisten työtä ja ehkäisee tarpeettomia käyntejä. Terveydenhuollon chat-palvelut edellyttävät asiakkaalta vahvan tunnistautuminen (Suomi.fi). Myös puolesta asiointi on mahdollista alle 12-vuotiaan puolesta huoltajuusperusteisesti ja yli 18-vuotiaan puolesta Suomi.fi valtuuksilla.
Sosiaalipalveluiden chat-palvelut tarjoavat ohjausta ja neuvontaa arjen pulmatilanteisiin matalalla kynnyksellä. Apua saa muun muassa palveluihin ohjautumiseen tai palveluiden hakemiseen liittyvissä asioissa. Neuvolan sekä sosiaalipalveluiden chatissa asiakkaat voivat asioida myös ilman vahvaa tunnistautumista. Anonyymisti asiakkaalle voidaan tarjota ohjausta ja neuvontaa yleisellä tasolla. Henkilökohtaista ohjausta vaativissa tilanteissa asiakasta voidaan pyytää tunnistautumaan kesken asioinnin. Asiakas voi myös asioida suoraan tunnistautuneena.
Asiakkaat voiva jättää yhteydenoton päätteeksi asiakaspalautetta. Asiakaspalautteen avulla on voitu seurata asiakaskokemusta, asiakkaat ovat myös voineet jättää myös avointa palautetta ja kehittämistoiveita yhteydenoton päätteeksi.
Chat-palveluiden kehittäminen on yksi hyvinvointialueen strategisista tavoitteista. Digitaalisten asiointikanavien mahdollistaminen on nykyaikaista ja asiakasystävällistä. Palveluiden monikanavaistuminen mahdollistaa digitaalisten palveluiden kokonaisuuksien kehityksen myös tulevaisuudessa.
Digitaaliset asiointikanavat uudistavat ammattilaisten työnkuvaa. Ne mahdollistavat organisaatiolle joustavuutta työntekijän eri elämäntilanteissa ja toisinpäin. Digitaalinen työskentely on fyysisesti kevyttä, se soveltuu korvaavaksi työksi, mikäli ammattilaisella on esimerkiksi väliaikainen fyysinen este suorittaa perustyötä.
Kuntarajattomalla palvelulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta. Digitaalisten asiointipalveluiden myötä myös resurssisaatavuus paranee, kun ammattilainen voi työskennellä hyvinvointialueen rajojen ulkopuolelta käsin. Resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin myös sisäisesti, kun työntekijät voivat palvella asiakkaita myös oman sote-keskus alueensa ulkopuolelta.
Palvelun kohderyhmänä ovat kaikki, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaat. Terveydenhuollon palveluissa edellytetään vahvaa tunnistautumista. Sosiaalipalveluiden asiakasohjauksissa sekä neuvolapalveluiden chateissa asiakkaat voivat asioida myös anonyymisti, ilman vahvaa tunnistautumista.
Digitaalista asiointia koskeva kysely toteutettiin huhtikuussa 2023. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa chat-palveluiden tarvetta, asukkaiden halukkuutta asioida digitaalisesti sekä toiveita aukioloaikojen suhteen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin asukkaiden mahdollisuuksia asioida digitaalisesti (pankkitunnukset, videoyhteys) sekä alueella käytössä olevien digipalveluiden tuntemusta. 93,2 % kyselyyn vastanneista oli halukkaita korvaamaan puhelun/käynnin digitaalisella asioinnilla sen helppouden, nopeuden ja edullisuuden vuoksi.
Chat-järjestelmän vakiinnuttaminen on edellyttänyt johdon tukea, ammattilaisten osallistamista, systemaattista perehdytystä, riittäviä resursseja sekä asiakaslähtöistä kehittämistä. Selkeä asiointipolku ja integrointi OmaEP-alustaan ovat olleet keskeisiä onnistumistekijöitä.
Johtaminen, viestintä ja ammattilaisten sitouttaminen
- Johdon ja esihenkilöiden aktiivinen mukanaolo kehittämistyössä
- Ammattilaisten osallistaminen palvelun ja prosessien kehittämiseen
- Yhteinen hyvinvointialuelaajuinen palvelumalli
- Selkeät toimintakäytännöt ja vastuut
- Sisäinen viestintä Teams-kanavien ja säännöllisten tapaamisten kautta
- Asiakasviestinnän kehittäminen OmaEP-alustan avulla
Koulutus, perehdytys ja osaamisen kehittäminen
- Perehdytysprosessi chat-ammattilaisille
- Järjestelmäkoulutus ja digitaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteiden huomiointi
- Ohje- ja koulutusmateriaalit (järjestelmän käyttö, ajanvarauskäytännöt), vuorovaikutus (TerveyskyläPro ja Oppiportin sisältöjen hyödyntäminen)
- Yhteiset ja palvelukohtaiset Teams-kanavat ammattilaisten tueksi
- Ammattialakohtaiset keskusteluryhmät palveluohjauksen tukena
Tarvittavat resurssit
- Aika: kehittämis-, koulutus- ja koordinointityö
- Henkilöstö: chat-ammattilaiset, esihenkilöt, tekninen kehitystiimi, projektikoordinaatio
- Raha: järjestelmä, integraatiot, OmaEP-alusta, mobiilisovellus
- Osaaminen: digitaalinen vuorovaikutus, asiakasohjaus, palvelumuotoilu, järjestelmäosaaminen
Chat-palveluiden käyttöönotoissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelun jatkuvuuden turvaamiseen ja resursointiin. Se on viety kiinteäksi osaksi toimintaa jo alkuvaiheessa. Chat-palveluiden resursseja ja toimintaa kehitetään ja arvioidaan osana palvelutuotannon digitaalisen asioinnin kokonaiskuvaa.
Yhtenäisten toimintamallien puuttuminen asetti alkuvaiheessa haasteita niin ammattilaisille kuin asukkaillekin. Chat-palvelun käyttöönottojen myötä monet erilaiset toimintatavat tulivat selkeämmin esille. Palveluiden sisäisiä käytänteitä on yhtenäistetty ja kehitetty vuosien aikana. Yhtenäistämistyö on edennyt mallikkaasti ja palvelusta on saatu toimivampi yhtenäisten toimintatapojen myötä. Toimintatapojen eroavaisuuksien tunnistaminen on mahdollistanut hyvien käytänteiden laajentamista sujuvasti alueen sisällä. Kehitys ja toiminnan yhtenäistäminen jatkuvat edelleen.
Chat-palvelun käyttömäärät ovat olleet kasvusuuntaisia. Tähän on vaikuttanut merkittävästi OmaEP digipalvelun käyttöönotto sekä palvelutarjonnan monipuolistuminen, muun muassa lääkäripalvelun saatavuus. Chat-palvelun asiakaspalautteita on hyödynnetty palvelun kehittämisessä.
Chat kokeiluista on saatu arvokasta kokemusta digipalveluiden käyttöönottoon liittyen. Kokeilujen myötä on voitu hahmottaa chatin sijoittuminen palveluihin paremmin ja näin osataan integroida palvelu osaksi toimintaa jatkossa. Käyttöönotot toimivat myös hyvänä pohjana digitaalisen asioinnin kehityksen jatkumiselle.
Kansikuva
