Toimintamalli tuo elintapaohjauksen osaksi sosiaalipalveluita tukemaan asiakkaiden hyvinvointia ja arjen hallintaa. Malli perustuu matalan kynnyksen ohjaukseen ja työntekijöiden vahvistettuun osaamiseen.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Heikommassa asemassa olevien asiakkaiden elintapojen tukeminen on ollut hajanaista ja työntekijöiden osaamisessa vaihtelua. Elintapaohjauksen sisällöt eivät ole juurtuneet osaksi sosiaalipalveluiden arkea. Toimintamalli linkittyy Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan sekä Kestävän kasvun RRP-hankkeen tavoitteisiin vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ammattilaisten osaamista.
Hyvinvointialueilla on kansallinen velvoite vahvistaa elintapaohjausta osana ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia sote-palveluita. Samalla väestön eriarvoisuus hyvinvoinnissa on kasvussa, ja sosiaalipalveluiden asiakkaita on tavoitettava paremmin myös elintapa-asioissa. Taustalla vaikuttavat THL:n suositukset, valtion ohjaus sekä hyvinvointialueen strategia.
Asiakkaiden näkökulmasta tarvitaan helposti lähestyttävää, arkeen sopivaa tukea hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseen. Työntekijöille tulee tarjota selkeä rakenne ja konkreettisia työkaluja ohjaukseen. Organisaation tasolla tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä ja keinoja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.
Kohderyhmänä ovat sosiaalipalveluiden asiakkaat, erityisesti kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Asiakkaat ovat usein haastavassa elämäntilanteessa, ja heidän tukeminen edellyttää yksilöllistä ja käytännönläheistä otetta. Asiakasymmärrystä on kerätty työntekijöiden kokemusten kautta, ja asiakaspalautetta kerätään osana ryhmätoimintoja.
Elintapaohjaus vakiintuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Työntekijät kokevat varmuutta ohjauksessa eri elintapaohjauksen teemoissa. Asiakkaat hyötyvät suunnitelmallisesta, arkeen linkittyvästä ohjauksesta. Hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat.
Seurannassa tarkastellaan työntekijöiden osaamista ja kokemuksia koulutuksesta sekä sitä, kuinka elintapaohjauksen rakenteita on otettu käyttöön. Asiakastasolla mitataan koettua hyötyä. Indikaattoreina mm. osallistujamäärät, asiakaspalaute ja elämänlaatu-kysely.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää:
Käyttöönotto ei vaadi lisähenkilöstöä. Tärkeää on sisällyttää elintapaohjaus osaksi perustyötä ja ryhmätoimintaa.
Toimintamalli tuo elintapaohjauksen osaksi sosiaalipalveluita tukemaan asiakkaiden hyvinvointia ja arjen hallintaa. Malli perustuu matalan kynnyksen ohjaukseen ja työntekijöiden vahvistettuun osaamiseen.
Toimintamalli on otettu kiinnostuneesti vastaan ja koettu tarpeelliseksi. Koulutus on antanut työntekijöille välineitä puheeksiottoon ja ohjaamiseen. Työntekijöiltä on tullut palautetta, että mallin ansiosta on helpompi sijaistaa ryhmässä, jossa ei ole aiemmin ollut – voi tarttua esimerkiksi valmiiksi suunniteltuun elintapateemaan kuten uneen ja vetää ryhmän sen pohjalta. Asiakkaille elintapaohjaus on tullut tutummaksi. Mallin rakenteellinen pysyvyys edellyttää edelleen työn kehittämistä.
Toimintamalli on hyvin sovellettavissa myös muihin matalan kynnyksen sosiaalipalveluihin, esim. nuorten palveluihin ja asumispalveluihin. Keskeistä on:
Vältä liian suuria tavoitteita alussa – aloita pienesti ja rakenna käytännöistä osaksi arkea.
