Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehitettävä hammashoitovaunu linkittyy strategisesti hyvinvointialueen tavoitteisiin turvata palvelujen yhdenvertainen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Se tukee myös ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon painopisteitä ja vastaa väestörakenteen muutoksiin, kuten ikääntyneiden ja lasten hammashoidon tarpeiden täyttämiseen. Lisäksi ratkaisu liittyy laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, jossa korostetaan palvelujen saavutettavuutta, digitaalisuuden ja liikkuvien palvelujen hyödyntämistä sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hammashoitovaunun toimintaympäristö on vaativa ja monimuotoinen, ja siihen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset, tekniset sekä sosiaaliset tekijät. Hyvinvointialueiden päätökset resursoinnista ja palveluiden kohdentamisesta määrittävät, minne vaunu sijoitetaan ja kuinka usein se palvelee eri alueita. Viranomaisyhteistyö pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja lääkintälaitetekniikan kanssa asettaa vaatimuksia tarkastusten, huoltojen ja turvallisuustoimenpiteiden osalta. Taloudellisesti liikkuva yksikkö on kustannustehokas ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa kiinteän hammashoitolan ylläpito ei ole mahdollista, mutta toiminta on riippuvainen hyvinvointialueen budjetista ja resurssien riittävyydestä. Tekninen ja turvallisuuteen liittyvä toimintaympäristö korostaa hoitoyksikön, röntgenlaitteiden, tietotekniikan ja välinehuollon moitteetonta toimintaa potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hammashoitovaunu edistää palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti lasten, nuorten, ikääntyneiden ja syrjäseudulla asuvien osalta. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen ja ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tarve, lisäävät palvelujen kysyntää. Hyvin organisoidulla liikkuvalla toiminnalla vastataan kasvavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa kiinteitä toimipisteitä harvenee, ja vaunu mahdollistaa palvelujen tuottamisen erilaisissa väestökeskittymissä. Hammashoitovaunu on varusteltu perushammashoidon instrumentein ja siinä voidaan toteuttaa perustasoiseen hammashoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Vaunussa tarjotaan sekä suuhygienistin että hammaslääkärin palveluita.
Asiakkaan näkökulma
- Kenelle? Lapsille, nuorille, aikuisväestölle, ikääntyneille ja syrjäseudulla asuville, joilla hoitoon pääsy voi olla hankalaa.
- Mihin? Tarjotaan helpompaa pääsyä hammashoidon palveluihin lähellä omaa asuinpaikkaa.
- Miksi? Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus paranevat, hoitoon pääsy pysyy hoitotakuussa ja suusairauksien ennaltaehkäisy onnistuu paremmin.
Ammattilaisen näkökulma
- Kenelle? Hammashoitohenkilöstölle toteutettu työympäristö.
- Mihin? Tarvitaan toimivat työvälineet ja turvallinen työympäristö, joka mahdollistaa laadukkaan työn hammashoitovaunussa.
- Miksi? Henkilöstö voi tuottaa asiantuntevaa ja sujuvaa hoitoa ilman kohtuutonta kuormitusta, mikä lisää työn mielekkyyttä ja sitoutumista.
Organisaation näkökulma
- Kenelle? Hyvinvointialueelle ja sen palvelujärjestelmälle.
- Mihin? Tarvitaan kustannustehokas ja joustava tapa täydentää palveluverkkoa.
- Miksi? Organisaatio pystyy vastaamaan väestön palvelutarpeisiin ja turvaamaan lakisääteiset palvelut koko alueella.
Yhteiskunnan näkökulma
- Kenelle? Koko väestölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmälle.
- Mihin? Tarvitaan ratkaisu, joka tukee yhdenvertaisuutta ja ehkäisee hyvinvointierojen kasvua.
- Miksi? Suun terveyden ylläpito vähentää laajempia terveysongelmia ja kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä tukee kansanterveyttä ja sosiaalista kestävyyttä.
Kohderyhmänä hammashoitovaunulla ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet, haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaat sekä henkilöt, joille liikkuminen kiinteisiin toimipisteisiin on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Erityisesti nämä ryhmät hyötyvät siitä, että palvelu tuodaan lähemmäs heidän arkeaan ja hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan. Tavoitteena on sekä koronan aiheuttaman hoitovelan purku että toiminnan jatkaminen osana suun terveydenhuollon palveluverkkoa, joilla turvataan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden toteutuminen.
Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämistyöhön muun muassa palautekyselyillä ja pilottivastaanotoilla sekä vaunun suunnittelu-ja kehitysvaiheessa asiakasraadeilla, joissa on kerätty kokemuksia palvelun sujuvuudesta, hammashoitovaunun toimintaympäristöstä ja liikuntarajoitteiden huomioonottamisessa. Lisäksi hammashoidon esihenkilöstö on käyttänyt palveluverkon suunnitelmaa reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jotta palvelu kohdistuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näin asiakasymmärrys ei jää vain yleiselle tasolle, vaan se ohjaa konkreettisesti hammashoitovaunun toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Erityistä huomiota annettiin liikkuntarajoitteiden minimointiin. Hammashoitovaunun liikuntarajoitteiden minimoimisessa käytettiin hyväksi niin asiantuntijoita, kuin asiakasraatia. Hammashoitovaunuun kehitelty ramppi on kehitetty ajatellen liikuntarajoitteisia asiakkaita, jotta he pystyvät käyttämään hammashoitovaunun palveluita mahdollisimman sujuvasti.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoiteltu muutos hammashoitovaunun kehittämisessä liittyy ennen kaikkea palvelujen saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja toiminnan sujuvuuteen. Tavoitteena on varmistaa, että suun terveydenhuollon palvelut ovat saatavilla koko hyvinvointialueella, myös haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, joissa välimatka kiinteisiin toimipaikkoihin ovat pitkät. Kehittämisen myötä palveluverkkoa voidaan täydentää joustavasti ja vastata väestön muuttuvaan palvelutarpeeseen.
Tuloksena tavoitellaan:
- Parempaa saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta: palvelut tuodaan lähelle lapsia, nuoria, työikäisi ja ikääntyneitä asiakkaita.
- Palveluverkoston vahvistumista: hammashoitovaunu toimii osana strategista kokonaisuutta, joka täydentää kiinteitä pisteitä ja vähentää alueellisia eroja.
- Sujuvampaa potilaskokemusta: potilas saa laadukasta, turvallista ja yksilöllistä hoitoa myös liikkuvassa yksikössä.
- Resurssien tehokkaampaa käyttöä: hammashoitovaunu mahdollistaa kustannustehokkaan tavan tuottaa perushammashoitoa ja vähentää tarpeetonta matkustamista asiakkaiden näkökulmasta
- Laadun ja turvallisuuden varmistamista: hoitokäytännöt, välinehuolto ja tekninen varustelu ovat mahdollisimman yhdenmukaisia kiinteiden toimipisteiden kanssa.
- Ennaltaehkäisevän hoidon vahvistumista: hammashoitovaunun avulla voidaan tavoittaa kohderyhmiä, joiden hoitoon hakeutuminen muuten viivästyisi tai olisi haastavaa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hammashoitovaunun toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä, resursseja sekä vaiheittaista prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta keskeistä on logistiikan hallinta, sillä oikeanlaisten palvelualueiden valinta varmistaa asiakasvirtojen tasaisuuden ja korkean käyttöasteen. Käyttöastetta on seurattava ja optimoitava jatkuvasti. Hammashoitovaunun siirrot toteuttaa hyvinvointialueen pelastustoimi turvallisuuden takaamiseksi, ja aseptiseen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta välineistö on aina saatavilla ja potilastyö turvallista.. Likaisten ja puhtaiden instrumenttien logistiset ratkaisut on toteutettava jouhevasti, ilman että hoitotoiminta keskeytyy.
Keskeiset tehtävät toimintamallin käyttöönottoon ja juurruttamiseen:
- Reittien ja aikataulujen vakiointi palveluverkon tarpeiden mukaisesti sekä käyttöasteen seuranta.
- Vaunun varustelun ja aseptisten toimintatapojen varmistaminen päivittäiseksi rutiiniksi.
- Henkilöstön palvelualoittaisen pysyvän työtiimin kokoaminen ja sitouttaminen uuteen toimintaympäristöön, joka on uusi konsepti hammashoidossa.
- Turvallisuuden takaaminen: (RTG, välinehuolto, vesijärjestelmä, paloturvallisuus) yhteistyössä viranomaisten kanssa.
- Kiinteän omaisuuden vartiointi, vaunun sijainnista riippumatta.
- Henkilöstön työturvallisuuden varmistaminen.
- Alueellinen viestintä asiakastietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaunun palvelut tunnetaan ja niitä osataan käyttää.
- Hoitosuunnitelmien jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä kiinteiden hoitoloiden kanssa, vaikka vaunu siirtyy seuraavalle alueelle.
Vaadittavat resurssit käyttöönottoon:
- Aika: suunnitteluun, pilotointiin ja henkilöstön perehdyttämiseen.
- Henkilöstö: monialainen tiimi (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja, välinehuoltohenkilöstö, siivouspalvelu, kuljetuspalvelut).
- Rahoitus: varmistaminen hyvinvointialueen toimesta, palvelutuotantoon siirtämisen jälkeen.
- Osaaminen: kliininen ammattitaito, aseptiikka, tekninen huolto-osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu uudessa toimintaympäristössä sekä logistiikan hallinta.
Prosessi ja vaiheet:
- Suunnittelu ja valmistelu: reittien ja aikataulujen määrittely, vaunun varustelu ja henkilöstön kokoaminen ja koulutus.
- Pilotointi: toiminnan testaaminen rajatulla alueella, asiakaspalautteen ja henkilöstön kokemusten kerääminen.
- Arviointi: pilotin tulosten analyysi ja toimintamallin hienosäätö.
- Laajentaminen: palvelun laajentaminen koko hyvinvointialueelle, alueellisen viestinnän vahvistaminen.
- Vakiinnuttaminen: toimintatapojen sisällyttäminen osaksi normaalia palveluverkkoa, hoitosuunnitelmien jatkuvuuden turvaaminen ja jatkuva seuranta mittareiden avulla.
