Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kymenlaakson hyvinvointialueella käynnistyy tuottavuusohjelma, jonka mukaisesti tavoitteena on:
-
Painottaa digitaalista lähi- ja itseasiointia.
-
Vuonna 2025 palveluistamme 30% on digitalisoitu.
-
Tarjoamme neuvontaa ja asiakasohjausta yhdenmukaisesti ja digitaalisesti.
-
Tarjoamme digitaalisia palveluita lähellä asiakkaita
Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvän koronapandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka-analyysin pohjalta todetaan, että Kymenlaakson alueen ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Yksi neljästä selkeästi esiin nousseesta asiakasryhmästä, joiden palvelut ovat viivästyneet tai palvelutarve on selvästi kasvanut palveluvajeanalyysin perusteella, olivat yksinasuvat tai heikossa asemassa jo ennen koronaa olleet ikääntyneet, joilla toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi on riski ajautua ennenaikaisesti kotiin vietävien palveluiden tai palveluasumisen asiakkaaksi
Kymenlaakson digitaalisen sote-keskuksen tavoitteet ovat yhteneväiset ja tukevat hyvinvointialueen toiminnan tavoitteita;
-
Parannetaan hoitotakuun ja palveluiden saatavuuden toteutumista etä- ja digipalveluilla
-
Rakennetaan ja otetaan käyttöön työvälineet/-menetelmät, palvelupolut, joilla turvataan erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tuki
-
Sujuvoittaa digitaalisten ratkaisujen avulla alueemme sote-ammattilaisten työtä
-
Tavoitteena on sosiaalihuollon digitaalisen asioinnin lisääminen, henkilöstön työaikaa säästävien digitaalisten rakenteiden lisääminen ja asiakkaan sujuvamman ohjautumisen toteutuminen jo tarjolla olevien digitaalisten palvelujen käyttöön
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka,
Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 lopussa Kymenlaaksossa asui 162 812
henkilöä ja ennusteen mukaan Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä heikentää alueen huoltosuhdetta entisestään. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus, ovat yleisiä. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Hyvinvointialue strategian mukaisesti Kymenlaaksossa halutaan järjestää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille.
Pilotti toteutettiin yhteistyössä ikääntyneiden kotiin vietävien palveluiden, Kymenlaakson tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille-hankkeen ja Kymenlaakson kestävän kasvun ohjelman kanssa.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on ollut käytössä aiemmin kehitetty ikääntyneiden asiakasohjauksen ja kotihoidon yhteinen HOTA arviointijakso virtuaali-PTA malli, jossa kotihoidon kuvapuhelinlaitteita voitiin hyödyntää kotihoidon arviointijakson aikana tapahtuvaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin iäkkäiden asiakasohjauksen etätapaamisiin. Toimintamalli on jäänyt vähäiselle käytölle ja hyvinvointialueen tavoitteena on lisätä sosiaalihuollon eri palveluiden etätapaamisten mahdollisuuksia, tässä nähtiin mahdollisuus tarjota etätapaamisia sellaisille asiakkaille, joilla ei itsellään ole digilaitteita käytössään eikä taloudellinen tilanne mahdollista digilaitteiden hankintaa ja digitaidot ovat puutteelliset.
Aiempaan toimintamalliin varatuille laitteille toivottiin aktiivista käyttöä ja useampia käyttäjäryhmiä. Asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä yhteistyötahoille halutaan mahdollistaa myös etätapaamiset. Laitteita voidaan hyödyntää monipuolisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Etätapaamisia kuvaspuhelinlaitteen kautta tarjotaan sellaisille asiakkaille, joilla on joko kotihoidon kuvapuhelinpalvelu käytössä tai he ovat kotihoidon säännöllisiä asiakkaita, jolloin kotihoito voisi viedä kuvapuhelinlaitteen käynnin yhteydessä sovitusti tapaamista varten
Gerontologisen sosiaalityön etätapaaminen ei välttämättä vaadi kotihoidon työntekijän/palveluohjaajan läsnäoloa käynnin aikana, tapaamisen luonteesta tai tarpeesta riippuen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Pilotin tarkoituksena on saada tietoa kotihoidon asiakkaiden käytössä olevien kuvapuhelinpalvelun laitteiden hyödynnettävyydestä gerontologisen sosiaalityön tapaamisiin.
Pilotin aikana on tavoitteena laajentaa aiemmin käyttöönotetun Arviointijakso HOTA- virtuaalinen PTA mallin toimintaa gerontologisen sosiaalityön ja kotihoidon yhteisille asiakkaille.
-
Digitaalisen asioinnin mahdollistaminen ikääntyneiden palveluiden asiakkaille
-
Työajan käyttö ja resurssit
-
Laitteiden korkeampi käyttöaste
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotin aikana seurattiin:
-
Etätapaamisten määrää
-
Pilotin seurantaa varten tehtiin Excel-taulukko, jossa ei käsitellä asiakastietoja vaan ainoastaan määriä.
-
Seurantataulukossa työntekijä raportoi lisäksi laitteiston ja kuvapuhelin yhteyden toimivuutta .
-
Asiakaskokemusta
-
Palautetta kerättiin asiakkailta suullisesti etätapaamisen päätteeksi.
-
Ammattilainen tallensi vastaukset Webropol-lomakkeelle.
-
Kysely noudatti THL asiakaskokemuksen mittaamisen suositusta.
Seurantaryhmä kokoontuu 1xpilotin aikana ja tulokset käydään läpi päätöstapaamisessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset