Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Raskauden aikana suun terveys voi heiketä hormonaalisten muutosten, ruokailutottumusten ja oksentelun lisääntymisen vuoksi. Samalla suun terveyden vaikutus raskauden kulkuun, synnytystuloksiin ja vastasyntyneen terveyteen on yhä vahvemmin tutkimusnäyttöön perustuva. Vanhempien suun terveydellä on myös merkittävä vaikutus lapsen suun mikrobiston kehittymiseen ja hampaiden kariesriskiin.
Lapin laajalla ja harvaan asutulla alueella palveluiden saavutettavuus on haaste. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta osallistua fyysisiin vastaanottoihin, ja suun terveyden ohjaus voi jäädä muiden neuvolapalveluiden varjoon. Tämän vuoksi on tunnistettu tarve kehittää saavutettava, yhdenvertainen ja ennaltaehkäisevä toimintamalli, joka tuo suun terveyden ohjauksen lähemmäs asiakasta — digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.
Toimintamalli linkittyy Lapin hyvinvointialueen strategiaan ja sote-uudistuksen tavoitteisiin seuraavasti:
- Lapin hyvinvointialueen strategia: painottaa palveluiden saavutettavuutta, ennaltaehkäisevää työtä ja digipalveluiden hyödyntämistä erityisesti perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tavoitteet: toimintamalli tukee terveyserojen kaventamista, varhaista puuttumista ja omahoidon vahvistamista.
- Sote-uudistuksen tavoitteet: yhdenvertaisten palveluiden kehittäminen digitaalisia kanavia hyödyntäen sekä integraatio neuvola- ja suun terveyspalveluiden välillä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio suun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana. Tällä hetkellä hyvinvointialueella ensimmäistä odottaville vanhemmille on vaihtelevasti toteutettu maksuton keskustelukäynti. Etävastaanotolla vastataan tähän tarpeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etäpalvelut ovat pääosin rinnastettavissa perinteisiin vastaanottokäynteihin. Lapin hyvinvointialueella on vastattu tähän ottamalla käyttöön tietoturvalliset etävastaanotot. Lisätietoja tietoturvallisista etävastaanotoista löydät Etätapaamisten ja -vastaanottojen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I4) | Innokylä -toimintamallista.
Asiakkaat (odottavat vanhemmat)
Esikoista odottava vanhempi ei välttämättä tunnista suun terveyden merkitystä raskauden aikana tai sen yhteyttä syntyvän lapsen terveyteen. Tiedon puute, väärät käsitykset ja saavutettavuuden esteet (esimerkiksi pitkät välimatkat, resurssien puute tai ajanpuute) voivat estää suun ja hampaiden hoidon oikea-aikaisen aloittamisen. Vanhemmat tarvitsevat matalan kynnyksen, helposti saavutettavaa ja luotettavaa ohjausta oikealla hetkellä – mieluiten jo raskauden alkuvaiheessa.
Ammattilaiset (suun terveydenhuolto ja neuvola)
Suun terveydenhuollon ja neuvolan ammattilaisten yhteistyössä oli ollut aiemmin vaihtelevasti rakenteita tai yhteisiä käytäntöjä. On tunnistettu, että raskauden aikaiselle ohjaukselle on tarvetta. Käytössä on ollut vaihtelevia toimintamalleja Lapin hyvinvointialueella. Haasteena on ollut selkeän toimintamallin puute. Uusi digitaalinen ratkaisu mahdollistaa ohjauksen tarjoamisen tasalaatuisemmin, yhdenvertaisemmin, joustavasti, kustannusvaikuttavasti ja oikea-aikaisesti.
Organisaatio (Lapin hyvinvointialue)
Hyvinvointialueen näkökulmasta tarve kehittää ennaltaehkäiseviä ja kustannusvaikuttavia palveluita on keskeinen. Etävastaanotto mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen, tasalaatuisen palvelun tarjoamisen koko alueelle ja uusien teknologioiden hyödyntämisen osana palvelujärjestelmää.
Yhteiskunta
Varhainen ennaltaehkäisy suun terveydessä tukee lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Karies on edelleen yksi yleisimmistä kansansairauksista lapsilla. Suun sairauksien ehkäisy jo ennen lapsen syntymää vähentää myöhemmin korjaavan hoidon tarvetta ja kustannuksia. Tämänkaltaiset toimintamallit tukevat myös kansallisia tavoitteita terveyserojen kaventamiseksi ja digipalveluiden hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat Lapin hyvinvointialueella. Kohderyhmään kuuluu sekä raskaana olevat että heidän puolisonsa. Erityistä huomiota kiinnitetään alueelliseen saavutettavuuteen – esimerkiksi syrjäisemmillä alueilla asuviin perheisiin, joilla suun terveyspalveluiden fyysinen tavoittaminen voi olla haasteellista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Uuden toimintamallin myötä tavoitellaan laajaa kattavuutta ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen esikoista odottava perhe saa ajantasaisen ja vaikuttavan ohjauksen suun terveyden edistämiseksi – riippumatta asuinpaikasta, palveluiden saavutettavuudesta tai vanhempien aiemmasta tiedon tasosta.
Laajemmalla kattavuudella vaikutetaan siihen, että syntyvällä lapsella on paremmat mahdollisuudet suun terveyteen elämän ensimetreistä alkaen. Vanhempien tietoisuuden lisääminen, oikea-aikainen ohjaus ja riskien tunnistaminen luovat perustan ennaltaehkäisevälle suun terveyden hoidolle, joka jatkuu koko elinkaaren ajan.
Tavoiteltavat muutokset jäsenneltynä:
- Asiakastasolla:
- Vanhemmat saavat lisää tietoa suun terveyden merkityksestä raskauden aikana ja sen vaikutuksista lapseen.
- Vanhemmat motivoituvat omahoitoon.
- Kynnys hakeutua suun terveyden palveluihin madaltuu.
- Ammattilaistasolla:
- Neuvolan ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö tiivistyy.
- Etävastaanotto vakiintuu osaksi suun terveydenhuollon palvelutarjontaa.
- Organisaatiotasolla:
- Palveluiden yhdenvertaisuus ja saavutettavuus paranevat koko Lapin hyvinvointialueella.
- Etävastaanotot mahdollistavat resurssien joustavan käytön ja ajansäästön.
- Yhteiskunnallisella tasolla:
- Ennaltaehkäisevä työ vähentää myöhempien suun terveyden ongelmien esiintyvyyttä ja hoitokustannuksia.
- Suun terveyserot kaventuvat alueellisesti ja sosioekonomisesti.
- Lapsilla on paremmat edellytykset hyvään suun terveyteen jo varhaislapsuudessa.
Tavoiteltu muutos on siis sekä konkreettinen että pitkäkestoinen: vahvistaa perheiden omaa osaamista, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja rakentaa pohjaa suun terveyden tasa-arvoisemmalle tulevaisuudelle.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoiteltujen muutosten saavuttamista voidaan seurata potilastietojärjestelmien raporteista WYA40 koodin käyttöä seuraten. Kolmen eri potilastietojärjestelmän käyttö Lapin HVA:n alueella haastaa seurantaa. Siksi kansallisesti sovitun WYA40-koodin johdonmukainen käyttö toimii keskeisenä mittarina ohjauksen toteutumiselle ja mallin laajuudelle. Saman koodin seurannalla voidaan seurata etävastaanottojen osallistujamääriä.
Tavoiteltua muutosta seurataan myös jokaisen etävastaanoton päätteeksi lähetetyn asiakaspalautteen avulla. Palautteessa kysytään asiakaskokemuksesta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttaminen osaksi Lapin hyvinvointialueen palvelutuotantoa edellyttää suunnitelmallista vaiheistusta, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä riittäviä resursseja käyttöönoton tueksi. Käyttöönotto ja vakiinnuttaminen rakentuvat seuraaviin vaiheisiin ja toimenpiteisiin:
Toimintamallin valmistelu ja pilotointi
- Malli pilotoidaan hyvinvointialueen niissä yksiköissä, joissa on käytössä potilastietojärjestelmänä Lifecare. Pilotointi toteutetaan yhteistyössä neuvolatoiminnan ja suun terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
- Kehitetään ohjeistukset ja sujuvat käytännöt ajanvarauksen toteuttamiseen, potilasohjaukseen ja etävastaanottojen toteutukseen.
Henkilöstön valmentaminen
- Suun terveydenhuollon pilottiin osallistuville ammattilaisille järjestetään valmennus etäohjausvastaanottojen sisällöstä ja digivälineiden käytöstä.
- Neuvolahenkilöstölle tiedotetaan terveydenedistämisen koordinaattoreiden kautta palvelusta ja sen hyödyistä, jotta he voivat ohjata odottavat perheet vastaanotolle oikea-aikaisesti.
Digitaalisten välineiden ja tilojen varmistaminen
- Varmistetaan, että käytössä on etävastaanottoihin soveltuvat työtilat, web-kamerat ja mikrofonit sekä ajanvarausjärjestelmä toimii.
Toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen
- Pilotoinnin pohjalta mallia voidaan laajentaa koko Lapin hyvinvointialueelle osaksi lakisääteistä suun terveydenhuollon palveluketjua.
- Tuloksia seurataan esimerkiksi WYA40-koodin käyttömäärillä, asiakaspalautteiden ja ammattilaisten arvioiden avulla. Tarvittaessa mallia mukautetaan.
Resurssit
- Käyttöönotto vaatii henkilöstöresursseja sekä suun terveydenhuollosta että neuvolapalveluista, erityisesti alkuvaiheen valmennukseen ja koordinointiin.
- Aikapanostuksia tarvitaan pilotin toteutukseen, viestintään ja yhteistyörakenteiden vahvistamiseen.
- Digitaaliset ratkaisut hyödyntävät jo olemassa olevia yhteyksiä, mutta tilaresursseja (esim. rauhallinen toimistohuone etävastaanottoon) tarvitaan.
- Taloudellisesti malli on kustannustehokas, koska se vähentää matkustusta ja fyysisten hoitotilojen tarvetta.
