Hyte-avainhenkilöverkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 13.09.2024
Hyte-avainhenkilöverkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Hyte-avainhenkilöverkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Avainhenkilöverkosto on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia, joka vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin. 

Avainhenkilöiden tehtävänä on vahvistaa hyte-palveluohjausta omassa työyksikössään ja lisätä tietoa ja osaamista omalla tehtäväalueellaan asiakaslähtöisesti. 

Hyte-palveluohjaus tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden tarpeet hyvinvointia ja terveyttä edistäville palveluille ja osaavat ohjata niihin. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntien ja järjestöjen liikunta-, luonto-, kulttuuri ja yhteisöllinen toiminta. 

Avainhenkilön tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakkaiden palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja yhdyspintatyö kuntien kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen ja oman työyksikkönsä välillä. Avainhenkilöiden tukena on koordinaatio hyvinvointialueen hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyö tehtäväalueelta ja toimintamalli on liitetty osaksi hyte- ja järjestöyhteistyön tavoitteita ja suunnitelmia. 

Toimintamallia on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelman VAKE -Hyvät palvelut hanketta. Hyvinvoiva VAKE -toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta.

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Suunnittelu- ja kehittämisvaihe 01/23-07/24. Toimintamallin käyttöönotto 08/24. Juurruttamisvaihe 08/24-08/25 minkä jälkeen toimintamalli jatkuu pysyvänä ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana.

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.

 

 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Lapset ja varhaisnuoret
Maahanmuuttajat
Nuoret
Nuoret aikuiset
Organisaatiot
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Blogikirjoitus hyte-avainhenkilöverkoston pilotista.
Kuva avainhenkilöverkoston tavoitteista.
Hyte-avainhenkilöverkosto tukee alueen hyte-työtä.
Blogikirjoitus hyte-avainhenkilöverkoston laajenemisesta.
Toimintamalli on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia.
Euroopan unionin rahoittama. NextGenerationEU
Euroopan unionin rahoittama. NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli kehitettiin tarpeeseen, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -työhön tarvittiin henkilöresurssia, niin sanottuja linkkihenkilöitä, jotka toimisivat asiakkaiden ja palveluiden välillä, vahvistamassa ohjausta eri toimijoiden palveluiden pariin. Tunnistettiin, että olisi kestämätön ratkaisu lähteä kehittämään toimintamallia, johon hankeresurssin jälkeen olisi tarvittu kokonaan uusia työntekijöitä hyte-työhön hyvinvointialueelle, sillä hyvinvointialueiden kustannuspaineet olivat tiedossa jo kehittämistä aloitettaessa. VAKEssa oli jo olemassaoleva toimintamalli, väkivallaton VAKE, jossa oli onnistuttu keräämään laaja verkosto työntekijöitä väkivaltatyön edistämiseen ja kehittämiseen hyvin tuloksin. Tätä mallia lähdettiin jatkokehittämään hyte-työn lähtökohdista, ja aloitettiin hyte-avainhenkilöverkoston kehittäminen.

Lähtökohtana verkoston kehittämiselle oli, että sitä kehittävät työntekijät, joiden työn tueksi ja työvälineeksi sitä kehitetään. Työntekijöiden osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön nousevat hyvinvointialueen strategiassa, jossa yhtenä tavoitteena on, että työntekijöillä on mahdollisuus uudistua ja kehittää osaamista ja työtään. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaa kuvaavat arvot ja niiden sisältö nostavat myös esiin rohkeuden henkilöstön kannustamiseen innovatiiviseen kehittämistoimintaan ja toiminnan uudistamiseen. Kehittämisen lähtökohtana on se, että johto on luonut strategiset linjaukset, mutta verkoston toimintatavat ja prosessit pyrittiin kehittämään työntekijöiden kanssa yhdessä, hyödyntäen lähijohtajia, jotta saatiin avainhenkilöille riittävä tuki toiminnan kehittämiseen. Uuden toimintamallin ja työskentelytavan luomiseen saatiin työntekijöiden ymmärrystä ja kokemusta asiakkaiden tunnistetuista tarpeista ja toimintaympäristössä, kuten rakenteissa vaadittavista muutoksista. Keskeistä oli tunnistaa toimialojen arjen työn realiteetit ja saada työntekijät innostumaan uuden kehittämisestä.  Tiedetään laajasti, että työntekijöiden mahdollisuudet kehittämiseen lisäävät työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Tämän toteutumista pyrittiin myös kehittämistyössä selvittämään.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamalli on hyvinvointialueen eri toimialojen yhteistä työtä ja kehittämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja neuvonnan ja palveluohjauksen osaamisen vahvistamiseksi. Työtä ja kehittämistä ohjaa hyvinvointialueen hyte-ohjausryhmä, joka koostuu toimialojen johdosta ja verkoston työntekijät toimivat eri toimialojen palveluissa. Toimintamallia koordinoi hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyön tehtäväalue, joka on osa konsernipalveluita. Toimintamallista on kehittyessään tullut yhteinen Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa ja työtä ja kehittämistä vakiinnuttavat kunnissa hyte-koordinaattorit, jotka toimivat hyvinvointialueen koordinoivien työntekijöiden vastinpareina. Alueen kolmannen sektorin toimijat ovat yhteistyökumppaneita, joiden osaamista hyödynnetään verkoston osaamisen lisäämisessä. 

Kehittäminen kytkeytyy hyvinvointialueen strategian päätavoitteen (vantaalaisen ja keravalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen) ja uudistusohjelman tavoitteiden (palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi) toteutumiseksi​. 

Kehittämisen tapana työntekijöiden osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön nousevat hyvinvointialueen strategiasta, jossa yhtenä tavoitteena on, että työntekijöillä on mahdollisuus uudistua ja kehittää osaamista ja työtään. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaa kuvaavat arvot ja niiden sisältö nostavat myös esiin rohkeuden henkilöstön kannustamiseen innovatiiviseen kehittämistoimintaan ja toiminnan uudistamiseen.

Kehittämisellä vastataan lähtötilanteen tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä rakenteita ja toimintatapoja hyte-palveluohjaukseen ja ohjaus järjestöjen ja kuntien palveluihin on yksittäisen työntekijän aktiivisuuden ja osaamisen varassa.

Kehittämisen kohderyhmä ja kehittäjäjoukko:

Kohderyhmänä on erityisesti alueen asukkaat, joiden löytämistä ja ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin pyrittiin lisäämään. 

Välillisenä kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuitenkin hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaiset, jotka toimivat näiden ihmisten parissa asiakastyössä tai muutoin vaikuttaen asukkaiden saamiin palveluihin.

Tavoitteena oli, että avainhenkilöverkoston käytännöt kehitetään aidosti palvelemaan arjen asiakastyötä yhdessä avainhenkilöiden kanssa. Kehittämisessä lähdettiin siitä, että erilaisissa tehtävissä toimivat ammattilaiset kertoivat kokemuksiaan omasta työstään, ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siinä on hyte-ohjauksen ja muun hyte-työn näkökulmasta. Kehittäjäryhmänä verkosto jakoi kokemuksiaan ja ideoitaan toisilleen, mikä lisäsi saatua hyötyä.

Hyte-avainhenkilöverkosto on kehittäjäjoukon yhdessä muotoilema. Kehittämisessä mukana olleet avainhenkilöt työskentelivät erityisesti hankkeen ensisijaisten kohderyhmien kanssa:

  1. 17-29 –vuotiaat nuoret aikuiset, joilla mielenterveys/päihdehäiriö tai siihen kohonnut riski, jolloin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa työkykyyn ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennaltaehkäisyyn
  2. Kotona asuvat ikääntyneet, erityisesti yksinäisyyttä kokevat

Avainhenkilöverkosto koostuu eri tehtävissä työskentelevistä ammattilaisista, esim. 

  • toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori
  • sosiaalityöntekijä aikuisten sosiaalityöstä, nuorten psykososiaalisista palveluista sekä vammaisten asiakasohjauksesta
  • fysioterapeutit sairaalapalveluista sekä terveysasemapalveluista
  • terveydenhoitaja terveysasemapalveluista
  • osastonhoitaja vanhusten päivätoiminnasta
  • terveyden edistämisen suuhygienisti
  • työttömien terveystarkastuksen terveydenhoitaja
  • kansainvälisyyspalveluista maahanmuuttajien ohjaaja
  • asiantuntija pelastuslaitokselta
  • etsivä nuorisotyöntekijä
  • lasten kulttuuripalveluiden päällikkö

Tarkoitus on, että hanketyön loppua kohden mukana olisi entistä enemmän eri  haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tämä toteutui ja verkosto laajeni syksyllä 2024 kattamaan myös esimerkiksi lapsiperheiden, maahanmuuttajien ja omaishoitajien kanssa työskentelviä ammattilaisia, kuten myös mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden työntekijöitä.

Asukkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kokemustietoa on hyödynnetty kehittämisessä, lisätietoa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallissa. 

Kehittämisessä on ollut mukana myös esimerkiksi kansallisen hyte-palvelukonseptin kehittäjäjoukko ja toimintamallia on esitelty kehittäjätapaamisissa, missä on saatu palautteita ja kehittämisehdotuksia.

Toimintamalli on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lähtötilanne:

Toimintamalli kehitettiin tarpeeseen, jossa hyte-työhön tarvittiin henkilöresurssia, niin sanottuja linkkihenkilöitä, jotka toimisivat asiakkaiden ja palveluiden välillä, vahvistamassa ohjausta eri palveluiden pariin. Tunnistettiin, että olisi kestämätön ratkaisu lähteä kehittämään toimintamallia, johon hankeresurssin jälkeen olisi tarvittu lisähenkilöitä hyte-työhön hyvinvointialueelle, sillä hyvinvointialueiden kustannuspaineet olivat tiedossa jo kehittämistä aloitettaessa. VAKEssa oli jo olemassaoleva toimintamalli, väkivallaton VAKE, jossa oli onnistuttu keräämään laaja verkosto työntekijöitä väkivaltatyön edistämiseen ja kehittämiseen hyvin tuloksin. Tätä mallia lähdettiin jatkokehittämään hyte-työn lähtökohdista, ja muodostettiin hyte-avainhenkilöverkosto.

Lähtökohtana verkoston kehittämiselle oli, että sitä kehittävät työntekijät, joiden työn tueksi ja työvälineeksi sitä kehitetään. Kehittämisen lähtökohtana on se, että johto on luonut strategiset linjaukset, mutta verkoston toimintatavat ja prosessit pyrittiin kehittämään työntekijöiden kanssa yhdessä, hyödyntäen lähijohtajia, jotta saatiin avainhenkilöille riittävä tuki toiminnan kehittämiseen. Uuden toimintamallin ja työskentelytavan luomiseen saatiin työntekijöiden ymmärrystä ja kokemusta asiakkaiden tunnistetuista tarpeista ja toimintaympäristössä, kuten rakenteissa vaadittavista muutoksista. Keskeistä oli tunnistaa toimialojen arjen työn realiteetit ja saada työntekijät innostumaan uuden kehittämisestä.  Tiedetään laajasti, että työntekijöiden mahdollisuudet kehittämiseen lisäävät työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Tämän toteutumista pyrittiin myös kehittämistyössä selvittämään.

Lähtötilanteessa huomioitavaa on, että kehittämisen ajankohta oli juuri hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen, kun organisaation sisäiset ja ulkoiset rakenteet vasta kehittyivät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö toimialarajat ylittävänä kehittämisenä vaati paljon keskustelua ja ohjaamista myös johdolta. Toimialoja yhdistävä ja kehittämistä ohjaava hyte-ohjausryhmä varmisti toimintamallin edistymisen ja ohjasi sen jalkauttamista esimerkiksi toimialojen kehittämisryhmiin ja johtoryhmiin. Esimerkiksi avainhenkilöiden nimeämiset tehtiin johtoryhmien kautta, joten nimeämisprosessi ei ollut kevyt. Tavoitteena on, että jatkossa toimintamallin juurtuessa, verkostoon mukaan tuleminen olisi helpompaa ja työntekijät tai yksiköt voisivat itse todeta tarpeen olla mukana verkostossa.

Toimintamalli vaatii resursseja ja sitoutumista läpi organisaation

  •  Työntekijöiden osallistuminen tapaamisiin vaatii sitoutuneisuutta toimialoilta ja omien lähijohtajien tukea mm. työn suunnitteluun ja osallistumisen mahdollistamiseen pois suorasta asiakastyöstä
  • Työntekijöiden sitoutuneisuus ja motivaatio vaikuttaa tuloksiin. Onnistunut koordinaatio mahdollistaa sen, että avainhenkilöt edistävät tavoitteita omassa työssään
  • Johdon tulee olla sitoutunut toimintamallin tavoitteisiin ja nähdä, miten toiminta edistää hyvinvointialueen strategisia tavoitteita

Testattu ja hyväksi havaittu toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön jatkossa myös pienemmällä resurssilla. On tärkeää huomioida, että organisaation rakenne, toimintakulttuuri ja muut seikat voivat vaikuttaa siihen, millainen verkostosta muodostuu. Lähtökohtaisesti malli on skaalautuva, mutta vaatii alueellista jatkokehittämistä. 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Avainhenkilöverkosto on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia, joka vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin. 

Avainhenkilöiden tehtävänä on vahvistaa hyte-palveluohjausta omassa työyksikössään ja lisätä tietoa ja osaamista omalla tehtäväalueellaan asiakaslähtöisesti. 

Hyte-palveluohjaus tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden tarpeet hyvinvointia ja terveyttä edistäville palveluille ja osaavat ohjata niihin. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntien ja järjestöjen liikunta-, luonto-, kulttuuri ja yhteisöllinen toiminta. 

Avainhenkilön tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakkaiden palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja yhdyspintatyö kuntien kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen ja oman työyksikkönsä välillä. Avainhenkilöiden tukena on koordinaatio hyvinvointialueen hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyö tehtäväalueelta ja toimintamalli on liitetty osaksi hyte- ja järjestöyhteistyön tavoitteita ja suunnitelmia. 

Toimintamallia on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelman VAKE -Hyvät palvelut hanketta. Hyvinvoiva VAKE -toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta.

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Suunnittelu- ja kehittämisvaihe 01/23-07/24. Toimintamallin käyttöönotto 08/24. Juurruttamisvaihe 08/24-08/25 minkä jälkeen toimintamalli jatkuu pysyvänä ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana.

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.

 

 

Hyte-avainhenkilöverkoston toimintamalli kuvana.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tavoiteltu muutos ja mittarit:

  • Ohjaus hyte-palveluihin lisääntynyt: Asiakastyötä tekevät avainhenkilöt ohjaavat aiempaa enemmän hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. 
  • Osaamisen ja ymmärryksen lisääntyminen: 
    • Avainhenkilöt ovat saaneet paljon uutta tietoa hyte-ohjauksen tärkeydestä ja asiakasohjauksesta. 
    • Avainhenkilöiden ymmärrys ja suhtautuminen hyte-palveluihin on parantunut, ja uusia palveluita on löydetty.
    • Liikunta-, luonto- ja kulttuuripalvelut tuovat lisäarvoa asiakastyöhön. 
    • Hyte-työ nähdään vaikuttavana ja sote-palveluiden tarvetta vähentävänä.
    • Verkosto on edistänyt yhteistyötä organisaation sisäisesti 
    •  Työntekijät ovat saaneet uusia näkökulmia omaan hyvinvointiinsa ja perustyönsä jäsentämiseen.
  • Verkoston hyödyllisyys: Kaikki mukana olleet tehtäväalueet halusivat verkoston jatkuvan.
  • Yhteistyön tiivistyminen kuntien ja järjestöjen kanssa:  
    • Yhteistyö järjestöjen ja kuntien kanssa on kehittynyt.
    • Avainhenkilöiden perustyöhön on tullut lisää verkostoja ja yhteistyökumppaneita.
  • Yhteistyömuotojen kehittäminen: Yhteistyö järjestöjen ja kuntien kanssa on kehittynyt, esimerkiksi luontokävelykokeilu Keravalla.

Toimintamallista on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa ei tullut esiin, että toimintamalli syrjisi mitään väestöryhmää. Lue lisää: Ennakoivaa arviointia ja yhdenvertaisuutta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Avainhenkilöverkostot voivat rakentua erilaisten teemojen ympärille, lisäten ammattilaisten osaamista, osallisuutta ja verkostoitumista. Toimintamalli on sovellettavissa myös muihin teemoihin (esim. väkivallan ehkäisytyö).  Avainhenkilöiden rooli työyksiköissään on informatiivinen, konsultatiivinen ja kehittävä ja heidän roolinsa on jalkauttaa ja juurruttaa työtä arjen työssä.

Haluatko lähteä kehittämään avainhenkilöverkostoa? Olemme keränneet käytännön kokemuksia kehittämisen tueksi:

Kehittäminen vaatii työpanosta koordinointiin, erityisen tärkeää on koordinointiin panostaminen toimintamallin alussa sekä muutostilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi hankekehittämisestä pysyvään toimintaan siirtyminen:

  • Tapaamisten suunnittelu ja kalenterointi: Tapaamisten sisällön huolellinen suunnittelu, jotta sekä osallistujat että organisaatio(t) hyötyvät. 
  • Yhteistyökanavan (esim. Teams) perustaminen ja päivitys: Kanava toimi avainhenkilöiden tiedon kokoamiseen ja jakamiseen hyte-palveluista. Säännöllinen tiedon päivittäminen kanavalle yhdessä avainhenkilöiden kanssa.
  • Perehdytys: Uusien avainhenkilöiden perehdytys.
  • Avainhenkilöiden tuki ja innostaminen: Avainhenkilöiden tehtävänä on omien tiimien ja yksiköiden perehdyttäminen aiheeseen ja tuoda aktiivisesti tietoa omaan työyhteisöön osaamisen lisäämiseksi. Koordinoijan rooli on tukea avainhenkilöitä tehtävässä ja tuoda ajankohtaista tietoa saataville. 
  • Tavoitteiden asettaminen, arviointi ja seuranta:
    • Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja tehtävän selkiyttäminen, esim. työpajat avainhenkilöiden ja lähijohtajien kanssa.
    • Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen, esim. säännölliset tapaamiset avainhenkilöiden kanssa tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.
    • Arviointikyselyt ja tulosten analysointi verkoston toiminnan kehittämiseksi säännöllisesti
    • Tavoitteiden ja tulosten arviointi avainhenkilöiden kanssa
    • Tavoitteista ja tuloksista johdolle ja ohjausryhmälle viestiminen ja johdon ohjaus strategisten tavoitteiden seuraamiseksi.
  • Hyte-palveluiden kartoitus: Hyte-palveluiden jatkuva kartoittaminen, yhteistyö ja tiedon tuominen verkostolle. 
  • Yhteistyökumppaneiden kontaktointi: Vierailutapaamisten ja esittelyjen sopiminen kaupunkien, järjestöjen ja seurakuntien hyte-palveluihin.
  • Viestintä: Avoin viestintä verkoston käynnistämisestä alkaen organisaation sisällä (esim. intra) sekä yhteistyökumppaneille (esim. blogit, sosiaalinen media). Tuloksista, onnistumisista ja kehittämiskohdista viestiminen. 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kerava
Vantaa
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)