Arjen tuki- ja etäpalvelujen ja kotihoidon asiakkailla on käytettävissä aiempaa enemmän teknologiaa: sensorit ja lääkeautomaatit jäävät palveluvalikoimaan. Olemassa olevia toimintoja on onnistuneesti. Toiminta ei ole vielä vakiintunutta, mutta toimintamallit ovat olemassa, jotta voidaan toteuttaa etähoitoa viittomakielisille sekä ikääntyneille etäpäivätoimintaa kotiin. Teknologiaosaamista on laajennettu asiakas- ja palveluohjaukseen teknologiakortteja käyttämällä tiimipalavereissa sekä luomalla systemaattisen koulutusmallin uusien teknologioiden käyttöönotossa.
Toiminnan aikana jäi kesken kirjaamisen kehittäminen, laajempi terveysteknologioiden testaus ja käyttöönotto sekä omaisviestinnän laajentaminen.
Yhteenveto teknologiaratkaisujen tuloksista
Hankkeessa pilotoitiin viisi erilaista teknologiaratkaisua: kodin sensoriteknologia, etäyhteystabletti etähoitoon ja etäpäivätoimintaan, lääkeautomaatti, paikannettava turvapuhelin sekä kaksi etämittauslaitetta (verenpainemittari ja verensokerimittari).
Sensoritieto
Osa kotihoidon henkilöstöstä, jotka tietoja seurasi, koki tiedon hyödyllisenä lisänä työssään. Omaiset pystyivät näkemään saman tiedon asiakkaan arjesta kuin kotihoitajat. Ne omaiset, jotka säännöllisesti seurasivat tietoa, kokivat sen tärkeänä ja tieto huojensi heidän huolta läheisestään. Asiakkaat kokivat sensorit huomaamattomina ja ne eivät vaikuttaneen asiakkaiden arkeen. Osa asiakkaista koki sensoreiden tuovan turvallisuudentunnetta. Sensorit jäävät käyttöön hyvinvointialueelle. Jatkossa asiakaslähtöinen tarvekartoitus on tärkein toimenpide, kun sensoreiden soveltuvuutta eri asiakassegmenteille arvioidaan.
Etähoito ja omaisyhteys
Etähoitoa toteutettiin uuden toimittajan etäyhteystabletin kautta. Henkilöstö koki tabletin olevan monikäyttöisempi kuin toinen käytössä oleva laite. Tabletin yhteys oli parempi ja puheluiden katkoja sattui vähemmän verrattuna toiseen vastaavaan laitemalliin. Ääni ja kuvan laatu koettiin hyväksi. Asiakkaat kokivat etäyhteystabletin helppokäyttöisenä ja heidän mielestään ääni kuului hyvin ja kuva näkyi selvästi. Omaiset pystyivät soittamaan myös kuvapuheluita etäyhteystablettiin. Asiakkaat kokivat omaisten puhelut piristävinä ja mukavina. Omaiset kokivat etäyhteystabletin tärkeänä yhteydenottokanavana läheiseensä. Sen kautta voitiin keskustelun lisäksi havainnoida läheisen vointia ja ympäristöä. Omaisyhteys vaikutti positiivisesti sekä asiakkaiden että omaisten elämänlaatuun. Henkilöstön mielestä omaisyhteys nähtiin myös merkittävänä osana asiakkaan hyvinvointia. Etäyhteystabletit jäävät käyttöön etähoitoon hyvinvointialueella. Etähoidon asiakkailla omaisyhteys jää käyttöön.
Lääkeautomaatit
Lääkeautomaatti koettiin asiakkaiden mielestä helppokäyttöisinä ja asiakkaat olivat tyytyväisiä laitteen käyttöön. Henkilöstö koki laitteen käytön opettelun olevan vasta alussa, mutta lyhyellä kokemuksella laite ja siihen liittyvä käyttöjärjestelmä koettiin kätevänä. Lääkeautomaatilla saavutettiin kustannussäästöjä sekä ajettujen kilometrien sekä kotihoidon käyntien muodossa. Lääkeautomaattien käyttö jatkuu ja käyttöä laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Turvapuhelin
Turvapuhelin oli asiakkaiden mielestä toimiva ja sopiva laite avun saantiin hätätilanteessa. Asiakkaat kokivat turvapuhelimen tarpeellisena osana turvallisuuttaan ja avun saantia pidettiin tärkeänä, mikäli hätätilanne sattuu. Omaiset pystyivät sovelluksen kautta paikantamaan läheisensä turvapuhelinta ja se koettiin tärkeänä ja huolta hälventävänä tekijänä. Henkilöstö koki turvapuhelimen päivittäisen lataamisen kuormittavana. Etelä-Savon hyvinvointialueella on jo käytössä kaksi turvapuhelinmallia, toinen on perinteinen turvapuhelin ja toinen paikantava. Hyvinvointialueella ei nähty tarpeellisena ottaa käyttöön toista paikantavaa turvapuhelinmallia, joten pilotoitu turvapuhelin ei jää käyttöön.
Etämittarit
Etämittauslaitteita (verenpainemittari ja verensokerimittari) pilotoitiin kahdella asiakkaalla, joista toinen ei toimintakyvyn alenemisen vuoksi voinut käyttää mittaria itsenäisesti. Toinen käyttäjä koki hyvänä sen, että hänen poikansa voi myös seurata verensokerin lukemia kotihoitajien lisäksi. Henkilöstö koki mittarin epäluotettavana, sillä lukemat eivät välittyneet järjestelmään säännöllisesti. Mittarin lukemien välittymisessä oli ongelmia, vaikka niitä korjattiin yrityksen kanssa ja asiakasta ohjattiin mittarin käytössä. Moni kotihoidon asiakas on toimintakyvyltään niin heikko, ettei kykene mittarien itsenäiseen käyttöön. Etämittareiden käyttäjäryhmiä voisi löytyä terveyspalveluista, ei niinkään säännöllisen kotihoidon asiakaskunnasta. Etämittauslaitteet eivät jää toistaiseksi käyttöön hyvinvointialueella.
Uusi ammattilaisrooli
Sensoriteknologia tuotti asiakkaasta akuuttia ja pidempiaikaista tilannekuvaa. Sensoreiden käytön myötä havaittiin, että tiedon hyödyntämiseen tarvitaan erillinen henkilö (digivastaava), koska kentällä työskentelevät kotihoitajat eivät seuraa säännöllisesti sensoreiden tuottamaa dataa. Jatkossa haetaan tekoälyn mahdollisuuksia tehokkaamman tiedon seuraamisessa ja tiedon yhdistämisessä.
Toimintamallit
Tilannekuva-toimintamalli
Tilannekuva-toimintamallissa teknologioista tulevaa tieto määritellään kiireelliseksi tai ei-kiireelliseksi tilannekuvaksi. Etäpalvelut seuraavat ei kiireellistä tietoa, reagoivat poikkeamiin ja pyrkii selvittämään tilanteen etänä. Vain tarvittaessa näistä muodostuu tehtäviä kotihoidolle. Kiireelliset hälytykset käsittelee turvapuhelinkeskus. Tukipalvelujen arkityöntekijät huolehtivat laiteasennukset, huollot ja laitepoistot. Digivastaava kerää dataa tiedolla johtamisen tueksi. Näiden neljän tilannekuva muodostaa kokonaisuuden, jossa on ennakoiva, tiedollinen, tekninen ja akuutti 24/7 -tilannekuva. Toimintamalli on juurtunut etäpalvelukeskuksen toimintaan ja toimii tiiviisti asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon kanssa.
Etäpäivätoiminta
Etäyhteystabletin ryhmäpuhelutoimintoa pilotoitiin kotihoidon etäpäivätoiminnassa (suljettu pienryhmä), jossa se toimi hyvin. Etäpäivätoiminta koettiin mielekkäänä ja sille toivottiin jatkoa.
Etäpalvelua viittomakielisille
Etäyhteystabletti toimi välineenä viittomakieltä äidinkieltä puhuvien etähoidossa. Toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa asiakas, kotihoito, etähoitaja ja tulkki muodostavat yhteistyöverkoston. Omaisella, henkilökohtaisella avustajalla tai muulla asiakkaan läheiseksi kokemalla henkilöllä on mahdollisuus soittaa kuvapuheluja. Tulkin liittyminen puheluun ja etähoitajan puheen kääntäminen viittomakielelle koettiin toimivana ratkaisuna, se lisäsi sosiaalisia kontakteja ja tuki hyvin kotona asumisen mahdollistumista.
Teknologiakortit
Teknologiakortit kertovat tiivistetysti arjen tuki- ja etäpalvelujen kautta saatavien teknologioiden valikoimasta, toimintaominaisuuksista, soveltuvuudesta erilaisille käyttäjille sekä hinta- ja saatavuustietoa. Mukana on lyhyesti tietoa myös tavallista kaupoista saatavista vastaavista tuotteista. Teknologiakortit toimivat perusinfona perehdytyksessä, kehityskeskusteluissa ja tiedon päivittämisessä. Kortit sisältävät viisi teemaa ja on suunniteltu käytettäviksi palveluohjauksen tiimipalaverissa lyhyinä 15-30 minuutin infoina.
asiakas: toimintakyky ja elämänlaatu, teknologiakyvykkyys
omainen: elämänlaatu, osallisuus
kotihoito: työhyvinvointi, kirjaaminen, teknologian käytettävyys
organisaatio: vertaisarviointi toimintamallin rakentamiseen ja kustannusvaikuttavuus teknologian hyödyntämisestä, osaamisen kehittyminen