Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja sotekeskuksessa

Luotu 09.11.2022
Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja sotekeskuksessa

Tiivistelmä

Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajina (Mipä-hoitaja) toimivat mielenterveystoimen psykiatriset sairaanhoitajat.

Tarjotaan mahdollisimman varhaisen vaiheen lyhytaikaista tukea potilaalle lievissä oireissa ja tilanteissa, esimerkiksi mielialan lasku, ahdistus, sairastuminen, akuutit elämäntilannekriisit sekä kiireettömät päihdeasiakkaat.  Apua saa oireiden pahenemisessa, mikäli ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta mielenterveyspalveluihin aikaisemmin diagnosoiduilla asiakkailla. 

Potilas voi soittaa itse suoraa psykiatriselle hoitajalle tai ammattilainen ohjaa palvelun piiriin. Kontaktoidaan potilas saman päivän aikana palveluihin, ajan saa 7 vrk sisään. Käynnit ensilinjan Mipä-hoitajalla ovat 1-3 kertaa. Ensilinjassa tehdään monipuolinen ensiarvio asiakkaasta, annetaan omahoito-ohjeita, ohjataan tarvittaessa oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle. Ohjataan pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen mielenterveyspalveluihin. 

Mipä-hoitaja on osa sote-keskuksen moniammatillista tiimiä, hän tarjoaa konsultaatiota muille ammattilaisille, ottaa vastaan saapuneet lähetteet.  Kriisikäynnit toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa Mipä-hoitajan päivystysajalla. 

 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Suomessa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena on mielenterveyden vahvistaminen sekä vähentää siihen kohdistuvia uhkia. (Mielenterveyspalvelut 2019.) Mielenterveystyön kehittämisestä ja tutkimisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (Mielenterveys 2019). Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, varhainen tunnistaminen, asianmukainen hoito ja kuntoutus (Mielenterveyspalvelut 2019).

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisuunnitelmassa perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut on nostettu yhdeksi tärkeäksi palveluiden kehittämisen kohteeksi. 

Hoidon tarpeen arviointi sisältää arvion siitä, tarvitseeko potilas välitöntä päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa, muun kuin terveydenhuollon apua tai ei lainkaan toimenpiteitä. Potilasturvallisuuden vuoksi on tärkeää, että päivystysyksikössä hoidon tarpeen arviointia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä on olemassa tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus. Tehtävän edellyttämästä koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta huolehtii työnantaja. Mielenterveystyön pitää integroitua muihin terveydenhuollon palveluihin, hoidon tarpeen arvioinnin ja sairauksien hoitoon. Päivystyksellinen hoito on aiheellista potilaan ollessa itsetuhoinen, väkivaltainen tai potilaan käyttäytymistä ohjaavat voimakkaasti aistiharhat tai harhaluulot tai mikäli potilas kokee pärjäämättömyyttä omahoidon keinoin. Kliinisen tilan arvioinnissa suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita, jotka lisäävät haastattelun luotettavuutta ja kattavuutta. Mittareiden avulla samat asiat tulevat huomioiduksi jokaisella haastattelukerralla ja potilaan vointia voidaan seurata pitkäaikaisesti. Mittareiden tulokset ovat helposti dokumentoitavissa. 

Nykyisellään terveyskeskuksen vastaanotolla hoidon tarpeen arviota toteuttaa sairaanhoitaja.  Psykiatrisen potilaan hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arviointi koetaan haastavaksi. Potilas ohjautuu useimmiten joko terveyskeskuslääkärille tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Hoidontarpeen arviointi toteutetaan vaihtelevilla menetelmillä ja esitietoja ei aina kysytä ja kirjata kattavasti. Tämä kuormittaa lääkäreitä ja myös psykiatrisia sairaanhoitajia.

Kehittämisen lähtötilanteessa mielenterveyspalveluihin oli pitkä jono, perusterveydenhuollossa mielenterveyspalveluihin ohjautuu potilaita monen eri ammattiryhmän kautta sekä potilaiden oman yhteydenoton kautta. Potilaiden hoitoonpääsy sekä psykiatrisen koulutuksen saaneen ammattilaisen hoidon tarpeen arvio viivästyi. Hoitoajat mielenterveyspalveluissa olivat pitkiä, koska tiivitä aikoja ei voitu antaa. Akuuteissa tilanteissa ei ollut mahdollista antaa käyntiaikoja niitä tarvitseville. Huono pääsy psykiaytisen hoitajan vastaanotolle oli jiohtanut tilanteeseen, jossa vastaanoton sairaanhoitajille jäi keinoksi laittaa potilaat lhyen hoidon tarpeen arvion jälkeen päivystävälle lääkärille. Tämä taas ruuhkautti entisestään päivyställe lääkärille pääsyä. 

Haluttiin kehittää uusi toimintatapa, jossa potilaat ohjataan oikea-aikaisesti hoidon tarpeen arvioon psykiatriselle hoitajalle ja hoitoon hoidon porrastuksen mukaan. Vastaanoton hoitajat tarvitsivat työkaluja mielenterveysasiakakiden hoidon tarpeen arvioon. Mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat tarvitsivat mahdollisuuden toteuttaa lyhyempiä interventioita potilaiden tarpeiden mukaan. 

Haluttiin tarjota oikea-aikaista matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua alle 7 vuorokauden sisään. Samalla uuden toimintamallin myötä valmistauduttiin tulevaan hoitotakuun muutokseen. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uusia näyttöön perustuvia välineitä ja työkaluja, jotka auttavat käytännön tasolla parantamaan palvelujen oikea-aikaisuutta, asiakaslähtöisyyttä, laadukkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, laadukkaita, vaikuttavia ja tehokkaita. Tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, yhdenvertaiset, laadukkaat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta tarve yhdenvertaisien ja tasalaatuisien palveluiden kehittämiseen on olemassa. 

Päätavoitteina on palvelujen tavoitettavuus, yhdenvertainen hoitoon pääsy ja palvelut, sekä hoidon koordinointi. Asioinnin sujuvuutta sekä hoitoon pääsemisen nopeutta tehostetaan siten, että asiakkaan hoidon tarpeen arviointi tehdään ammattilaisen toimesta ensimmäisen puhelimitse tehtävän yhteydenoton aikana. Sen pohjalta asiakas ohjautuu tarvittaessa tarkempaan hoidon tarpeen arvioon ensilinjan mielenterveys ja päihdehoitajalle ellei tarvitse akuutisti lääkärin arviota. 

Tavoitteena on tarjota mahdollisimman varhaisen vaiheen tukea asiakkaalle lievissä oireissa ja tilanteissa, esimerkiksi henkinen kuormittuminen, mielialan lasku, ahdistus, sairastuminen, elämäntilannekriisit. Ensilinjaan ohjataan myös jo diagnosoidut asiakkaat, joilla ei ole hoitosuhdetta ja oireet pahenevat. Asiakkaasta tehdään monipuolinen ensiarvio, ohjataan tarvittaessa oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle ja/tai järjestöjen piiriin. Työskentelyssä käytetään aktiivista, ratkaisukeskeistä ja valmentavaa työotetta (ei pompottelua tai luukuttamista), seulotaan ne asiakkaat, jotka tarvitsevat pidempiaikaista hoitoa ja tukea, tarjotaan lyhytaikaista apua lieviin oireisiin ja tilanteisiin, jotta estetään oireiden ja tilanteiden pahenemista sekä pitkäkestoisemman palvelutarpeen syntymistä. Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja on vahva osa sote-keskuksen moniammatillista tiimiä, joka tarjoaa konsultaatiota muille ammattilaisille. 

Ensilinjan toimintatapa vapauttaa mielenterveyspalveluissa psykiatrisen hoitajan aikoja niitä enemmän tarvitseville, koska osalle asiakkaista riittää 1-3 käyntiä.  Erilaiset sähköiset omahoito-alustat ovat tulossa myös mielenterveyesasiakkaiden hoidon piiriin,  ohjatun omahoidon toteuttamiseen tarvitaan perusterveydenhuollossa paikkansa.

Organisaatio ja yksikkö:

Limingan terveyskeskuksen Mielenterveyspalvelut psykiatriset sairaanhoitaja (4). Mielenterveyspalveluiden toiminta on jaettu aikuisten tiimiin ja lasten -ja nuorten tiimiin. Aikuisten tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja psykiatri. Lasten -ja nuorten tiimiin kuuluu kaksi terveyskeskuspsykologia ja yksi psykiatrinen hoitaja.  Lisäksi ostopalveluna on nuorisopsykiatrin palveluita. Potilaat jaetaan hoitajien osaamisen ja perehtyneisyyden mukaan. Päihdepotilaat ja nuorten hoito on keskitetty omille hoitajalle. Tiimissä on neuropsykiatrista, perhetyön, kriisityön, depression ja päihdepotilaiden hoidon osaamista. 

Psykiatrisilla hoitajilla on suuri potilasmäärä. Työ on pääsääntöisesti yksilötyötä, työparityöskentelyä on vähän. Ryhmämuotoisia hoitoja ei ole. Hoitajat tekevät yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden, vastaanoton hoitajien, neuvoloiden terveydenhoitajien, seniorineuvolan, kotihoidon, psykologien, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, terveyskeskuksen vuodeosaston, laboratorion, erikoissairaanhoidon ja seurakunnan kanssa. Potilasmäärien kasvaessa hoitajat kokivat riittämättömyyden tunnetta ja työ koettiin kuormittavaksi. Kaivattiin ratkaisuja työn hallintaan olemassa olevilla resursseilla.

Kehittämisen alkuvaiheessa terveyskeskuksen vastaanoton ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöltä pyydettiin palaute nykytilasta sekä kommentit kehittämisen tarpeista.

Pilotoinnin aikana pidettiin säännöllisin väliajoin palavereita palveluesimiehen ja mielenterveyspalveluiden tiimin kanssa. Muut terveyspalveluiden toimijat informoitiin pilotista osastotunneilla. 

Pilotin aikana saatiin suullista palautetta ensilinjan palveluiden käyttäjiltä. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka tukee sairaanhoitajaa päätöksenteossa mielenterveyden häiriötä sairastavan hoidon tarpeen arvioinnissa perusterveydenhuollon vastaanottotyössä. 

Puhelimitse tehty hoidon tarpeen arviointi kirjataan tarkasti rakenteisen kirjaamisen muodoin potilastietojärjestelmään HOI -lehdelle etäkontakti- otsikon alle. Potilaan perustiedot tarkastetaan jokaisen puhelun yhteydessä. Lifecare kirjaamisessa käytetään kehitettyjä fraaseja.

Potilaan hoidon siirtyessä terveysaseman ensilinjan mipä-hoitajalle potilaalle varataan vastaanottoaika tai puhelinsoittoaika hänen ajanvarauskirjalleen. Jokaisella ensilinjan mipä- hoitajana työskentelevällä on  päivä viikossa varattuna tähän toimenkuvaan. Ensimmäistä kertaa päihdeasioissa yhteyttä ottavat, joilla ei ole akuuttia tarvetta, annetaan aika päihdeasioista perhetyneen psykiatrisen sairaanhoitajan päivälle. Nuorille annetaan aika nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan päivälle, nuorten kohdalla on matala kynnys antaa aika päivystävälle lääkärille. 

Asiakkaat saavat ajan 7 vrk sisään, tarjotaan 1-3 käyntiaikaa viikon välein. Tarvittaessa hoito jatkuu mielenterveyspalveluissa.  Potilaat kontaktoidaan samana päivän aikana yhteydenotosta. Käytössä on TeleQ takaisinsoittojärjestelmä. Mielenterveysasioissa ohjataan kuntalaisia soittamaan Ensilinjan hoitajan numeroon. Kunnan nettisivuilta löytyy ohjeistus. 

Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää pidemmän hoidon tarvetta mielenterveyspalveluissa. 

Tavoitteena on hoitojonojen purkaminen ja niiden muodostumisen välttäminen sekä potilaiden sujuva pääsy mielenterveysammattilaisen vastaanotolle.

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuva sote-keskuksessa selviytyy uuden toimintatavan myötä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kuinka monelle riittää 1-3 käyntiä ensilinjan mielenterveys-ja päihdepalveluissa?

Kuinka moni siirtyy jatkohoitoon mielenterveyspalveluihin?

Kuinka moni palautuu takaisin hoidon piiriin lyhyen intervention jälkeen?

Luotiin Lifecare-potilastietojärjestelmään käyntitilastointia varten sisältömerkinnät: 1. Mipä-käynti, 2. Mipä-käynti, 3. Mipä-käynti. Hoidon päättyminen, Jatkohoito mielenterveyspalveluihin, Mipä kriisikäynti. Aikaisempi käynti Mipä-hoitajalla. 

Sisältömerkinnöistä voidaan ajaa tilastoja palveluiden käytöstä. 

Pilotoinnin alusta alkaen tilastointi käytössä. Hoidon vaikuttavuutta alettiin tilastoimaan pilotin jälkeen, jotta voidaan pitkällä aikavälillä seurata kuinka moni palautuu takaisin hoidon piiriin. 

Mielenterveyspalveluiden jonotilanneta seurataan säännöllisin väliajoin. Uuden toimintamallin pitäisi vapauttaa aikoja mielenterveyspalveluissa. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kehitetty malli on otettu pilotoinnin jälkeen pysyvästi käyttöön Limingan terveyskeskuksessa. Kyseessä on toimintatavan muutos, joka on tehty olemassa olevilla henkilöstöllä. Tiimin ulkopuolisena resurssina oli Popsoten mielenterveys-ja päihdepalveluiden projektisuunnittelija, joka tunsi toimintaympäristön hyvin. 

Tiimipalavereihin tarvitaan henkilöstön aikaa. Yhteistyön esimiestason kanssa täytyy olla tiivistä, jotta kehitetty työ lähtee aidosti juurtumaan toimintaan. Pilotointiaika on hyvä olla riittävän pitkä, jotta kaikki osa-alueet yhteydenotosta hoidon päättymiseen tulee huomioitua. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisuunnitelmassa mainitaan, että mielenterveysasiakkaat saavat monialaiset palvelut ja hoidon varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Kehitettyä mallia hyödynnetään hyvinvointialueen ensilinjan mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.  Terapiat etulinjaan hoidon porrastukseen Limingan ensilinjan soveltuu hyvin. Esimerkiksi terapianavigaattorin käyttöönotolle ja ohjatulle omahoidolle löytyy ensilinjasta paikkansa. 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajina (Mipä-hoitaja) toimivat mielenterveystoimen psykiatriset sairaanhoitajat.

Tarjotaan mahdollisimman varhaisen vaiheen lyhytaikaista tukea potilaalle lievissä oireissa ja tilanteissa, esimerkiksi mielialan lasku, ahdistus, sairastuminen, akuutit elämäntilannekriisit sekä kiireettömät päihdeasiakkaat.  Apua saa oireiden pahenemisessa, mikäli ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta mielenterveyspalveluihin aikaisemmin diagnosoiduilla asiakkailla. 

Potilas voi soittaa itse suoraa psykiatriselle hoitajalle tai ammattilainen ohjaa palvelun piiriin. Kontaktoidaan potilas saman päivän aikana palveluihin, ajan saa 7 vrk sisään. Käynnit ensilinjan Mipä-hoitajalla ovat 1-3 kertaa. Ensilinjassa tehdään monipuolinen ensiarvio asiakkaasta, annetaan omahoito-ohjeita, ohjataan tarvittaessa oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle. Ohjataan pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen mielenterveyspalveluihin. 

Mipä-hoitaja on osa sote-keskuksen moniammatillista tiimiä, hän tarjoaa konsultaatiota muille ammattilaisille, ottaa vastaan saapuneet lähetteet.  Kriisikäynnit toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa Mipä-hoitajan päivystysajalla. 

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Saatiin hoitojonot lyhenemään matalan kynnyksen palvelun kehittämisellä. Asiakkaat saavat oikea-aikaisen hoidontarpeen arvion ja  hoitoonpääsy seitsemässä vuorokaudessa mahdollistuu. Lisäksi pystyttiin turvaamaan tarvittava jatkohoito sujuvasti. 



Pilotoinnin aikana 73 % asiakkaissta riitti ensilinjan 1-3 käyntiä. Hyötynä toimintamallista ovat mm. asiakkaan etu, kustannushyöty  ja työhyvinvoinnin turvaaminen selkeyttämällä työskentelytapoja. Mielenterveyspalveluissa mahdollistuu tiiviimmät hoitosuhteet niitä tarvitseville, koska ensilinjan tiheät 1-3 kontaktia olivat riittäviä isolle osalle kävijöistä. 

Kehittämistyön tuloksena syntyi ensilinjan palvelupolku kuvaus, ohjeistus sote-henkilöstölle mielenterveyspalveluihin ohjaamisesta sekä esite ensilinjan toiminnasta. Mielenterveyspalveluiden nettisivu uudistui kehittämistyön seurauksena. Viranomaisyhteistyötä ja konsultointia varten perustettiin oma puhelinnumero. Potilasyhteydenottoja varten on käytössä TELEQ takaisinsoittojärjestelmä.

Hoidontarpeen arvioimisessa otettiin käyttöön sähköiset työkalut, kuten hoitoonpääsy.fi. Lisäksi rinnalla kehitettiin kirjaamisjärjestelmän käytänteitä ja asiakaskäyntien seurannan tilastointia. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Hoidon tarpeen arvionti vaatii henkilöstön kouluttamista samoin lyhyempien interventioiden opettelu. Ensilinjan mielenterveys-ja päihdepalveluissa tarvitaan vahvaa mielenterveyden osaamista. Henkilöstön motivaatio tehdä matalan kynnyksen työtä ja nopeampia interventioita on oleellista. 

Ideaalitilanne on, että ensilinjan mallin käyttöönoton aikaan taustalla ei ole pitkää jonoa mielenterveyspalveluissa. Jonot on purettu ennakoiduksi esim. sijaisjärjestelyillä. Näin turvataan jatkohoito ilman viimettä ensilinjasta mielenterveyspalveluihin. 

Terapiat etulinjaan hoidon porrastus kannattaa ottaa heti kehittämisen alkuvaiheessa huomioon. 

Malli soveltuu kaiken ikäisille peruspalveluiden käyttäjille. Etenkin nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen malli soveltuu hyvin. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Limingan terveyskeskus ja Popsote Mielenterveys-ja päihdepalveluiden kehittämishanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)