Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 11.11.2024
Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallina on suun terveydenhuollon liikkuva toiminta hammashoitovaunussa. Toiminnan tavoitteena on parantaa suun terveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa perinteiset palvelut eivät ole helposti saatavilla tai kiinteitä hoitopisteitä joudutaan sulkemaan tai toimintaa supistamaan.  

Kohderyhmä

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kehitettävä hammashoitovaunu linkittyy strategisesti hyvinvointialueen tavoitteisiin turvata palvelujen yhdenvertainen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Se tukee myös ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon painopisteitä ja vastaa väestörakenteen muutoksiin, kuten ikääntyneiden ja lasten hammashoidon tarpeiden täyttämiseen. Lisäksi ratkaisu liittyy laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon strategiaan, jossa korostetaan palvelujen saavutettavuutta, digitaalisuuden ja liikkuvien palvelujen hyödyntämistä sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hammashoitovaunun toimintaympäristö on vaativa ja monimuotoinen, ja siihen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset, tekniset sekä sosiaaliset tekijät. Hyvinvointialueiden päätökset resursoinnista ja palveluiden kohdentamisesta määrittävät, minne vaunu sijoitetaan ja kuinka usein se palvelee eri alueita. Viranomaisyhteistyö pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja lääkintälaitetekniikan kanssa asettaa vaatimuksia tarkastusten, huoltojen ja turvallisuustoimenpiteiden osalta. Taloudellisesti liikkuva yksikkö on kustannustehokas ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa kiinteän hammashoitolan ylläpito ei ole mahdollista, mutta toiminta on riippuvainen hyvinvointialueen budjetista ja resurssien riittävyydestä. Tekninen ja turvallisuuteen liittyvä toimintaympäristö korostaa hoitoyksikön, röntgenlaitteiden, tietotekniikan ja välinehuollon moitteetonta toimintaa potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hammashoitovaunu edistää palvelujen saatavuutta,  saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti lasten, nuorten, ikääntyneiden ja syrjäseudulla asuvien osalta. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen ja ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tarve, lisäävät palvelujen kysyntää. Hyvin organisoidulla liikkuvalla toiminnalla vastataan kasvavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa kiinteitä toimipisteitä harvenee, ja vaunu mahdollistaa palvelujen tuottamisen erilaisissa väestökeskittymissä. Hammashoitovaunu on varusteltu perushammashoidon instrumentein ja siinä voidaan toteuttaa perustasoiseen hammashoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Vaunussa tarjotaan sekä suuhygienistin että hammaslääkärin palveluita. 

Asiakkaan näkökulma

  • Kenelle? Lapsille, nuorille,  aikuisväestölle, ikääntyneille ja syrjäseudulla asuville, joilla hoitoon pääsy voi olla hankalaa.
  • Mihin? Tarjotaan helpompaa pääsyä hammashoidon palveluihin lähellä omaa asuinpaikkaa.
  • Miksi? Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus paranevat, hoitoon pääsy pysyy hoitotakuussa ja suusairauksien ennaltaehkäisy onnistuu paremmin.

Ammattilaisen näkökulma

  • Kenelle? Hammashoitohenkilöstölle toteutettu työympäristö.
  • Mihin? Tarvitaan toimivat työvälineet ja turvallinen työympäristö, joka mahdollistaa laadukkaan työn hammashoitovaunussa.
  • Miksi? Henkilöstö voi tuottaa asiantuntevaa ja sujuvaa hoitoa ilman kohtuutonta kuormitusta, mikä lisää työn mielekkyyttä ja sitoutumista.

Organisaation näkökulma

  • Kenelle? Hyvinvointialueelle ja sen palvelujärjestelmälle.
  • Mihin? Tarvitaan kustannustehokas ja joustava tapa täydentää palveluverkkoa.
  • Miksi? Organisaatio pystyy vastaamaan väestön palvelutarpeisiin ja turvaamaan lakisääteiset palvelut koko alueella.

Yhteiskunnan näkökulma

  • Kenelle? Koko väestölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmälle.
  • Mihin? Tarvitaan ratkaisu, joka tukee yhdenvertaisuutta ja ehkäisee hyvinvointierojen kasvua.
  • Miksi? Suun terveyden ylläpito vähentää laajempia terveysongelmia ja kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä tukee kansanterveyttä ja sosiaalista kestävyyttä.

Kohderyhmänä hammashoitovaunulla ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet, haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaat sekä henkilöt, joille liikkuminen kiinteisiin toimipisteisiin on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Erityisesti nämä ryhmät hyötyvät siitä, että palvelu tuodaan lähemmäs heidän arkeaan ja hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan. Tavoitteena on sekä koronan aiheuttaman hoitovelan purku että toiminnan jatkaminen osana suun terveydenhuollon palveluverkkoa, joilla turvataan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden toteutuminen.

Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämistyöhön muun muassa palautekyselyillä ja pilottivastaanotoilla sekä  vaunun suunnittelu-ja kehitysvaiheessa asiakasraadeilla, joissa on kerätty kokemuksia palvelun sujuvuudesta, hammashoitovaunun toimintaympäristöstä ja liikuntarajoitteiden huomioonottamisessa. Lisäksi hammashoidon esihenkilöstö on käyttänyt palveluverkon suunnitelmaa reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jotta palvelu kohdistuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näin asiakasymmärrys ei jää vain yleiselle tasolle, vaan se ohjaa konkreettisesti hammashoitovaunun toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.

Erityistä huomiota annettiin liikkuntarajoitteiden minimointiin. Hammashoitovaunun liikuntarajoitteiden minimoimisessa käytettiin hyväksi niin asiantuntijoita, kuin asiakasraatia. Hammashoitovaunuun kehitelty ramppi on kehitetty ajatellen liikuntarajoitteisia asiakkaita, jotta he pystyvät käyttämään hammashoitovaunun palveluita mahdollisimman sujuvasti.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoiteltu muutos hammashoitovaunun kehittämisessä liittyy ennen kaikkea palvelujen saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja toiminnan sujuvuuteen. Tavoitteena on varmistaa, että suun terveydenhuollon palvelut ovat saatavilla koko hyvinvointialueella, myös haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, joissa välimatka kiinteisiin toimipaikkoihin ovat pitkät. Kehittämisen myötä palveluverkkoa voidaan täydentää joustavasti ja vastata väestön muuttuvaan palvelutarpeeseen.

Tuloksena tavoitellaan:

  • Parempaa saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta: palvelut tuodaan lähelle lapsia, nuoria, työikäisi ja ikääntyneitä asiakkaita.
  • Palveluverkoston vahvistumista: hammashoitovaunu toimii osana strategista kokonaisuutta, joka täydentää kiinteitä pisteitä ja vähentää alueellisia eroja.
  • Sujuvampaa potilaskokemusta: potilas saa laadukasta, turvallista ja yksilöllistä hoitoa myös liikkuvassa yksikössä.
  • Resurssien tehokkaampaa käyttöä: hammashoitovaunu mahdollistaa kustannustehokkaan tavan tuottaa perushammashoitoa ja vähentää tarpeetonta matkustamista asiakkaiden näkökulmasta
  • Laadun ja turvallisuuden varmistamista: hoitokäytännöt, välinehuolto ja tekninen varustelu ovat mahdollisimman yhdenmukaisia kiinteiden toimipisteiden kanssa.
  • Ennaltaehkäisevän hoidon vahvistumista: hammashoitovaunun avulla voidaan tavoittaa kohderyhmiä, joiden hoitoon hakeutuminen muuten viivästyisi tai olisi haastavaa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hammashoitovaunun toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä, resursseja sekä vaiheittaista prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta keskeistä on logistiikan hallinta, sillä oikeanlaisten palvelualueiden valinta varmistaa asiakasvirtojen tasaisuuden ja korkean käyttöasteen. Käyttöastetta on seurattava ja optimoitava jatkuvasti. Hammashoitovaunun siirrot toteuttaa hyvinvointialueen pelastustoimi turvallisuuden takaamiseksi, ja aseptiseen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta välineistö on aina saatavilla ja potilastyö turvallista.. Likaisten ja puhtaiden instrumenttien logistiset ratkaisut on toteutettava jouhevasti, ilman että hoitotoiminta keskeytyy.

Keskeiset tehtävät toimintamallin käyttöönottoon ja  juurruttamiseen:

  • Reittien ja aikataulujen vakiointi palveluverkon tarpeiden mukaisesti sekä käyttöasteen seuranta.
  • Vaunun varustelun ja aseptisten toimintatapojen varmistaminen päivittäiseksi rutiiniksi.
  • Henkilöstön palvelualoittaisen pysyvän työtiimin kokoaminen ja sitouttaminen uuteen toimintaympäristöön, joka on uusi konsepti hammashoidossa.
  • Turvallisuuden takaaminen: (RTG, välinehuolto, vesijärjestelmä, paloturvallisuus) yhteistyössä viranomaisten kanssa.
  • Kiinteän omaisuuden vartiointi, vaunun sijainnista riippumatta.
  • Henkilöstön työturvallisuuden varmistaminen.
  • Alueellinen viestintä asiakastietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaunun palvelut tunnetaan ja niitä osataan käyttää.
  • Hoitosuunnitelmien jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä kiinteiden hoitoloiden kanssa, vaikka vaunu siirtyy seuraavalle alueelle.

Vaadittavat resurssit käyttöönottoon:

  • Aika: suunnitteluun, pilotointiin ja henkilöstön perehdyttämiseen.
  • Henkilöstö: monialainen tiimi (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja, välinehuoltohenkilöstö, siivouspalvelu, kuljetuspalvelut).
  • Rahoitus: varmistaminen hyvinvointialueen toimesta, palvelutuotantoon siirtämisen jälkeen.
  • Osaaminen: kliininen ammattitaito, aseptiikka, tekninen huolto-osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu uudessa toimintaympäristössä sekä logistiikan hallinta.

Prosessi ja vaiheet:

  1. Suunnittelu ja valmistelu: reittien ja aikataulujen määrittely, vaunun varustelu ja henkilöstön kokoaminen ja koulutus.
  2. Pilotointi: toiminnan testaaminen rajatulla alueella, asiakaspalautteen ja henkilöstön kokemusten kerääminen.
  3. Arviointi: pilotin tulosten analyysi ja toimintamallin hienosäätö.
  4. Laajentaminen: palvelun laajentaminen koko hyvinvointialueelle, alueellisen viestinnän vahvistaminen.
  5. Vakiinnuttaminen: toimintatapojen sisällyttäminen osaksi normaalia palveluverkkoa, hoitosuunnitelmien jatkuvuuden turvaaminen ja jatkuva seuranta mittareiden avulla.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallina on suun terveydenhuollon liikkuva toiminta hammashoitovaunussa. Toiminnan tavoitteena on parantaa suun terveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa perinteiset palvelut eivät ole helposti saatavilla tai kiinteitä hoitopisteitä joudutaan sulkemaan tai toimintaa supistamaan.  

Hammashoitovaunu sisältä
Hammashoitovaunu_sisältä

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hammashoitovaunun käyttöönotto on kehittänyt suun terveydenhuollon palvelujen saavutettavuutta Satakunnan hyvinvointialueella erityisesti haja-asutusalueilla. Palvelu on tuotu lähemmäs asukkaita niillä paikkakunnilla, joissa kiinteitä hammashoitoloita on jouduttu sulkemaan tai toiminta on supistunut. Tämä on vähentänyt asiakkaiden matkustustarvetta, lisännyt palvelujen yhdenvertaisuutta ja mahdollistanut hoitoon pääsyn nopeammin.

Vaunussa työskentelyyn perehdytettiin pilotoinnin aikana yli 30 suun terveydenhuollon ammattilaista. Pilotointiaikana huhtikuusta 2025 marraskuun loppuun 2025 asiakaskäyntejä vaunussa oli yhteensä 1004, keskimäärin 7,5 asiakasta/työpäivä, eri puolilla Satakunnan hyvinvointialuetta.  

Pilotin aikana vaunun käyttöaste oli erittäin korkea (kesäkuusta 2025 lähtien 98,9 %, koko pilotin aikana 87 %), mikä osoittaa mallin tarpeellisuuden.  Työntekijöiden kokemusten mukaan toimintamalli on lisännyt työn monipuolisuutta, mutta vaatii totuttelua toiminnan aloituksessa. Käyttöönoton myötä on kehitetty yksityiskohtaiset turvallisuus- ja aseptiikkaohjeet, jotka varmistavat laadukkaan hoidon myös liikkuvassa yksikössä.

Uusi toimintamalli on tuonut esiin sivuvaikutuksia, joita ei täysin osattu ennakoida. Palvelualueiden välinen yhteistyö  on lisääntynyt, ja vaunun liikkuvuus on luonut uudenlaista tiimityötä ja osaamisen jakamista. Myös potilaat ovat ottaneet palvelun vastaan poikkeuksellisen positiivisesti: vaunu on herättänyt kiinnostusta ja lisännyt alueen näkyvyyttä innovatiivisena palvelumuotona.

Teknisen ja logistisen käytännön hioutumisen myötä on havaittu, että liikkuva yksikkö vaatii tavanomaista enemmän ennakkosuunnittelua, mutta samalla se on kehittänyt työntekijöiden ongelmanratkaisukykyä ja joustavuutta. Lisäksi turvallisuus- ja hygieniakäytäntöjen yksityiskohtainen ohjeistus on parantanut aseptiikan hallintaa hammashoitovaunussa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen hammashoitovaunun avulla vaatii käytännössä monipuolisia resursseja ja osaamista. Ensinnäkin tarvitaan monialainen  sitoutunut henkilöstöresurssi: hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat tuottavat hoidon. Välinehuoltohenkilöstö yhdessä kuljetuspalveluiden kanssa varmistavat hammashoitovälineistön saatavuuden hammashoitovaunussa. Pelastustoimi toteuttaa vaunun siirrot ja tukee vaunun teknisessä toimivuudesta. Lisäksi taloudelliset resurssit ovat merkittäviä, sillä vaunun ylläpito, huolto, polttoaine, välinehuolto ja varustelu muodostavat huomioon otettavia kustannuksia. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei hammashoitovaunun toimintaa ole suunniteltu siirrettäväksi päivittäin vain siirtoja tapahtuu 3-9 viikon välein. 

Osaaminen on kriittinen edellytys: kliinisen työn lisäksi henkilöstö tarvitsee perehdytystä aseptisiin käytäntöihin, tekniseen laiteosaamiseen ja logistiikan hallintaan, sillä liikkuva hoitoyksikkö eroaa kiinteästä toimintaympäristöstä.

Toimintamalli on sovellettavissa myös eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. Hammashoitovaunu soveltuu hyvin lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään hoitoon, ikääntyneiden hammashuollon turvaamiseen sekä syrjäseudulla asuvien hoidon saatavuuden parantamiseen. Perusidea on yleistettävissä myös muille terveyspalveluille, joissa liikkuvat yksiköt voivat täydentää palveluverkkoa esimerkiksi neuvola-, perusterveys- tai kuntoutuspalveluissa, mutta ne vaativat kukin omanlaisensa liikkuvan välineen.

Käytännön kokemusten perusteella keskeisiä sudenkuoppia, joita kannattaa välttää, ovat logistiikan aliarvioiminen, henkilöstön sitouttamisen puutteet ja tiedonkulun ongelmat. Jos aikataulutus ja siirrot eivät toimi, vaunun käyttöaste jää alhaiseksi. Jos henkilöstö ei saa riittävää perehdytystä eikä koe työympäristöä toimivaksi, sitoutuminen voi heikentyä. Lisäksi on vältettävä hoitosuunnitelmien katkeamista, kun vaunu siirtyy alueelta toiselle – tähän tarvitaan saumatonta yhteistyötä kiinteiden toimipisteiden kanssa. Myös alueellinen viestintä on kriittistä: ilman riittävää tiedottamista asiakkaat eivät tiedä palvelun olemassaolosta tai aikatauluista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintamallin soveltaminen vaatii riittäviä resursseja, osaamisen varmistamista ja huolellista logistiikan suunnittelua. Malli on monistettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, mutta onnistuminen edellyttää henkilöstön sitouttamista, koulutusta, asiakaslähtöistä viestintää sekä hoitoketjujen jatkuvuuden varmistamista.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Satakunnan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)