Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvointialueella ei ole ollut aikaisemmin käytössä systemaattista toimintamallia asiakkaiden ohjaamisesta ennaltaehkäiseviin hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen palveluihin. Hyvinvointialueella on ollut käytössä yksittäisiä toimintamalleja esim. liikuntalähete, elintapaohjaus, Hoksauta- minut kortti ja Kaikukortti, joiden hyödyntäminen on ollut sattumanvaraista.
Hyvinvointialueella ei ole käytössä yhteistä alustaa, mistä löytyisi kootusti hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien sekä kolmannen sektorin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen palveluja ja toimintoja, tämän vuoksi asiakasohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin on vähäistä. Myös kuntalaisten valmius löytää kyseisiä palveluita jää sen varaan, miten hän osaa niitä itse etsiä.
Tällä hetkellä käytössä on Etelä- Karjalan liiton Tapahtuma - ja harrastekalenterit, minne hyvinvointialue, kunnat sekä järjestöt ilmoittavat tapahtumista ja erilaisista harrastusmahdollisuuksista. Järjestöjen palvelut löytyvät Lähellä.fi alustalta ja hyvinvointialueen ja kuntien palvelut löytyvät (suomi.fi) palvelutietovarannosta ja/tai omilta verkkosivuilta.
Kehitystyö liittyy Etelä- Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Palvelustrategian kärkinä ovat prosessit ja sujuvuus sekä palveluiden porrastus. Tämä tarkoittaa panostamista ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen pitkäjänteisesti.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Etelä-Karjalan hyvinvointialue käynnistyi 1.1.2023. Tätä ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Eksote vuodesta 2010 alkaen. Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen kuuluu 9 kuntaa, joiden asukasluku on yhteensä noin 125 000.
- Etelä-Karjalan suurimmat haasteet liittyvät väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen( THL:n arviointiraportti Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 2020). Vuonna 2023 eteläkarjalaisista alle 18 -vuotiaiden osuus oli 16,4 % ja 18- 64- vuotiaiden osuus 55,5 % 65-84 vuotiaiden osuus yhteensä oli 25,2 % (Sotkanet 2023).
- Lisäksi työttömyys on keskimääräistä suurempaa ja pienituloisuus yleistä. Etelä-Karjalan taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde on maan keskitasoa korkeampi kuin koko Suomessa keskimäärin. Etelä-Karjalassa sataa työssäkäyvää kohden on työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä yhteensä 157. (Sotkanet 2022.)
- Eteläkarjalaisten elintavoissa on kohentamisen varaa. Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö on näyttäytynyt osassa ikäryhmissä olevan koko maan keskitasoa korkeampi. 20- 64- vuotiaista alkoholia humalahakuisesti käytti 17,5% ja tupakoi päivittäin 16%. (Sotkanet 2022). Ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa 25- 74 vuotiaiden lihavuus tulee suurenemaan miehillä 27,9%.sta 31,4 %iin ja naisilla 28,1 %:sta 31,1%:iin vuosina 2022 - 2032 välisellä ajanjaksolla. Samalla ajanjaksolla uuden tyypin 2 diabetes- diagnoosin saa arviolta 3332 miestä ja 2250 naista jos lihavuuden esiintyvyys lisääntyy ennustetusti. Mikäli lihavuus vähenisi 10 vuoden ajan 1% vuodessa eli 10 % nykytilaan verrattuna, välttyisi 162 miestä ja 76 naista sairastumasta tyypin 2 diabetekseen. Tämä toisi arviolta vähintään 4,5 miljoonan euron säästöt hoitokustannuksiin, (THL karttapalvelu 2023).
- Henkilöstön riittävyys on kasvava haaste monien ammattiryhmien osalta. Väestön vanhetessa ja syntyvien lasten määrän vähetessä palveluntarpeet ja elinympäristö muuttuvat. Palvelujen tulevien vuosien kehittämisessä painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja maakunnallista palveluverkkoa. Lisäksi tavoitteena on syventää palvelujen integraatiota ja vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä.
Yhteisen ymmärryksen ja osaamisen vahvistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
- Ammattilainen, osaa tunnistaa asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeen, ohjata palveluihin. Monialainen palvelutarjotin kokoaa tiedon yhteen paikkaan joka sujuvoittaa ohjausta ja palveluiden löydettävyyttä.
- Organisaatio, asiakkaiden ohjautuminen ennaltaehkäiseviin hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palveluihin tehostuu, palveluiden porrastus ja oikea aikaisuus.
- Asiakas, saa oikea aikaisesti ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen palveluja, tukee osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä. Monialainen palvelutarjotin mahdollistaa myös itsenäisen tiedon etsimisen.
- Kunta, seurakunta ja kolmas sektori, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen tunnettavuus lisääntyy, palveluihin ohjautuminen tehostuu.
Kohderyhmänä on koko maakunnan asukkaat, mutta erityisesti hankesuunnitelman mukaisesti
- vammaiset muun muassa kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt, joiden palvelut ovat viivästyneet tsi heikentyneet epidemian aikana.
- pitkäaikaissairaat (perusterveydenhoito)
- nuoret työttömät ja osatyökykyiset
- maahanmuuttopalvelun asiakkaat
- ikääntyneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta; mm. yksin kotiin jääneet ikääntyneet, joilla sosiaalinen tukiverkko on niukkaa.
- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset
Asukkaiden osallistaminen:
- Työpajatyöskentely (Tarmoa pilotointi) kehittäjäasiakkaat
Järjestöt, kunnat ja seurakunnat
- Työpajatyöskentely (Tarmoa pilotointi)
- Järjestöinfot (Järjestöt)
- Yksinäisyyden puheeksi ottamisen -toimintamallin työpajat
- Kaikukortti - toimintamallin jakaja- ja kuntaverkosto
- PTV- koulutukset
Hyvinvointialueen henkilöstö
- Pilotointiin osallistuminen (Tarmoa)
- Hyte- palvelukonsepti/ Tarmoa vaikuttavuuden arviointi - teemahaastattelut
- Kyselyihin osallistuminen
- PTV- koulutukset
- Yksinäisyyden puheeksi ottamisen -toimintamalli (työpajat)
- Kaikukortti -toimintamallin jakajaverkosto
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hyvinvointialueen palvelustrategian kärjet prosessit ja sujuvuus sekä palveluiden porrastus toteutuvat panostamalla ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen pitkäjänteisesti.
- Hyvinvointialueella asiakas- ja palveluohjaustilanteissa otetaan asiakkaan kanssa hänen hyvinvointia- ja terveyttä koskevat asiat systemaattisesti puheeksi ja tarvittaessa ohjataan hyvinvointialueen, kuntien, kolmannen sektorin tai seurakunnan hyte- palveluihin tai toimintoihin.
- Puheeksi ottamisen tukena käytetään erilaisia toimintamalleja ja- kortteja (esim. Liikunta, Yksinäisyys, Kaikukortti) sekä Tarmoan hyvinvointikartoitusta.
- Otetaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin hyvinvointialueen, kuntien, kolmannen sektorin sekä seurakuntien hyte- työn tueksi.
- Vahvistetaan kuntalaisten hyte- palvelujen löydettävyyttä ja ohjautumista hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta tukeviin palveluihin.
- Vahvistetaan Etelä-Karjalan alueella hyte- palvelukuvauksia palvelutietovarantoon sekä järjestöjen kuvauksia Lähellä.fi -palveluun.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Mittarit:
- Digitaalinen palvelutarjotin on otettu käyttöön.
- Alueellinen palvelukuvausten määrä ja laatu on kasvanut palvelutietovarannossa.
- Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden puheeksi ottaminen, palveluihin ja toimintoihin ohjaamisen toimintamalli on käytössä (esim. liikunta- ja kulttuurilähete/Kaikukortti)
- Liikuntapalveluihin ohjaamista seurataan THL toimenpidekoodien kirjaamisilla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Nimetä hyte palvelukonseptin omistajuus ( Minne palvelu sijoittuu organisaatiossa)
- Varata riittävät resurssit hyte palvelukonseptin ylläpitämiseen ja kehittämiseen
- Henkilöstön koulutukset (Hyte palvelukonsepti)
- Viestintä (Intra, verkkosivut, mediatiedote jne.)
