Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien kehittämistyön koordinointi, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2023. Sen päätehtävänä on järjestää julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kahdeksan kunnan alueella, joita ovat Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi. Soite työllistää noin 4 000 ammattilaista useassa eri toimipisteessä Keski-Pohjanmaan alueella. 

Soiten omat jäsenkunnat muodostavat suhteellisen pienen noin 68 000 asukkaan väestöpohjan, mutta toimii se päivystävänä keskussairaalana laajemmalle, noin 200 000 asukkaan alueelle. Tämä tuo mukanaan erilaisia haasteita ja vaatii tehokasta yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Soiten alueella on myös sekä kaupunki- että maaseutumaisia kuntia, mikä vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Soiten hyvinvointialue pyrkii myös olemaan Suomen toimivin hyvinvointialue ja sen toimintaa ohjaavat arvot, kuten arvostava kohtaaminen, yhdenvertaisuus ja rohkeus.

Hyvinvointialue Soite on kehittänyt palveluitaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille. Tähän kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet  useat niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Keskeisessä roolissa on politiikka, joka ohjaa resurssien kohdentamista ja hoitomalleja, sekä lainsäädäntö, joka määrittelee ammattilaisten vastuut ja potilastietojen käsittelyn. Yhteiskunnallisesti Soiten toimintaan vaikuttaa väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen, mikä edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Kehittämistyöhön vaikuttavat olennaisesti myös taloudelliset tekijät, kuten rahoituksen riittävyys. Lisäksi kehitystä ohjaavat kulttuuriset tekijät, kuten alan arvostus ja asiakkaiden odotukset, sekä ympäristönäkökulmat, jotka liittyvät muun muassa kestävään kehitykseen ja pandemioiden tuomiin haasteisiin.

Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevilla tarkoitetaan yleisesti yksilöitä tai ihmisryhmiä, jotka ovat kohdanneet yhteiskunnassa erityisiä haasteita ja jotka tarvitsevat lisätukea. Suomessa tehdyissä selvityksissä on tunnistettu, että turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset henkilöt, romanit sekä erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, huostaanotetut, osa ikääntyneistä, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä syrjäytyneet henkilöt.

Hyvinvointialue Soiten heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakas ja potilasryhmiä ovat palvelujen piirissä olevat asiakkaat ja potilaat, joilla on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä elämässään ja jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa ja tukea.  Asiakas ja potilasryhmään kuuluvat myös ne jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujärjestelmästä, eivätkä osaa tai pysty hakeutumaan itsenäisesti tuen ja palveluiden piiriin.

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita.
• Perhekeskuspalveluista lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita).
• Monipalveluasiakkaat, joilla on samanaikaisesti monia eri palvelu- ja/tai hoitotarpeita.
• Ikääntyneet, joilla heikko suun terveyden taso.

RRF Keski-Pohjanmaa 2 – hankkeen kehittämistoimenpiteet kohdistetaan pääosin edellä mainittuihin kohderyhmiin. 

Heikommassa asemassa olevilla ihmisryhmillä on usein useita päällekkäisiä ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihderiippuvuutta, köyhyyttä tai asunnottomuutta. Heidän avuntarpeensa ovat usein paljon syvempiä kuin vain yksittäinen sairaus. Kun palveluja kehitetään kattavasti, voidaan tukea näiden ongelmien ennaltaehkäisyä ja ehkäistä syrjäytymisen syvenemistä. Panostaminen varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin voi ennaltaehkäistä monien ongelmien syntyä ja kasvua.

Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden kehittäminen voi vaatia alkuinvestointeja, mutta on se usein pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa. Syrjäytyminen ja hoitamattomat sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle mittavia kustannuksia esimerkiksi lisääntyneinä sairaalahoitoina, työttömyytenä, toimeentulotukina ja rikollisuuden ehkäisyn kustannuksina. Panostamalla peruspalveluihin ja ihmisten hyvinvointiin voidaan vähentää kalliin erikoissairaanhoidon ja muiden yhteiskunnallisten kustannusten tarvetta.

Hyvinvointialue Soiten heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakas ja potilasryhmiä ovat palvelujen piirissä olevat asiakkaat ja potilaat, joilla on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä elämässään ja jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa ja tukea. Asiakas ja potilasryhmään kuuluvat myös ne jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujärjestelmästä, eivätkä osaa tai pysty hakeutumaan itsenäisesti tuen ja palveluiden piiriin.

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita
• Perhekeskuspalveluista lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
• Monipalveluasiakkaat, joilla on samanaikaisesti monia eri palvelu- ja/tai hoitotarpeita
• Ikääntyneet, joilla heikko suun terveyden taso.

Kehittämistyön suunnittelussa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja järjestetty heille erillinen työpaja hankkeen alussa. Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty myös mm. matalan kynnyksen ryhmissä, lastensuojelun kehittämistyössä, monipalveluprosessin suunnittelutyössä sekä Päiväkeskuksen kehittämisessä. Hankkeen aikana on kuultu ja osallistettu myös Soiten vanhus- ja vammaisneuvostoa, nuorisovaltuustoa sekä asiakasraatia. Pop Up -tapahtumissa on kohdattu kohderyhmää kasvotusten ja selvitetty heidän näkemyksiään Soiten alueen palveluiden kehittämiseen.