Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ikääntyneiden mielenterveyden, ongelmallisen päihteiden käytön ja yksinäisyyden haasteita, tai niihin vastaavia palveluja ei aina tunnisteta. Tällöin myös tarpeellisen tuen saanti viivästyy. Näitä haasteita omaavat ikääntyneet saattavat olla täysin vailla palveluja, tai he voivat hakeutua toistuvasti esimerkiksi päivystykseen/sosiaalipalveluihin. Asiakasohjauksessa tunnistetaan ikääntyneitä, joista tehdään toistuvia huoli-ilmoituksia (ilmoitus tai yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeesta). Lakisääteiset palvelut eivät kuitenkaan aina riitä vastaamaan ikääntyneen tarpeisiin mielekkään arjen toteutumiseksi. Osa ikääntyneistä ei myöskään kiinnity palveluihin yksittäisen neuvonnan ja ohjauksen avulla. Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamia palveluja tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen rinnalle.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita ja yhteensovittaa eri toimijoiden tarjoamat palvelut vastaamaan aluella asuvien tarpeita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt viime vuosina mm. korona-pandemian vaikutuksesta. Iäkkäiden parissa työskentelee viranomaisten lisäksi useita toimijoita kolmannelta sektorilta ja seurakunnista, yhteistyön ollessa kuitenkin hajanaista. Järjestelmällistä, ennaltaehkäisevää tukea ei ole saatavilla riittävissä määrin, vaikka tarve on tunnistettu.
Kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten välinen yhteistyö tarvitsee vahvistusta, jotta toimijat pystyvät oman työnsä puitteissa ohjaamaan ja tukemaan ikääntynyttä entistä paremmin.
- Mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavat ikääntyneet
- Palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyneet, jotka ovat toistuvasti yhteydessä eri palveluihin
- Ikääntyneet, jotka eivät kykene yksittäisen ohjauksen tai neuvonnan kautta pääsemään palveluihin, vaan tarvitsevat tukea ja kannattelua palveluihin kiinnittymisessä
- Ikääntyneet, joista tehdään toistuvasti huoli-ilmoituksia
-
Verkostotyöskentelyyn kutsuttavat kolmannen sektorin järjestö- ja muut toimijat
Ikääntyneitä ja verkostotoimijoita on osallistettu kyselyillä, haastatteluilla ja työpajoilla.
Kokemusasiantuntijan osaamista on hyödynnetty mallin kehittämisen eri vaiheissa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on ollut parantaa mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavien ja niiden riskissä olevien ikääntyneiden tavoittamista ja tunnistamista sekä luoda verkostotyöskentelyyn pohjautuva etsivän vanhustyön malli Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
Valmista mallia hyödynnetään kolmelle eri palvelualueelle luotavien verkostojen pohjana. Verkoston toimijat ohjaavat sote- ja muihin palveluihin, kannattelevat niissä, sekä tukevat tarpeen mukaisesti. Näin alueen ikääntyneet saavat tukea palveluihin pääsemiseksi ja niissä pysymiseksi.
Yhteistyö sekä hyvinvointialueen että muiden toimijoiden kesken tiivistyy, kun yhteistyö saa selkeän rakenteen ja kolmannen sektorin järjestöjen, kuntien ja diakoniatyön tuottamat palvelut ovat entistä tehokkaammin käytössä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämisen aikana seurataan asiakasohjauksesta verkoston kolmannen sektorin toimijoille tehtyjä ohjauksia . Ohjauksista tarkastellaan niiden tehtyjen ohjausmäärien lisäksi, millaisia tuen tarpeita asiakkailla on nähtävissä ja kuinka verkoston toimijat pystyvät tehtyihin ohjauksiin vastaamaan.
Lisäksi projektin aikana kysytään verkostojen kokemuksia tehdystä yhteistyöstä. Palautetta pyydetään kolmella kysymyksellä, joissa numeerinen arvionti 1-10. Kysymykset kuuluvat; Millainen hyöty yhteistyöllä on keskimäärin ollut asiakkaan tilanteeseen? / Millainen hyöty yhteistyöllä on työhösi / organisaatiollesi? /Miten sujuvaa asiakkaan (joka kärsii mielenterveys- tai päihdehaasteista, yksinäisyydestä tai on vaarassa syrjäytyä) asioiden edistäminen muiden toimijoiden kanssa on?
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa on kolme maantieteellisellä perusteella muodostettua palvelualuetta. Jokaiselle palvelualueelle muodostettiin oma etsivän vanhustyön verkosto projektin aikana. Verkostojen muodostaminen aloitettiin kontaktoimalla kaikkia niitä kolmannen sektorin, seurakuntien ja kuntien toimijoita, joiden toivottiin tulevat verkostotoimintaan mukaan. Kun löydettiin asiasta kiinnostuneet toimijat, heitä tavattiin joko etäyhteyksin tai lähitapaamisilla, jolloin kerrottiin pääpiirteet verkoston toiminnasta. Tämän jälkeen kunkin alueen verkostoon mukaan haluavat kutsuttiin kolmeen työpajaan (3 x 3h), joissa käytiin tarkemmin läpi verkoston toimintamalleja sekä kuultiin kaikkien alueen toimijoiden omia toiveita ja ajatuksia heidän omaan alueeseensa liittyen.
Verkoston aloittaessa toimintansa alueen asiakasohjauksen työntekijöille pidettiin infoja, joissa heille kerrottiin mahdollisuuksista aloittaa asiakkaiden ohjaukset verkoston toimijoille sekä käytiin läpi muutkin verkoston toimintamallit.
Lisäksi projektin aikana järjestettiin kerran viikossa 45 minuutin mittaisia TukiTeamseja, jolloin kuka tahansa verkoston toimija sai tulla kysymään, keskustelemaan tai kommentoimaan verkoston toiminaan liittyviä asioita.
Projektin jälkeen päävastuu verkostojen koordinoinnista siirtyy hyvinvointialueen johtavalle gerontologiselle sosiaalityöntekijälle. Lisäksi jokaiselle palvelualueelle nimetään yksi asiakasohjaaja, joka vastaa omalla alueellaan asiakasohjaajien tukemisesta verkoston toimintaan liittyvissä kysymyksissä.
