Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu. Kotihoidossa on kasvava tarve löytää helpotusta teknologisilla ja digitaalisilla työvälineillä ikäihmisten kotona asumisen turvaamiseksi sekä hoitajatyövoiman riittävyyden varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan suunnata hoitohenkilökuntaa sellaisiin työtehtäviin joissa ei ole mahdollista hyödyntää teknologisia ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti.
Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle.
Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet. Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä.
Teknologisten ratkaisujen avulla useat ikäihmiset pystyvät asumaan kotonaan pidempään, jolloin säästetään laitoshoidon kustannuksista. Syitä toimintakyvyn alenemiseen voi olla esim. muistisairaus, kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet tai psyykkinen sairaus. Teknologian avulla voidaan vapauttaa hoitajan työaikaa muihin työtehtäviin tai asiakkaalle voidaan luoda turvallisempi kotiympäristö ja hänen avunsaamisensa turvataan hätätilanteessa (esim. eksyminen, kaatuminen, sairauskohtaus).
Asiakasnäkökulmasta on tarkoituksenmukaista, että teknologiat määritellään asiakkaan tarpeet ja toimintakyky huomioiden. Palvelun teknisten ratkaisujen kokonaisuuden määrittely ei siis pitäisi tarkoitta sitä, että organisaatio määrittelee jotkut tietyt teknologiat, joita ainoastaan tarjotaan asiakkaille. Toimintamalli perustuu jatkuvaan kehitykseen ja uusien markkinoille tulevien teknologioiden hyödyntämiseen, joustavasti asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden.
Kohderyhmänä on kotihoidon asiakkaat sekä kotihoidon Alvar-ryhmätoiminnan tukipalvelun kriteerit täyttävät ikäihmisten Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kohderyhmänä toimintamallissa ovat myös kotihoidon ammattihenkilöstö.
Pohjanmaalla Vaasassa toimiva vanhusneuvosto (Vaasan kaupungin, sen alueella toimivien eläkejärjestöjen ja eläkeläisten yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on toimia vaikuttamis-, tiedottamis- ja yhteistyöelimenä ikääntyneiden, viranomaisten, päätöksentekijöiden ja muiden yhteistyötahojen välillä.) on tehnyt 5/2022 hyvinvointikuntayhtymän valtuustolle aloitteen jossa esitetään Alvar-palvelun käytön merkittävää laajentamista ja hinnan laskemista, koska "Palvelu koetaan hyväksi ja tarpeelliseksi ja se on ollut Vaasassa pitkään käytössä. Palvelusta hyötyy kuitenkin verrattain harva ikäihminen, eikä palvelu tavoita monia ikäihmisiä. Myös palvelun hinta koetaan kalliiksi, eikä pienituloisilla ikäihmisillä ole mahdollisuutta hyödyntää palvelua".