Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Hammashoitovaunun avulla edistetään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Vaunussa tehdään perushammashoitoa, tarkastuksia ja röntgenkuvauksia. Mallissa korostuu palveluiden tuottaminen alueilla, joissa kiinteää palveluverkkoa supistetaan.
Toimintamallin nimi
Hammashoitovaunun avulla edistetään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Vaunussa tehdään perushammashoitoa, tarkastuksia ja röntgenkuvauksia. Mallissa korostuu palveluiden tuottaminen alueilla, joissa kiinteää palveluverkkoa supistetaan.
Toimintamallina on suun terveydenhuollon liikkuva toiminta hammashoitovaunussa. Toiminnan tavoitteena on parantaa suun terveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa perinteiset palvelut eivät ole helposti saatavilla tai kiinteitä hoitopisteitä joudutaan sulkemaan tai toimintaa supistamaan.
Hammashoitovaunun toimintaympäristö on vaativa ja monimuotoinen, ja siihen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset, tekniset sekä sosiaaliset tekijät. Hyvinvointialueiden päätökset resursoinnista ja palveluiden kohdentamisesta määrittävät, minne vaunu sijoitetaan ja kuinka usein se palvelee eri alueita. Viranomaisyhteistyö pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja lääkintälaitetekniikan kanssa asettaa vaatimuksia tarkastusten, huoltojen ja turvallisuustoimenpiteiden osalta. Taloudellisesti liikkuva yksikkö on kustannustehokas ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa kiinteän hammashoitolan ylläpito ei ole mahdollista, mutta toiminta on riippuvainen hyvinvointialueen budjetista ja resurssien riittävyydestä. Tekninen ja turvallisuuteen liittyvä toimintaympäristö korostaa hoitoyksikön, röntgenlaitteiden, tietotekniikan ja välinehuollon moitteetonta toimintaa potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hammashoitovaunu edistää palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti lasten, nuorten, ikääntyneiden ja syrjäseudulla asuvien osalta. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen ja ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tarve, lisäävät palvelujen kysyntää. Hyvin organisoidulla liikkuvalla toiminnalla vastataan kasvavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa kiinteitä toimipisteitä harvenee, ja vaunu mahdollistaa palvelujen tuottamisen erilaisissa väestökeskittymissä. Hammashoitovaunu on varusteltu perushammashoidon instrumentein ja siinä voidaan toteuttaa perustasoiseen hammashoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Vaunussa tarjotaan sekä suuhygienistin että hammaslääkärin palveluita.
Kohderyhmänä hammashoitovaunulla ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet, haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaat sekä henkilöt, joille liikkuminen kiinteisiin toimipisteisiin on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Erityisesti nämä ryhmät hyötyvät siitä, että palvelu tuodaan lähemmäs heidän arkeaan ja hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan. Tavoitteena on sekä koronan aiheuttaman hoitovelan purku että toiminnan jatkaminen osana suun terveydenhuollon palveluverkkoa, joilla turvataan heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden toteutuminen.
Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämistyöhön muun muassa palautekyselyillä ja pilottivastaanotoilla sekä vaunun suunnittelu-ja kehitysvaiheessa asiakasraadeilla, joissa on kerätty kokemuksia palvelun sujuvuudesta, hammashoitovaunun toimintaympäristöstä ja liikuntarajoitteiden huomioonottamisessa. Lisäksi hammashoidon esihenkilöstö on käyttänyt palveluverkon suunnitelmaa reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jotta palvelu kohdistuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näin asiakasymmärrys ei jää vain yleiselle tasolle, vaan se ohjaa konkreettisesti hammashoitovaunun toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Erityistä huomiota annettiin liikkuntarajoitteiden minimointiin. Hammashoitovaunun liikuntarajoitteiden minimoimisessa käytettiin hyväksi niin asiantuntijoita, kuin asiakasraatia. Hammashoitovaunuun kehitelty ramppi on kehitetty ajatellen liikuntarajoitteisia asiakkaita, jotta he pystyvät käyttämään hammashoitovaunun palveluita mahdollisimman sujuvasti.
Hammashoitovaunun toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä, resursseja sekä vaiheittaista prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta keskeistä on logistiikan hallinta, sillä oikeanlaisten palvelualueiden valinta varmistaa asiakasvirtojen tasaisuuden ja korkean käyttöasteen. Käyttöastetta on seurattava ja optimoitava jatkuvasti. Hammashoitovaunun siirrot toteuttaa hyvinvointialueen pelastustoimi turvallisuuden takaamiseksi, ja aseptiseen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta välineistö on aina saatavilla ja potilastyö turvallista.. Likaisten ja puhtaiden instrumenttien logistiset ratkaisut on toteutettava jouhevasti, ilman että hoitotoiminta keskeytyy.
Keskeiset tehtävät toimintamallin käyttöönottoon ja juurruttamiseen:
- Reittien ja aikataulujen vakiointi palveluverkon tarpeiden mukaisesti sekä käyttöasteen seuranta.
- Vaunun varustelun ja aseptisten toimintatapojen varmistaminen päivittäiseksi rutiiniksi.
- Henkilöstön palvelualoittaisen pysyvän työtiimin kokoaminen ja sitouttaminen uuteen toimintaympäristöön, joka on uusi konsepti hammashoidossa.
- Turvallisuuden takaaminen: (RTG, välinehuolto, vesijärjestelmä, paloturvallisuus) yhteistyössä viranomaisten kanssa.
- Kiinteän omaisuuden vartiointi, vaunun sijainnista riippumatta.
- Henkilöstön työturvallisuuden varmistaminen.
- Alueellinen viestintä asiakastietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaunun palvelut tunnetaan ja niitä osataan käyttää.
- Hoitosuunnitelmien jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä kiinteiden hoitoloiden kanssa, vaikka vaunu siirtyy seuraavalle alueelle.
Vaadittavat resurssit käyttöönottoon:
- Aika: suunnitteluun, pilotointiin ja henkilöstön perehdyttämiseen.
- Henkilöstö: monialainen tiimi (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja, välinehuoltohenkilöstö, siivouspalvelu, kuljetuspalvelut).
- Rahoitus: varmistaminen hyvinvointialueen toimesta, palvelutuotantoon siirtämisen jälkeen.
- Osaaminen: kliininen ammattitaito, aseptiikka, tekninen huolto-osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu uudessa toimintaympäristössä sekä logistiikan hallinta.
Prosessi ja vaiheet:
- Suunnittelu ja valmistelu: reittien ja aikataulujen määrittely, vaunun varustelu ja henkilöstön kokoaminen ja koulutus.
- Pilotointi: toiminnan testaaminen rajatulla alueella, asiakaspalautteen ja henkilöstön kokemusten kerääminen.
- Arviointi: pilotin tulosten analyysi ja toimintamallin hienosäätö.
- Laajentaminen: palvelun laajentaminen koko hyvinvointialueelle, alueellisen viestinnän vahvistaminen.
- Vakiinnuttaminen: toimintatapojen sisällyttäminen osaksi normaalia palveluverkkoa, hoitosuunnitelmien jatkuvuuden turvaaminen ja jatkuva seuranta mittareiden avulla.
Hammashoitovaunun käyttöönotto on kehittänyt suun terveydenhuollon palvelujen saavutettavuutta Satakunnan hyvinvointialueella erityisesti haja-asutusalueilla. Palvelu on tuotu lähemmäs asukkaita niillä paikkakunnilla, joissa kiinteitä hammashoitoloita on jouduttu sulkemaan tai toiminta on supistunut. Tämä on vähentänyt asiakkaiden matkustustarvetta, lisännyt palvelujen yhdenvertaisuutta ja mahdollistanut hoitoon pääsyn nopeammin.
Pilotointiaikana huhtikuusta 2025 marraskuun loppuun 2025 asiakaskäyntejä vaunussa oli yhteensä 888* eri puolilla Satakunnan hyvinvointialuetta.
Pilotin aikana vaunun käyttöaste oli erittäin korkea (kesäkuusta 2025 lähtien 98,9 %, koko pilotin aikana 88,7 %), mikä osoittaa mallin tarpeellisuuden. Työntekijöiden kokemusten mukaan toimintamalli on lisännyt työn monipuolisuutta, mutta vaatii totuttelua toiminnan aloituksessa. Käyttöönoton myötä on kehitetty yksityiskohtaiset turvallisuus- ja aseptiikkaohjeet, jotka varmistavat laadukkaan hoidon myös liikkuvassa yksikössä.
Uusi toimintamalli on tuonut esiin sivuvaikutuksia, joita ei täysin osattu ennakoida. Palvelualueiden välinen yhteistyö on lisääntynyt, ja vaunun liikkuvuus on luonut uudenlaista tiimityötä ja osaamisen jakamista. Myös potilaat ovat ottaneet palvelun vastaan poikkeuksellisen positiivisesti: vaunu on herättänyt kiinnostusta ja lisännyt alueen näkyvyyttä innovatiivisena palvelumuotona.
Teknisen ja logistisen käytännön hioutumisen myötä on havaittu, että liikkuva yksikkö vaatii tavanomaista enemmän ennakkosuunnittelua, mutta samalla se on kehittänyt työntekijöiden ongelmanratkaisukykyä ja joustavuutta. Lisäksi turvallisuus- ja hygieniakäytäntöjen yksityiskohtainen ohjeistus on parantanut aseptiikan hallintaa hammashoitovaunussa.
Kansikuva
