Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa vaikuttavia palveluita, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Asiakkaat saavat tarpeiden mukaiset palvelut tasapuolisesti, mutta kuitenkin yksilöllisesti. Hyvinvointialueella tuotetaan palveluita taloudellisesti kestävästi, palveluiden lakisääteisistä hoito- ja palvelutakuista tinkimättä.
Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen kehittämistyö (RRP, VASA2 -vahva sote Lapin hyvinvointialueelle) Lapin hyvinvointialueella tukee Lapin hyvinvointialueen strategiaa ja palvelustrategiaa. VASA2- hankkeen tavoitteena on kehittää sote -palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä, mm. Sopimalla, rakentamalla ja mallintamalla heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoito- ja palveluketjut sekä ennalta ehkäisevät toimintamallit hyvinvointialueen strategian ja uuden organisaation toiminnan tueksi sekä kehittää heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita niin, että hoitoon ja palvelun piiriin pääsy nopeutuu ja hoidon ja palveluiden jatkuvuus saadaan turvattua.
Keskeisinä toimenpiteinä on kehittää erilaisia toimintamalleja ja palveluprosesseja niin, että ne parantavat palveluihin pääsyä ja saatavuutta asiakkaan näkökulmasta, palveluiden tehokuutta unohtamatta.
Tulevaisuuden sotekeskus - hankkeessa toteutettiin palvelutarpeen arvioinnin valmennuskokonaisuus Lapin hyvinvointialueelle. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuollon ammattilaisten osaamista mm. palvelutarpeen arviointien toteuttamiseen, erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tunnistamiseen ja monialaisen yhteistyön tekemiseen. Samalla valmennuskokonaisuus tuotti tietoa esihenkilöille siitä, miten sosiaalihuoltoa, vireilletulojen käsittelyä, kiireellisyysarviontia, palvelutarpeen arviointeja toteutetaan Lapissa ja minkälaisia kehittämisen tarpeita näihin liittyy.
Lapin hyvinvointialueella kuten koko maassa lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana, samoin palvelutarpeen arviointien määrät. Sosiaalihuoltolaki antaa viranomaiselle mahdollisuuden arvioida kiireettömissä tapauksissa yhteisesti asiakkaan kanssa 7 arkipäivän aikana, aloitetaanko asiakkaan asiassa palvelutarpeen arviointi vai ei. Tätä mahdollisuutta ei ole Lapin alueella systemaattisesti hyödynnetty aikaisemmin, joka on toisinaan ruuhkauttanut palvelutarpeen arviointityötä. Perheiden ja työikäisten palveluiden johdon kanssa sovittiin, että VASA2 -hankkeessa lähdetään kehittämään systemaattista toimintamallia 7 arkipäivän aikana tapahtuvaan ensiarviointityöskentelyyn.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelut yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lapin hyvinvointialueeseen kuuluu 4 kaupunkia Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi sekä 17 kuntaa; Ranua, Posio, Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tervola, Pello, Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski. Sotepalvelut on järjestetty palvelualuekohtaisesti Itäisellä, pohjoisella, lounaisella ja kaakkoisella alueella. Pilotti kohdentuu koko lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön palveluihin, sekä lisäksi kaakkoisen ja lounaisen alueen aikuissosiaalityön palveluihin.
Kehittämistyön tavoitteena on:
- yhdenmukaistaa Lapin hyvinvointialueella vireilletulojen käsittelyprosessia,
- vahvistaa ensiarvioinnissa asiakkaiden osallisuutta heitä koskevassa sosiaalihuollon asiassa,
- nopeuttaa ja keventää arviointiprosessia niiden asiakkaiden kohdalla, joiden tilanne ei tarvitse laajempaa selvittämistä palvelutarpeen arvioinnilla, jotta asiakkaat saisivat tarpeen mukaiset palvelut sujuvammin sekä
- kohdentaa palvelutarpeen arvioinnit niille asiakkaille, jotka työskentelystä hyötyvät.
Kehittämistyön kohderyhmänä on sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät perhesosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä Lapin hyvinvointialueella. Ymmärrystä kehittämisen tarpeista ja prosessien nykytilanteesta on kerrytetty Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa toteutetussa palvelutarpeen arvioinnin valmennuksessa.
Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kehittämistyöhön, erityisesti asiakaskyselyiden valmistelussa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yhdenmukaistaa vireilletulojen käsittelyprosessia, nopeuttaa yhteydenottoa asiakkaaseen, sekä kohdentaa palvelut niitä tarvitseville sosiaalihuollon asiakkaille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan tiedonkeruun avulla (excel, kyselyt). Pilotissa seurataan erityisesti
- kuinka suuri osa uusien asiakkaiden vireilletuloista voidaan käsitellä 7 arkipäivän aikana ensiarvioinnilla
- missä määrin ensiarvioinnissa käyneet asiakkaat palaavat palveluihin
- palvelutarpeen arviointien määrää
Ammattilaisille suunnatulla kyselyllä mitataan toimintamallin vaikutuksia työn selkiytymiseen ja työtyytyväisyyteen. Tämän lisäksi pilotin puolessa välissä mitataan myös asiakastyytyväisyyttä.
Tämän lisäksi pilotissa tarkastellaan ketkä tahot ilmoituksia tekevät sekä ilmiöitä, mitä ilmoitukset käsittelevät.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttamista tukevat
- pilottien aikana yhteisesti sovitut ensiarviointityön vaiheet, perusperiaatteet ja toimintakäytännöt.
- Tiimirakenteet on luotu ja johtamisesta/koordinoinnista on sovittu.
- Yhteisesti pilotissa laaditut materiaalit tukevat juurruttamista, tasalaatuisuutta sekä perehdytystä
- Ensiarvioinnin työvaiheet (Perhesosiaalityöhön ja aikuissosiaalityöhön omat)
- Ensiarvioinnin keskustelurunko (Perhesosiaalityöhön ja aikuissosiaalityöhön omat)
- PTA- käsikirja, jossa on kuvattu auki sosiaalihuollon toteuttamisen lähtökohtia, vireilletulon käsitteyä ja ensiarviointia sekä palvelutarpeen arviointiprosessia.
- Erillinen tiedonkeruu tekee näkyväksi tehtyä työtä niin työntekijöille itselleen ja sitouttaa muutokseen kuin esihenkilöillekin.
- Tiedonkeruun jatkosta on sovittu ja siihen liittyvät tietokäytännöistä siihen liittyen on sovittu (vastuuhenkilöt tiedon kokoamiselle ja tarkastamiselle)
- Tietoa hyödynnetään edelleen vakiinnuttamis- ja kehittämistyössä
