Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite tarjoaa asukkailleen kattavan määrän erilaisia digipalveluita ja digitaalisia yhteydenottokanavia. Soiten digipalvelut löytyvät oheisesta linkistä: DigiSoite - digiasiointi - Soite
Sekä Hallintolaki (6.6.2003/434) että Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) velvoittavat palveluntarjoajaa - tässä tapauksessa hyvinvointialuetta - antamaan neuvontaa omissa palveluissaan. Palveluntarjoajan on tiedotettava digitaalisissa palveluissaan selkeästi, miten jokainen voi hoitaa asiansa palveluntarjoajan kanssa sähköisesti sekä julkaistava tieto, mistä jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja digitaalisen palvelun käyttämiseksi. Neuvonnan on oltava maksutonta. (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019; Hallintolaki 6.6.2003/434.)
Digitaitosuositukset (2023) kokoavat yhteen taidot, jotka jokaisen digiajassa elävän suomalaisen tulisi hallita; Kaikille yhteiset digitaidot pitävät sisällään digitaaliset kansalaistaidot, laitteiden ja sovellusten peruskäytön, ongelmanratkaisukyvyn ja kyvyn löytää apua, turvallisuustaidot sekä medianluku-, sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot. Keskeisimpiä taitoja ovat käyttöön liittyvät taidot kuten sähköpostin käyttö, omien asioiden hoitaminen digitaalisissa palveluissa sekä salasanojen ja palveluihin tunnistautumisen hallinta. On olennaista, että kaikki ymmärtävät oman osaamistasonsa ja luottavat kykyihinsä kehittää omaa digiosaamistaan. Ymmärrys siitä, ettei digiosaaminen ole koskaan valmis, on myös keskeistä; Olennaisia taitoja on määrällisesti paljon ja niiden tarve määrittyy elämäntilanteen mukaan. (Digi- ja väestötietovirasto 2023.)
Digiosallisuus Suomessa -julkaisusta (2022) käy ilmi digituen tarpeiden erilaisuus; Ihmisryhmiä on erilaisia ja niiden sisälläkin on hyvin eri taidoilla ja motivaatiolla varustettuja ihmisiä. Lisäksi on olemassa erityisryhmiä, jotka helposti jäävät tuen ulkopuolelle, kuten pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaissairaat. Suomi ikääntyy, monimuotoistuu ja muuttuu monikielisemmäksi; Digitaitoraportissa (2024) tunnistetaan tukea tarvitsevat asiakkaat ja haavoittuvat ryhmät, kuten vieraskieliset tai syrjäytymisuhan alla elävät henkilöt, jotka tarvitsevat poikkihallinnollista tukea. Digipalveluita voidaan personoida eri kohderyhmille esimerkiksi seuraavin keinoin: asiointi omalla äidinkielellä, saavutettavuuden parempi huomioiminen tai mukautuvat käyttöliittymät. Digipalvelun käyttäjällä voi olla tietotekniset perustaidot, mutta ei palvelun käyttöön vaadittavia tietoja tai taitoja. Joiltakin saattaa puuttua myös halu tai motivaatio oppia uusia asioita tai käyttää digipalveluja. (Digitaitoraportti 2024; Kuusisto, Merisalo, Kääriäinen, Hänninen, Karhinen, Korpela, Pajula, Pihlajamaa, Taipale & Wilska 2022.)
Digi-ja väestötietoviraston Digituen toimintamallissa 2022-2023 tuodaan esille erilaisia digituen muotoja:
- Sähköisen asioinnin neuvonta: Sähköisten palveluiden sisällön ja käytön henkilökohtainen tuki.
- Yleinen digituki: Asioinnin tai palveluiden ohjauksen ohessa annettava henkilökohtainen digituki, mikä on laajempaa kuin asioinnin neuvonta.
- Digiosaamista kasvattava tuki ja ohjaus: Digituen asiantuntijan antama henkilökohtainen tuki ja ohjaus digiasioissa.
- Digiosaamista kasvattava kurssi ja koulutus: Digituen asiantuntijan ryhmälle antama ohjaus digiasioissa.
- Epävirallinen digituki: Jonkin muun kuin asiakas- tai palveluneuvojan tai digituen asiantuntijan antama tuki ja ohjaus. Tukea voi antaa esimerkiksi läheiset tai työkaverit.
Digitukea tarjoavat eri tahot kuten kirjastot, järjestöt, opistot, erilaiset hankkeet, yhteisöt, kunnat ja yritykset. Digipalveluiden käyttäminen ihmisryhmille, joilla ei ole omaa laitetta tai riittävää osaamista, on helpompaa, kun käyttöpisteitä on riittävästi ja niissä on opastusta. Yhtenä ratkaisuna on matalan kynnyksen digikäyttöpisteet osana muita palvelupisteitä, esimerkiksi palvelukeskuksia ja terveyspalveluja, joissa ihmiset voivat asioida luottavaisemmin samalla kun hoitavat muita asioitaan. Matalan kynnyksen digituki tukee ja kannustaa heikommassa asemassa olevia, kuten vähävaraisia, asunnottomia tai päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä digilaitteiden ja -sovellusten käytössä. Tuki lähtee osallistujan omista mielenkiinnon kohteista ja tarpeista, joita voivat olla esimerkiksi yhteydenpito tai viranomaisasiointi. Toimintaan osallistuva pääsee käyttämään laitteita ja saa tukea oman laitteen hankintaan. Digitukea tarjotaan siellä, missä ihmiset muutoinkin asioivat tai asuvat. Toiminta on säännöllistä, mutta sitä voidaan järjestää myös pop up -tyyppisesti. (Kuusisto, Merisalo, Kääriäinen, Hänninen, Karhinen, Korpela, Pajula, Pihlajamaa, Taipale & Wilska 2022.)
THL:n työryhmä on raportissaan (2022) ilmaissut 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi, jotta hyvinvointiyhteiskunnan digipalvelut olisivat yhdenvertaisia. Nämä toimenpiteet pitävät sisällään seuraavat toimet:
- Palveluiden käyttöön tarjottava reaaliaikaista tukea ja ohjeita,
- Palveluita kehitettävä sisällöltään ja toiminnaltaan kaikille ymmärrettäviksi,
- Tietoa palveluista ja saatavilla olevasta tuesta levitettävä monipuolisesti,
- Selkeitä ohjeita ja tietoa tarjottava erilaisten palvelualustojen tietoturvallisuudesta,
- Julkisiin tiloihin lisättävä palveluiden käyttöön sopivia yksityisiä tiloja ja turvallisia lainapäätelaitteita,
- Videoyhteyttä tarjottava laajemmin vuorovaikutuksen parantamiseksi,
- Henkilöstöä koulutettava toimimaan asiakkaiden kanssa digitaalisesti,
- Selkeät ohjeet otettava käyttöön digitaalisille palveluille soveltuvien asiakkaiden tunnistamiseksi sekä
- Edelleen tarjottava lähipalveluita niille, joille digitaalisuus ei ole vaihtoehto (Virtanen, Kaihlanen, Kouvonen, Safarov, Laukka, Valkonen & Heponiemi 2022).
Raportin mukaan julkisiin tiloihin on lisättävä yksityisiä tiloja digitaalisten palveluiden käyttöön. Tilojen täytyy olla äänieristettyjä ja katseelta suojaavia, matalalla kynnyksellä käytettävissä, lähellä kansalaisia eli sijaita esimerkiksi kirjastoissa ja oppilaitoksissa, varustettuna tietoturvallisilla lainapäätelaitteilla (tietokoneet, web-kamerat ja kuulokemikrofonit). Näin turvataan oikeus hoitaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita yksityisyyden suojaa kunnioittaen. Tilat auttavat etenkin niitä, jotka eivät voi käyttää palvelua yksityisesti kotioloissa tai eivät omista tarvittavia päätelaitteita, mutta joille digitaalisuus voi muuten tuoda lisäarvoa palvelun käyttöön. (Virtanen, Kaihlanen, Kouvonen, Safarov, Laukka, Valkonen & Heponiemi 2022.)
Tietoa Soiten asukkailleen tarjoamasta digituesta löytyy oheisesta linkistä: Tukea digiasiointiin - Soite
Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4:n päätavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tämä onnistuu toimintamalleja uudistamalla sekä uusia digitaalisia palveluja käyttöönottamalla. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. (Valtioneuvosto 2021.)
Keski-Pohjanmaan Kestävän kasvun -ohjelmassa, investointi 4:ssa, otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot. Työpaketti 1 pitää sisällään kansalaisten digitaaliset palvelut. Tämä työpaketti kiinnittyy hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin, kuten
- ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa,
- vahvat peruspalvelut ja päivystävä keskussairaala alueella sekä
- vaikuttavuutta hyvällä johtamisella sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävillä ratkaisuilla.
Kehitettävät palvelut vahvistetaan hyvinvointialueen käyttöön otettavaksi hankkeen aikana.
Asukkaiden digituki ja ennaltaehkäisy (investointi 4., pilari 4., työpaketti 1.) -osaprojektin tavoitteena on selvittää ja huomioida digipalveluiden katveeseen jäävät asukasryhmät ja varmistaa heidän tarpeen mukaiset palvelunsa sekä kehittää heidän digitaitojaan. Toimenpiteillä tuetaan koko palvelujärjestelmän kehittymistä siten, että digi- ja muiden palveluiden kokonaisuus muodostaa tarkoituksenmukaisen ja elämäntilannelähtöisen kokonaisuuden.
Osaprojektin toimenpiteet:
- Selvittää digipalveluiden katveessa olevat asukasryhmät sekä varmistaa ryhmien tarpeenmukaiset palvelut.
- Kehittää haavoittuvien ryhmien digitaitoja.
- Rakentaa ja käyttöönottaa Tartu digiin -toimintamalli (ml. digipalvelupisteet).
- Tukea asukkaiden digivertaisohjaajatoimintaa.
Osaprojektin tuotos:
- Haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille on järjestetty heidän digitaitojaan kehittäviä ja digiasiointia edistäviä tapahtumia, ohjausta, tukea ja neuvontaa.
- Hyvinvointialueelle on luotu asukkaiden käyttöön suunniteltuja digipalvelupisteitä.
- Asukkaille on järjestetty Tartu digiin -tapahtumia.
- On laadittu toimintamalli alueen asukkaiden digivertaisohjaajatoiminnan tueksi.
Osaprojektin mittareina toimivat asukasryhmittäin toteutettujen tapahtumien ja tilaisuuksien yms. lukumäärä, osallistujamäärä ja palautteet.
Digipalvelupisteet ovat suunnattu kaikille niille Keski-Pohjanmaan alueen asukkaille, joilla
- ei ole mahdollisuutta hankkia digilaitteita tai tietoliikenneyhteyksiä,
- ei ole laitteiden käyttöön soveltuvia tiloja esim. riittävää yksityisyyttä verkkoasiointiin,
- ei ole riittävää digiosaamista ja tarvitsevat joko asiointiapua verkkopalveluissa tai apua laitteiden ja sovellusten käytössä,
- on tarve kehittää omia digitaitojaan.
Kohderyhmänä kehittämistyössä ovat olleet heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten nuoret (13-29-vuotiaat), ikäihmiset (65-vuotta täyttäneet), sosiaalisesti syrjäytyneet (mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat), toimintarajoitteiset henkilöt (näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset, vammautuneet jne.) sekä maahanmuuttajat, kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvat henkilöt.
Alueen asukkaita on osallistettu kehittämistyöhön havainnoimalla ja haastattelemalla heitä erilaisissa kohtaamistilanteissa, kuten digipalvelupisteillä, digituen tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä eSenioreille (Keski-Pohjanmaan eläkeyhdistysten vapaaehtoiset digivertaisohjaajat) suunnatussa kyselyssä keväällä 2024.
