Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja palveluiden saavutettavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja valtakunnallisissa, hyvinvointialueiden ja Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeen strategioissa, lainsäädännössä ja toimintasuunnitelmissa. Sote-uudistuksen tavoitteena oli mm. turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut asukkaille, parantaa palveluiden satavuutta ja saavutettavuutta, hillitä kustannusten nousua ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuu noin 170 000 asukasta, jotka asuvat 11 eri kunnassa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella työskentelee noin 6500 ammattilaista, joiden työskentelyä ohjaavat hyvinvointialueen arvot, eli vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys. Vaikuttavuudella tarkoitetaan mm. näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä suunnitelmallisesti asukkaan hyvinvointia parantamaan. Rohkeudella uskallamme kokeilla uusia toimintatapoja. Yhdenvertaisuuden kautta haluamme tarjota kaikille asukkaille heidän tarvitsemia tasalaatuisia palveluita samoilla kriteereillä. Asiakaslähtöinen työ tapahtuu yhdessä asukkaan kanssa tehden hänen toimintakykyään ja osallisuuttaan tukien.
Etäryhmätoiminnan kehittämisellä pyrittiin vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin, tukemaan osaltaan hyvinvointialueen strategian toteutumista sekä saamaan integraation tuomia etuja hyödyntämään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.
Asiakas: Asiakkaalla on oikeus saada yhdenvertaiset palvelut asuinpaikastaan huolimatta tarpeidensa mukaan. Ryhmätoimintoja ei ole ollut mahdollista järjestää kaikissa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveysasemilla tai niihin osallistuminen on ollut minimaalista paikoin. Ryhmäohjauksessa on mahdollista käydä laajemmin ja moniammatillisemmin eri sairauksiin liittyvää ohjausta kuin yksilövastaanotoilla ja etäryhmissä tämä mahdollisuus on vielä paremmin hyödynnettävissä. Asiakkailla saattaa olla mm. erilaisten elämäntilanteiden, arjen kiireiden, sosiaalisten tilanteiden pelon tai liikkumisen esteiden vuoksi vaikeaa osallistua lähiryhmiin. Lähiryhmätoiminnoille tarvitaan digitaalinen vaihtoehto.
Ammattilainen: Säännöllisesti pyörivät lähiryhmät vaativat runsaasti resursseja ja osallistuminen ryhmiin on ollut paikoittain minimaalista. Alueen kunnissa saattaa pyöriä samansisältöiset ryhmät päällekkäin ja sitoa useita ammattilaisia niiden pyörittämiseen. Keskitetyissä etäryhmissä ryhmien vetovastuut on jaettu paikkakunnittain, joten asiakkaita palvellaan etäryhmissä yli kuntarajojen yhteisvastuullisesti. Ryhmätoimintoja tarjonneet ammattilaiset ovat päässeet suunnittelemaan etäryhmätoimintaa yhdessä Tulsoten perusterveydenhuollon suunnittelijoiden kanssa. Samalla tulee päivitykset ja yhdenmukaistettua koko 11 kunnan alueen ohjausmateriaalit aina ryhmäteemojen mukaan. Ammattilaiset on koulutettu etäohjauksen pedagogiikkaan ja erityispiirteisiin Tulsote-hankeen järjestämän webinaarin puitteissa. Ammattilaisten ohjaustaidot laajenevat. Ammattilaiset saavat vahvempaa verkostoa oman työnsä tueksi etäryhmätyöskentelyn pohjalta.
Organisaatio: Etäryhmätoimintojen myötä tulee yhdenmukaistettua paljon erilaisia toiminta- ja kirjaamistapoja. Yksittäisten ammattilaisten osaamista pystytään jakamaan laajemmalle etäryhmien puitteissa ja ammattilaisten työaikaa käytetään hyödyksi paremmin. Etäryhmien suunnittelun myötä muodostuu teemoittain omaa ammattilaisten osaamisverkostoa ja yhdessä tekemisen kulttuuri vahvistuu. Etäryhmätoimintoihin ollaan saatu jo ensimmäiseen tulevaan ryhmään otettua mukaan 3. sektori osallistumaan ryhmäohjaukseen, eli vastuuta asiakasohjauksesta on jaettu terveydenhuollon yhteistyötahoille. Kehittämistyön pohjalta valmistuu myös alueella etäryhmätoiminnan opas, jota voi hyödyntää eri toimi- ja tulosalueilla.
Yhteiskunta: Etäryhmätoiminnoilla voidaan toivottavasti tavoittaa laajemmin eri potilas- ja asiakasryhmiä ja jaettua matalammalla kynnyksellä omahoitoa tukevaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää ohjausta. Uutena ryhmätoimintavaihtoehtona toiveena on tavoittaa asiakasryhmiä, jotka eivät ole osallistuneet ohjaukseen aiemmin ja siten saavuttaa terveyshyötyä laajemmin erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
Etäryhmätoiminta aloitettiin diabetespotilaiden ohjauksesta. Asiakasymmärrystä kerrytettiin suunnittelemalla toimintaa yhdessä paikallisten diabetesyhdistysten kanssa. Diabeteksen ohjaukseen hyvää asiakasymmärrystä saatiin myös laajasta Diabetesliiton tekemän kyselyn raportista Diabetes arjessa 2022.
Etäpalveluita käyttävien asiakkaiden suhteen asiakasymmärrystä saatiin Kanta-Hämeen RRP1-hankkeen Loppuraportin Digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallista. Toimintamallissa oli kuvattu asiakasprofiileja, eli asiakaskortteja. Näitä on hyödynnetty mm. etäryhmiin sopivien asiakkaiden tunnistamisessa.
