Hoitoonpääsytietojen luotettavuuden parantaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Hoitoonpääsytietojen luotettavuuden parantaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tavoitteena on  vahvistaa hoitoon pääsyn seurantaa ja varmistaa luotettava tiedontuotanto muuttuneen hoitotakuulainsäädännön myötä. Samalla tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan johtaa ja kehittää palveluja arjessa.

Toimintamallin nimi
Hoitoonpääsytietojen luotettavuuden parantaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena on  vahvistaa hoitoon pääsyn seurantaa ja varmistaa luotettava tiedontuotanto muuttuneen hoitotakuulainsäädännön myötä. Samalla tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan johtaa ja kehittää palveluja arjessa.

Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
EU-logo

Tekijä

Tekijä

Jenni Pinomäki

Luotu

Luotu

20.11.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

24.11.2025
Ratkaisun perusidea

Tavoitteena vahvistaa hoitoon pääsyn seurantaa ja varmistaa luotettava tiedontuotanto muuttuneen hoitotakuulainsäädännön myötä. Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tiedolla voidaan johtaa ja kehittää palveluja arjessa.

Toimintaympäristö

Hoitotakuulainsäädäntö ohjaa hoitoon pääsyn seurantaa kansallisesti. Myös seurannan kirjaamiseen ja tilastointiin on  kansallisesti ohjeistettu.    

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon ammattilaiset, jotka osallistuvat hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyyn liittyvään kirjaamiseen. Koulutukset ja ohjeistukset on kohdennettu monipuolisesti eri ammattiryhmille ja palvelumuodoille. Ammattilaisia osallistetaan koulutusten, työpajojen ja keskusteluiden kautta. Samalla kartoitetaan tiedon hyödyntämisen tapoja ja lisätään  ymmärrystä kirjaamisen vaikutuksista hoidon saatavuuden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämistyön onnistuminen edellyttää monitasoista koulutusta ja huolellisesti laadittua tukimateriaalia. Ammattilaisten osaamisen tukeminen ja ymmärryksen lisääminen ovat keskeisessä roolissa hoitoon pääsyn tiedon laadun parantamisessa ja tiedolla johtamisen edistämisessä.  

Koulutuksia järjestetään sekä lähiopetuksena että etäyhteyksin, ja ne kohdennetaan palvelukokonaisuuksien sekä ammattiryhmien tarpeisiin. Tavoitteena on tarjota ymmärrettävää ja arjen työhön nivoutuvaa tietoa kaikille hoitoon pääsyyn liittyviä tietoja kirjaaville ammattilaisille.

Koulutusten toteutuksessa huomioidaan organisaation eri tasot ja ammattilaisten tueksi laaditaan selkeät, käytännönläheiset ohje- ja tukimateriaalit.

Power BI -raportit ja Excel-koosteet julkaistaan Varhan sisäisissä kanavissa. Tavoitteena on, että esihenkilöt ja ammattilaiset saavat helposti käyttöönsä ajantasaisen, visuaalisesti selkeän ja tulkittavan kokonaiskuvan hoitoon pääsyn tilanteesta eri palvelualueilla. Näin tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hoitoon pääsyn seuranta nousi entistä luotettavammalle tasolle. Ammattilaisten ja esihenkilöiden tietoisuus hoitoon pääsyn kirjaamisen merkityksestä lisääntyi, mikä näkyi kirjaamisen tarkkuuden ja yhdenmukaisuuden parantumisena koko alueella.

  • Lähes kaikista kiireettömästä yhteydenotosta ja vastaanottokäynnistä on mahdollista laskea odotusaika, mikä mahdollistaa hoitotakuun toteutumisen tarkemman seurannan.
  • Ammattilaiset ymmärtävät nyt entistä selkeämmin miten kirjaamisella vaikutetaan raportointiin, palvelujen arviointiin ja alueelliseen kehittämiseen.
  • Esihenkilöiltä saatu palaute osoittaa, että tiedolla johtamisen periaatteet ovat tulleet osaksi arjen keskusteluja, ja hoitoon pääsyn tilanteesta keskustellaan aiempaa aktiivisemmin.
     

Potilastietojärjestelmien eroavaisuudet ja puutteet nousivat selkeästi esiin. Järjestelmissä tunnistettiin toiminnallisuuksia, jotka ovat vaikeuttaneet oikean tiedon syntymistä:

  • Osaa näistä haasteista on pystytty ratkomaan yhteistyössä pääkäyttäjien ja järjestelmätoimittajien kanssa projektin aikana.
  • Esimerkiksi tietojen oikea siirtyminen ja tallentuminen raportointia varten on ollut kehittämisen kohteena – etenkin tilanteissa, joissa hoitoon pääsyn merkintä muodostuu taustalla automaattisesti ilman ammattilaisen suoraa syötettä.
  • Myös rahoitukseen liittyvät tietosisällöt, kuten diagnoositietojen siirtyminen THL:lle, ovat olleet tarkastelussa.


Koulutuksia järjestettiin lähes 3000 perusterveydenhuollon ammattilaiselle. Koulutusten toteuttamisessa huomioitiin organisaation eri tasot:

  • Asiantuntijahoitajille ja -lääkäreille järjestettiin syventäviä koulutuksia, joissa pureuduttiin erityisesti hoitoon pääsyn kirjaamisen keskeisiin periaatteisiin ja kirjaamisen oikeellisuuden merkitykseen.
  • Heille laadittiin erilliset, valmiit koulutusmateriaalit hyödynnettäväksi omissa yksiköissä. Materiaalien avulla varmistettiin koulutuksen tasalaatuisuus myös silloin, kun kouluttaja ei ollut varsinaisesti aiheen asiantuntija.
  • Asiantuntijahenkilöstö jakoi tietoa aktiivisesti viikkopalavereissa ja muissa arjen kohtaamisissa, erityisesti avosairaanhoidon toimipisteissä.

Ammattilaisten tueksi laadittiin selkeät, käytännönläheiset ohje- ja tukimateriaalit:

  • Tiivistetyt muistilistat ja kirjalliset ohjeet

Koulutuksissa ja materiaaleissa tehtiin näkyväksi:

  • Mitä tarkoittaa hoitotakuu ja miksi hoitoon pääsyn seuranta on tärkeää.
  • Mistä hoitoon pääsyn tieto syntyy
  • Mikä sen merkitys on palveluiden arvioinnissa, kehittämisessä ja johtamisessa

Vaikka kehittämistyötä on jo tehty paljon, tunnistetaan edelleen jatkotarpeita etenkin kirjaamisen automatisoinnin, järjestelmäohjauksen ja ammattilaisten koulutuksen jatkuvuuden osalta. Projektin aikana syntyneet toimintamallit ja materiaalit luovat kuitenkin hyvän pohjan työn jatkumiselle.
 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koulutuksen on oltava jatkuvaa – kansalliset ohjeistukset, järjestelmät ja henkilöstö muuttuvat, säännölliset muistutukset aiheesta ovat tarpeellisia.
Ohjeistuksen tulee olla selkeää ja helposti löydettävää. Monijärjestelmäympäristö vaatii huolellista viestintää ja kohdennettua tukea.
Eri palveluiden erityispiirteet tulee huomioida ohjeistuksessa ja koulutuksessa.
Viestintä kentän suuntaan kannattaa suunnitella huolella: omat kontaktihenkilöt yksiköissä tukevat viestin perillemenoa.
Raporttien on oltava selkeitä ja käyttökelpoisia: lukijan on ymmärrettävä raportin sisältö ja käyttötarkoitus nopeasti.
 

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä