Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kartoituskyselyllä, jossa hyödynnettiin Digiosaamisen mittaria (Jarva ym., 2022): ihmislähtöinen etäohjausosaaminen, digi osana työtä, ICT osaaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämis- ja arviointiosaaminen sekä digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Kyselyä muokattiin soveltuvaksi eri kohderyhmiä ajatellen ja siihen lisättiin johtajille ja esihenkilöille omat kysymyspatteristot, joilla kartoitettiin ammattilaisten digiosaamisen johtamista, digitaalisilla työvälineillä johtamista sekä digitaalisten palvelujen kehittämisosaamista. Paremman ymmärryksen luomiseksi kyselyn lisäksi tehtiin täydentäviä haastatteluita. Erillisessä työpajassa tulokset käytiin läpi, analysoitiin ne ja määriteltiin kehittämiskohteet sekä ideoitiin toimenpiteitä. Lopputuloksena laaditiin digiosaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla kehitetään henkilöstön digiosaamista ja sen tukea.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Kehittämistyön aluksi haluttiin selvittää henkilöstön digiosaamisen nykytila ja laatia sen kehittämiseksi suunnitelma tuleville vuosille. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on organisaation päästrategiaa tukeva digiohjelma, jossa digiosaaminen ja sen varmistaminen on määritelty yhdeksi painopisteeksi. Digiosaamisen kehittämissuunnitelma sisällytetään osaksi hyvinvointielueen henkilöstön kehittämissuunnitelmaa.
Sähköisen ja etäasioinnin lisääminen on kansallinen tavoite ja digitaalisten palveluiden sekä sähköisten järjestelmien määrä sote-alalla kasvaa jatkuvasti. Digitaalisten palvelujen lisääminen edellyttää työntekijöiltä uutta osaamista sekä uudenlaista tapaa tehdä ja organisoida työtä. Henkilöstön digiosaaminen on perusedellytys, jotta palveluketjut toimisivat ja digiratkaisut olisivat hyötykäytössä.
Digiosaamisen kehittämissuunnitelma selventää tietojen ja taitojen edellytykset ja määrittelee toimenpiteet (ml. tavoitteet, vastuut, aikataulu sekä mittarit) ohjaamaan pitkäjänteistä, aikataulutettua ja priorisoitua henkilöstön digiosaamisen kehittämistä hyvinvointialueen digiohjelman mukaisesti.
Kohderyhmänä on koko hyvinvointialueen henkilöstö. Sähköinen osaamiskartoitus kohdennettiin kaikille työntekijöille ja sen tulosten perusteella laaditussa suunnitelmassa on huomioitu eri ammattiryhmät. Sekä osaamiskartoituksesta että digiosaamisen kehittämissuunnitelmasta on tiedotettu henkilöstölle esihenkilöiden, intranetin ja sisäisen uutiskirjeen muodossa sekä erilaisilla digikehittämisen foorumeilla.
Pitkällä aikavälillä hyvinvointialueen henkilöstöllä on ymmärrys ja tietoisuus valituista digipalveluratkaisuista ja toimintamalleista ja se osaa tehokkaasti hyödyntää niiden tarjoaman potentiaalin palvelutuotannossa. Sähköisen asioinnin osuus kasvaa tasaisesti ja siten vapauttaa ammattilaisten resursseja mm. asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja palveluun.
Kehittämistoimenpiteiden jälkeen työntekijöiltä pyydetään palautetta (NPS, sisältö, saatavuus, hyödynnettävyys). Osaamiskartoitus toistetaan ja tulosten perusteella voidaan arvioida, onko digiosaamisen taso noussut.
Pitkällä aikavälillä ammattilaisten digiosaamisen kehittyminen kasvattaa organisaation sähköisen asioinnin osuutta.
Digiosaaminen on sisällytetty osaksi organisaation henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelman toimeenpanosta vastaa henkilöstö- ja koulutuspalvelut. Koulutussihteerin työpanoksesta 40 % resursoitu koordinoimaan toimenpiteiden toteuttamista.
Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kartoituskyselyllä, jossa hyödynnettiin Digiosaamisen mittaria (Jarva ym., 2022): ihmislähtöinen etäohjausosaaminen, digi osana työtä, ICT osaaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämis- ja arviointiosaaminen sekä digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Kyselyä muokattiin soveltuvaksi eri kohderyhmiä ajatellen ja siihen lisättiin johtajille ja esihenkilöille omat kysymyspatteristot, joilla kartoitettiin ammattilaisten digiosaamisen johtamista, digitaalisilla työvälineillä johtamista sekä digitaalisten palvelujen kehittämisosaamista. Paremman ymmärryksen luomiseksi kyselyn lisäksi tehtiin täydentäviä haastatteluita. Erillisessä työpajassa tulokset käytiin läpi, analysoitiin ne ja määriteltiin kehittämiskohteet sekä ideoitiin toimenpiteitä. Lopputuloksena laaditiin digiosaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla kehitetään henkilöstön digiosaamista ja sen tukea.
Digituki on aikaisemmin ollut enemmän hajautettua toimintaa, eikä ole määritelty, minkälaisiin osa-alueisiin tulee erityisesti keskittyä. Henkilöstön kehittämissuunnitelmaan sisältyvässä digiosaamisen kehittämissuunnitelma on jaettu tarkemmin kuvattuihin teemoihin (tavoitteet, sisältö, toimenpiteet, vastuut, aikataulutus sekä mittarit).
Kyselylomakkeen suunnitteluun ja muokkaamiseen tulee käyttää riittävästi aikaa, jotta se soveltuu hyvin kohdeorganisaatioon. Kyselylomake kannattaa esitestata huolellisesti, jotta nähdään mahdolliset tekniset ja asiavirheet. Kannattaa myös pohtia keinoja vastausprosentin nostamiseksi ja vastausten saamista myös niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole digiorientoituneita (sähköisen kyselyn rinnalla perinteinen paperilomake).