Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueiden kansallinen ohjaus ja rahoitus ohjaa hyvinvointialueita kehittämään digitaalisia palveluita, alueen asukkaat toivovat sujuvia ja saavutettavia palvelukanavia, kasvava palvelutarve ohjaa etsimään keinoja palvella aiempaa laajempaa asiakaskuntaa jatkuvasti tiukkenevilla resursseilla.
Toimintamallin ja työkalujen käyttäjiä ovat:
- Digitaalisen asioinnin suunnittelijat (fasilitaattorit)
- Hyvinvointialueen palvelu- ja keskijohto, suunnittelijat, kehittäjät ja ammattilaiset (osallistujat)
Toimintamallia ja työkalupakkia kehitettiin iteratiivisesti ja kokeillen. Työpohjia käytettiin eri palvelulinjojen toimintamallityöpajoissa, ja niitä muokattiin ja tarkennettiin sitä mukaan, kun työhön osallistujat antoivat palautetta tai selkiytyi, mihin osa-alueisiin tekemistä kannatti kohdentaa haluttujen lopputulosten saavuttamiseksi. Toimintamallien muotoilun vaiheet vakiintuivat usean käytännön kokeilun jäljiltä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia käytetään osana digitaalisen asioinnin suunnittelu- ja käyttöönottoprosessia, siinä vaiheessa kun johto on tehnyt päätöksen uusista muotoiltavista digipalveluista sekä on käsitys siitä, millaisin toiminnallisuuksin niitä halutaan toteuttaa.
Toiminnallisuudesta riippuen malli vaatii noin 3 yhteiskehittämistyöpajaa per toiminnallisuus, joita fasilitoi 1- 2 fasilitaattoria. Osallistujia on palvelusta riippuen tyypillisesti 3-12 henkilöä. Lisäksi tarvitaan työpajojen ulkopuolisia tarkentavia työkokouksia sekä hva-palvelujen ammattilaisten asiantuntijatyötä.
Toimintamallien muotoilun mallin käyttö vaatii fasilitointiosaamista osallistavista työpajoista, palvelumuotoilun perusteiden hallintaa, työkalujen soveltamis- ja räätälöintikykyä sekä syvällistä ymmärrystä hva:n käytössä olevasta digiasiointialustasta sekä sen teknisistä reunaehdoista ja digipalvelujen tarjoamiseen liittyvistä hva-tasoisista linjauksista.
