Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lähtötilanteessa yhtenäistä toimintatapaa ei ole eikä etsivää vanhustyötä ole tarjolla koko hyvinvointialueella. Kanta-Hämeen alueella etsivää vanhustyötä toteuttaa neljä eri toimijaa. Toimijat ovat Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, Janakkalan seurakunta, Kotokartano säätiö sekä Tammelan kunnassa Etsivän senioritoiminnan-hanke.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nimeämän ohjausryhmän kanssa käydyn keskustelun perusteella toimijoiden sisäistä toimintaa ei ole tarpeen yhtenäistää, mutta yhteistyön vahvistaminen nähtiin tärkeäksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Etsivällä vanhustyöllä ei ole vakiintunutta paikkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmässä. Etsivä vanhustyö ei ole lakisääteistä palvelua, mutta laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 on asettanut suosituksen: ”Vahvistetaan etsivän ja löytävän työn toimintaedellytyksiä ja – mahdollisuuksia”. Taloudellisista syistä hyvinvointialue keskittyy lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Vahvistamalla yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, voidaan kuitenkin tuottaa matalankynnyksen palvelua, jonka painopiste on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.
Jokaisella toimijalla on taustaorganisaationsa mukaiset omat toimintatavat, verkostot ja käytänteet yhteistyölle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Tavoitteena oli vahvistaa kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin.
Etsivä vanhustyö on jalkautuvaa toimintaa ja sen pääperiaatteena on palveluiden vieminen yksilöiden ja ryhmien omaan ympäristöön. Useimmiten kyseisellä kohderyhmällä voi olla hankaluuksia hakea tai saada palveluita tai he eivät pääse asioimaan tarvittavissa paikoissa. Täten etsivän työn toimijoiden jalkautuminen parantaa löydettävien määrää sekä on joustavampaa toimintaa kuin monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on luoda yksilöihin luottamuksellinen suhde, jonka avulla pystytään vastaamaan yksilön avun tarpeeseen jokaisen oman tilanteen mukaan. Yksilö osallistuu toimintaan vapaaehtoisesti ja toiminta ei sido mihinkään, toiminnan sisältö määritellään yhdessä iäkkään kanssa.
Kehittäminen aloitettiin lähtötilanneselvityksellä, jonka perusteella saatiin käsitys nykyisestä kohderyhmästä sekä toteutuneista etsivän vanhustyön kontakteista ikäihmisten kanssa vuositasolla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämisellä tavoiteltiin Kanta-Hämeen alueella etsivää vanhustyötä tekevien toimijoiden ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten asiakasohjauksen välille systeemisen yhteistyön mallipohja. Tavoitteena oli kehittää etsivää vanhustyötä tekevien toimijoiden sekä ikäihmisten asiakasohjauksen välistä yhteistyötä. Kehittämisen avulla etsivän vanhustyön asiakkaat tunnistetaan paremmin ja asiakkaiden ohjaaminen palveluiden piiriin tapahtuu tehokkaammin sekä lisätään etsivän vanhustyön näkyvyyttä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoiteltujen muutosten saavuttaminen todettiin systeemisen yhteistyön mallipohjan valmistumisella ja käyttöönotolla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Systeemisen yhteistyön mallipohja jalkautettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasohjauksen sekä etsivän vanhustyön toimijoiden käyttöön. Mallipohjan käytännön toimivuutta seurataan ja arvioidaan sovituissa yhteistyötapaamisissa, joita on 1-2 kertaa vuodessa. Toimintamallin käyttäminen ei edellytä resurssointia, pikemminkin toimintamallilla voidaan tehostaa ja sujuvoittaa yhteistyötä.
