Yleistä viittomakielisyydestä
Viittomakieli on visuaalinen eli näönvarainen kieli. Se on samalla tavalla luonnollinen kieli kuin suomi tai ruotsi eli viittomakieltä äidinkielenään käyttävien tapa kommunikoida. Viittomakielinen ihminen on henkilö, joka on kuuro tai huonokuuloinen syntymästään lähtien tai varhaisiässä kuuroutunut ja käyttää viittomakieltä. Viittomakieli voi olla äidinkieli myös kuurojen vanhempien kuulevilla lapsilla eli coda-lapsilla (children of deaf adults). Äidinkieltä viittomakielenä käyttäviä suomalaisia on noin 5500, heistä noin 3000 kuuroja.
Lait ja vastuut
Asiakkaan oikeuksiin saada käyttää viittomakieltä ja saada tulkkausta viitataan muun muassa: Hallintolaki (434/2003), sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (812/2000), potilaan asema ja oikeudet (785/1992). Vuonna 2020 tehdyn Viittomakielibarometrin mukaan 87%:ssa asioimistilanteista asiakas on itse joutunut tilaamaan tulkin Kelalta, vaikka viranomaisella on siihen velvollisuus.
Vuonna 2010 voimaan tulleen ns. tulkkauspalvelulain (133/2010) mukaan tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta valtiolle eli Kansaneläkelaitokselle (Kela). Tulkkauspalveluihin oikeutetuilla kuulovammaisilla on mahdollisuus saada Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Laissa on myös lisäys etätulkkauksesta.
Vuonna 2015 voimaan tulleen viittomakielilain (359/2015) mukaan viranomaisella on velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltä ja saada tietoa omalla kielellään.
Tulkkauspalvelu etäpalveluna
Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista. Eri hallinnonalojen lainsäädännöissä viittomakieltä koskevat säädöksen ovat hajallaan. Tulkkauspalvelulain (§3) mukaan Kelalla on vasta toissijainen tulkkauksen järjestämisvastuu. Tämä vaikeuttaa vastuiden tulkintaa ja hidastaa järjestelyjä. Viittomakielibarometrin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tulkkauspalvelu on usein järjestetty osaksi aikaa ja osaan asiakkaan tarvitsemia palveluja. Barometri nostaa epäkohtina myös Kelan tulkkien vaihtelevan osaamistason sekä digitaalisten palvelujen eriarvoisuutta lisäävän riskin.
Ikääntyneet viittomakieliset kotihoidossa Etelä-Savon alueella
Kuurojen liiton asiakasrekisterin mukaan Etelä-Savon alueella on viittomakielisiä yli 80-vuotiaita 11 henkilöä, joista osa on kotihoidon asiakkaita. Tavoitteena on tukea näiden henkilöiden kotona asumista mahdollisimman pitkään, toisaalta kohdentaa paremmin kotihoidon käynnit vastaamaan asiakkaan hoidollista tarvetta.
Iäkkäillä viittomakielisillä on harvaan asutulla alueella vähän vertaisia, erilaiset palvelut ovat vähäisiä ja mahdollisuus keskusteluun omalla kielellä on vähäistä. Puolison menehtyessä lähin arjen tuki jää pois. Yhteenkuuluvuuden tunne ja tunne tulla ymmärretyksi on tärkeää yksinäisyyden kokemuksen ennaltaehkäisemisessä ja lievittämisessä. Etäkotihoidon ja omaisviestinnän mahdollistaminen ovat siksi tärkeitä.
Etelä-Savon alueella ei ole viittomakielisille suunnattua asumispalvelua tarjolla, joten siirtyminen asumispalveluihin tarkoittaa usein myös muuttoa toiselle paikkakunnalle. Yksittäisillä kotihoidon käynneillä on tarvittaessa tulkki paikalla, joka sitoo hoitajakäynnin tarkkaan aikaan. Kotihoidon hoitaja, omainen tai asiakas itse tilaa tulkin.
Jos on liian monimutkaista ja epäselvää, niin yksinkertaistetaan!
Tarpeet
- Viittomakielisellä asiakkaalla on tarve tulla ymmärretyksi ja saada hyvää hoito kotiin vietävissä palveluissa. Tämä mahdollistuu helppokäyttöisen teknologian ja säännöllisen tulkkauspalvelun avulla.
- Hoitajilla on tarve ymmärtää viittomakielistä asiakasta ja tarjota hyvää hoitoa. Laitteiden tulee olla hoitajille helppokäyttöisiä, työhön liittyvien oheisjärjestelyjen tulla olla vähän aikaa vieviä.
- Organisaation etu on, että laitteiden hankinta asiakkaalle on helppoa, ne ovat laadullisesti toimintavarmoja, hoitajien työaika kohdentuu hoitotyöhön. Laitteiden käytön tuki ja huolto on toimiva.
- Omaisten tarve on olla yhteydessä vanhempaan, saada mahdollisuus osallistua asiakkaan hoitoon etänä.
- Yhteiskunnallisesti esteettömien, digitaalisten palvelujen kehittäminen erityisryhmille on velvollisuus.
Teknologian saatavuus ja nykytilanne
Kotihoidon asiakkaalla voi olla käytössään teknologiaa (tietokone, älypuhelin), mutta teknologiakin voi olla ikääntynyttä, joka vaatii ohjelmistojen päivittämistä tai uuden laitteen hankintaa. Teknologian käyttöön voivat vaikuttaa normaaliin ikääntymiseen liittyvät seikat, kuten heikentynyt näkö tai kuulo, kognition heikentyminen, muistisairaus tai leskeksi jääminen. Puoliso on voinut olla se teknisesti taitavampi osapuoli ja uudessa elämäntilanteessa edessä on uuden opettelua.
Ikääntynyt kotihoidon asiakas tarvitsee apua ja tukea teknologian käytössä. Tarvitaan siis helppokäyttöinen tablettitietokone, ohjelmisto tai sovellus, joka on Kelan hyväksymä.
Tulkkauksen saatavuus ja kompastuskivet
Kotihoidon ja etäkotihoidon asiakkaille tulkkauspalvelun tilaaminen on kotihoidon vastuulla, koska käynti- ja/tai soittoajan varaa etäpalvelu tai kotihoito. Usein kuitenkin tulkkauksen järjestäminen jää asiakkaalle tai omaiselle. Asiakkaalla tulee olla Kelan myöntämä tulkkauspalvelu. Ikääntyneen ja mahdollisesti muistisairaan asiakkaan kohdalla Kelan tulkkauspalvelun haasteena on usein vaihtuvat tulkit ja osaamistason vaihtelu ikääntyneen henkilön terveyteen liittyvissä asioissa. Tarvitaan pieni tulkkirinki, joka tekee kotihoidon tulkkausta.
Kaikilla hoitajilla ei ole tiedossa Kelan tulkkauspalvelun järjestämiseen tarvittavaa tietoa, joten selvittäminen ja järjestelyt vievät aikaa, sovitut käynnit saattavat lykkääntyä tai jäädä kertaluonteiseksi. Asiakkaalla käytössä oleva teknologia voi olla hoitajalle vieras.
Jotta viittomakielisten asiakkaiden oikeus saada tarpeen mukaista tulkkausta kotihoidossa toteutuu, tarvitaan toimintojen sujuvoittamista ja helppokäyttöinen yhtenäinen teknologia.
Kuurojen liiton kanssa tehty yhteistyö on lisännyt asiakasymmärrystä viittomakielisten elämäntilanteen, kielen ja palvelutarpeen suhteen
Viittomakieliset tarvitsevat muita ikääntyneitä enemmän tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa asioimiseen. Viittomakieliset ovat elämänsä aikana kokeneet pettymyksiä ja haasteita palvelujen saatavuuden suhteen, jonka vuoksi uuden toiminnan tai teknologian käytön kokeilussa luottamuksen saaminen ei ole itsestäänselvyys.
Kuurojen liiton aluetyöntekijä on ollut avainasemassa toimintamallin kehittämisessä. Hän on ollut viittomakielisille luotettava henkilö, johon myös kotihoito on voinut tukeutua arjen asioiden hoidossa ja mahdollistanut pääsyn asiakkaan kotiin tai puheyhteyden omaisen kanssa. Aluetyöntekijä on ottanut asiakkaan tarpeet puheeksi kotihoidon ja omaisen kanssa. Hän tuntee asiakkaan tukiverkoston, asiakkaan elämänhistorian, kuulee sekä havaitsee asiakkaassa tapahtuvia muutoksia.
Kielen erityisyys
Suomalaisen viittomakielen lauserakenne eroaa puhutusta kielestä ja sisältää paljon murteita. Sosiaalisesti eristäytyneenä eläneillä viittomakielisillä voi olla omia viittomia, joilla on eri merkitys kuin yleisesti. Tämä vaatii tulkkaajalta ymmärtämistä ja osaamista. Asiakkaan pitempiaikainen tuntemus tai käynti asiakkaan toimintaympäristössä auttaa kielen tulkintaa. Kuvapuhelun aikana, kun asiakas osoittaa kuvan ulkopuolelle, tulkkia auttaa, jos on käynyt asiakkaan toiminnallisessa ympäristössä ja tuntee sen.
Laitteeseen tutustuminen
Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus tutustua teknologiaan vaiheittain. Laitetta on kokeiltu ja käyttöä on kerrattu aluetyöntekijän avustamana. Näin saadaan laitteen käyttöön varmuutta ja mielekkyyttä. Omaisen ottaminen mukaan on vahvistanut tätä. Kun laite on teknisesti tuttu ja asiakas osaa käyttää sitä, aloitetaan etäkotihoito viittomakielellä.
