Digipolkukehittäjän käsikirja, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 18.09.2025
Digipolkukehittäjän käsikirja, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Digipolkukehittäjän käsikirja, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallin ytimessä on Digipolkukehittäjän käsikirja, joka tarjoaa palveluiden ammattilaisille selkeän ja käytännönläheisen mallin digipolkujen suunnitteluun ja toteutukseen. Käsikirja kokoaa yhteen hankkeissa syntyneen osaamisen ja tukee palveluita kehittämään digipolkuja itsenäisesti myös tilanteessa, jossa erillisiä kehittämisresursseja ei enää ole.

Käsikirja sisältää vaiheittaisen ohjeistuksen digipolun rakentamiseen, teknisen ratkaisun hahmottamiseen sekä kustannuslaskurin, jolla voidaan arvioida digipolun taloudellisia vaikutuksia. Malli on kehitetty yhteiskehittämisen keinoin ja se linkittyy suoraan hyvinvointialueen strategisiin digitalisaatiotavoitteisiin.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kymenlaakson hyvinvointialueella digipolkuja on kehitetty useissa hankkeissa. Koska nykyiset laajat hankkeet päättyvät vuodenvaihteessa 2026 ja tulevat hankkeet keskittyvät muihin teemoihin kuin digitalisaatioon, tunnistettiin tarve luoda pysyvämpi malli digipolkujen kehittämisen tueksi. Kehittämisresurssien vähentyessä oli tärkeää varmistaa, että palveluilla on jatkossakin valmiudet suunnitella ja toteuttaa digipolkuja itsenäisesti.

Digipolut ovat osa hyvinvointialueen strategista kehittämistä ja digitalisaatiotavoitteita, joten niiden kehittäminen jatkuu myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi laadittiin Digipolkukehittäjän käsikirja, joka kokoaa yhteen aiemmissa hankkeissa syntyneet toimintamallit ja tukee palveluita digipolkujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Käsikirjan rinnalle kehitettiin myös kustannushyötylaskuri, jonka avulla voidaan arvioida digipolkujen taloudellisia vaikutuksia. Työ toteutettiin yhteistyössä Gofore-konsulttien kanssa, ja sen tavoitteena oli luoda selkeä, käytännönläheinen ja strategisesti linjassa oleva malli digipolkukehittämisen tueksi.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Digipolkukehittäjän käsikirja on laadittu tukemaan palveluita tilanteessa, jossa hankkeet päättyvät vuodenvaihteessa 2025-2026 ja kehittämisresurssit vähenevät. Käsikirjan tavoitteena on helpottaa palveluiden omaehtoista digipolkujen suunnittelua ja toteutusta. Samalla se kokoaa yhteen hankkeissa tehtyä kehittämistyötä ja auttaa jäsentämään digipolkukehittämisen kokonaisuutta.

Digipolkukehittäjän käsikirjan ensisijaisena kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen palveluissa työskentelevät ammattilaiset, jotka osallistuvat palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja digitalisointiin. Käsikirja on suunniteltu tukemaan heidän työtään tarjoamalla selkeän mallin digipolkujen rakentamiseen.

Asiakasymmärrystä on kerätty osallistamalla digipolkujen kehittämisessä mukana olleita ammattilaisia työpajamuotoisesti. Työpajoissa tunnistettiin kehittämisen kipupisteitä, hyviä käytäntöjä ja tarpeita, joihin käsikirjan tuli vastata. Lisäksi käsikirjan sisältöä ja rakennetta esiteltiin ja arvioitiin useaan otteeseen ohjausryhmän kanssa kehittämistyön aikana, mikä varmisti sen käytettävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden.

Osallistaminen ja vuoropuhelu varmistivat, että käsikirja vastaa aidosti kohderyhmän tarpeisiin ja tukee digipolkujen kehittämistä arjen työssä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Digitaalisten hoitopolkujen systemaattinen kehittäminen ja yhteinen malli 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Digipolkukäsikirjaa on tarkoitus hyödyntää palveluiden kehittämisessä hankkeiden päättymisen jälkeen. Sen käyttöönoton suunnittelu on vielä kesken, sillä digipolkujen jatkokehittämisen malli on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Käsikirjan sisältö ja sen potentiaali ovat kuitenkin kehittämisjohdon tiedossa, mikä luo edellytykset sen hyödyntämiselle osana organisaation arjen toimintaa tulevaisuudessa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ytimessä on Digipolkukehittäjän käsikirja, joka tarjoaa palveluiden ammattilaisille selkeän ja käytännönläheisen mallin digipolkujen suunnitteluun ja toteutukseen. Käsikirja kokoaa yhteen hankkeissa syntyneen osaamisen ja tukee palveluita kehittämään digipolkuja itsenäisesti myös tilanteessa, jossa erillisiä kehittämisresursseja ei enää ole.

Käsikirja sisältää vaiheittaisen ohjeistuksen digipolun rakentamiseen, teknisen ratkaisun hahmottamiseen sekä kustannuslaskurin, jolla voidaan arvioida digipolun taloudellisia vaikutuksia. Malli on kehitetty yhteiskehittämisen keinoin ja se linkittyy suoraan hyvinvointialueen strategisiin digitalisaatiotavoitteisiin.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Digipolkukehittäjän käsikirjan myötä digipolkujen kehittämisestä on tullut selkeämmin jäsenneltyä ja helpommin lähestyttävää. Palveluiden ammattilaisilla on nyt konkreettinen työkalu, jonka avulla digipolkuja voidaan suunnitella ja toteuttaa myös ilman erillisiä hankeresursseja.

Käsikirja on lisännyt ymmärrystä digipolkujen rakenteesta, teknisistä vaatimuksista ja kustannusvaikutuksista. Lisäksi kustannuslaskurin käyttö on tuonut uudenlaista taloudellista näkökulmaa kehittämiseen, mikä on tukenut päätöksentekoa ja priorisointia.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käsikirjan tulee perustua jo käytössä oleviin, toimiviksi todettuihin malleihin ja ratkaisuihin. Käytännönläheisyys ja konkreettiset esimerkit tekevät siitä aidosti hyödynnettävän arjen työssä.

Sovellettavuus:
Toimintamalli on muokattavissa eri palveluihin ja toimintaympäristöihin. Se soveltuu erityisesti palveluihin, joissa halutaan vahvistaa omaa digikehittämisen osaamista ja vähentää riippuvuutta ulkoisista hankkeista.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää:

  • Käsikirjan jääminen irralliseksi dokumentiksi ilman aktiivista käyttöönottoa
  • Liian tekninen tai teoreettinen lähestymistapa ilman käytännön yhteyttä
  • Kehittämisen keskittäminen liian kapealle joukolle ilman laajempaa sitouttamista

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)