Kyvykkyys hyödyntää erilaisia digivälineitä ja -palveluita arjessa on muodostunut arjessamme välttämättömyydeksi. Digilaitteet ja digipalvelut ovat meille ihmisille väyliä työn tekemiseen, viihtymiseen, vaikuttamiseen, itsemme kehittämiseen ja luovuuteen. Yhdenvertainen kansalaisuus digiyhteiskunnassa ei ole vain sitä, että pystymme käyttämään digipalveluita. Meiltä odotetaan aktiivista digitaalista läsnäoloa ja osallistumista. Digikansalainen pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan digitaalisissa ympäristöissä. Hän tietää keinoja, joiden avulla hän voi vaikuttaa ja omaa tietoa erilaisista vaikuttamisen kanavista. Lisäksi hänellä on taitoja, joiden avulla hän voi osallistua kehittämiseen.
Digiosallisuutta koskeva tutkimustieto tunnistaa, että monet ryhmät tarvitsevat erityistä tukea liittyäkseen mukaan digiyhteiskunnan toimintaan [1]. Yksi ryhmistä muodostuu henkilöistä, joilla on erityisen tuen tarpeita. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen muotoja, joiden avulla kehitysvammaisen henkilön on mahdollista lisätä itsellisyyden ja toimijuuden kokemuksia elämässään. Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on digitekninen valmius eli toimiva digilaite ja verkkoyhteys käytössään, mutta ilman riittävää tietoa, osaamista ja tukea oman digiosallisuuden ja -toimijuuden rakentuminen voi muodostua haasteelliseksi tai estyä kokonaan. Jotta digitalisoitunut yhteiskunta olisi jokaiselle avoin ja hyödykäs, tarvitaan esteiden poistamista ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea [2].
[1] Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen, R., Karhinen, J., Pajula, L., Pihlajamaa, O, Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10.
[2] Kivistö, M. 2017. Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksien rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Katsaus laadulliseen tutkimukseen. Nuorisotutkimus, 35, 4, 35–49.
Digiosallisuutta koskeva yleinen tutkimustieto osoittaa, että haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on suurempi riski digiosattomuuteen. Tähän ryhmään kuuluvat myös kehitysvammaiset henkilöt. Digitaalisten mahdollisuuksien ulkopuolelle jääminen tuplasyrjäyttää yhteiskunnasta; henkilöt, jotka kuuluvat yhteiskunnan marginaaleihin, syrjäytyvät myös digiyhteiskunnan toiminnasta.
Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! (2018-2021) ja Arki digittää -hankkeiden (2021-2024) toiminta on keskittynyt edistämään kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuutta. Hankkeissa kerrytetty kehittämistieto osoittaa, että henkilöille, joiden erityisen tuen tarpeen taustalla on kehitysvamma, ei ole tarjolla riittävästi arkeen kiinnittyvää tukea digikansalaisuuden toteutumisen tueksi. Tuen tulisi sisältää digitaitojen harjoittelua, tiedon lisäämistä erilaisista digimaailman mahdollisuuksista ja sen tulisi antaa valmiuksia vaikuttamiseen, osallistumiseen ja toimimiseen erilaisia digivälineitä hyödyntäen. Yleinen digituki ei pysty kattamaan näitä yksilöllisen digikansalaisuuden muotoutumisen kannalta keskeisiä osaamisalueita. Tuen on oltava systemaattista, saavutettavaa ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa.
Asiakas
-Oikeus yhdenvertaiseen digikansalaisuuteen.
-Oikeus vaikuttaa, kehittää ja viestiä myös digitaalisten välineiden avulla.
-Oikeus elinikäiseen oppimiseen.
-Oikeus oman näköiseen elämään ja arkeen.
-Oikeus saada tietoa ja tukea digiyhteiskunnassa toimimisen tueksi.
Ammattilainen (tehtävänä asiakkaan osallisuuden kokonaisvaltainen tukeminen)
Tarvittava muutos:
-ymmärryksen ja tiedon lisääminen digiosallisuudesta, jotta asiakkaiden digiosallisuuden ja -toimijuuden huomioiminen arjessa mahdollistuu
-digitaitojen kehittäminen ja päivittäminen
-toimintaympäristöjen toiminnan esimerkiksi pienryhmätoiminnan sisältöjen uudistaminen
-valmiin tukimateriaalin/työvälineen tarjoaminen toiminnan aloittamisen helpottamiseksi
Organisaatio (tehtävänä tarjota palveluita, jotka tukevat yksilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta)
Tarvittava muutos:
-palveluiden ja toiminnan sisältöjen kehittäminen digiosallisuuden toteutumista huomioivaksi
-henkilöstön digiosaamisen vahvistaminen
-riittävästä digiteknisestä valmiudesta huolehtiminen
-toimintakulttuurin uudistaminen (digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen arjessa)
Yhteiskunta (tehtävänä huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja demokratian toteutumisesta)
Tarvittava muutos ja toimet:
-toimenpiteet ja tuki digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen kohdentuvan työn ylläpitämiseen
-digitaalisten ympäristöjen saavutettavuudesta ja käytettävyydestä huolehtiminen
Digiyhteiskunnan syrjäytymismekanismeihin vaikuttaminen on tärkeää, sillä teknologian ja digitaalisuus tarjoavat monipuolisia ratkaisuja itsellisemmän arjen tueksi, parantavat työllistymisen mahdollisuuksia, tuottavat vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttavat ihmisen kokemukseen omasta toimijuudesta ja osallisuudesta.
Digihautomovalmennus on kehitetty erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tarpeita vastaava, osallistujien arkea hyödyttävä ja innostava toiminta rakennetaan niin, että toimijat itse ovat alusta alkaen mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja muokkaamassa sitä. Tästä syystä valmennus on toteutettu ja kehitetty yhdessä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sekä heidän arjessaan kiinteästi toimivien ammattihenkilöiden kanssa.
Alkuperäisen valmennusrungon kehittämisessä hyödynnettiin Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä -hankkeessa (2018-2021) kerrytettyä kehittämistietoa kohderyhmän tarpeista. Tarpeiden lisäksi kehittämistyössä otettiin huomioon monipuolisesti erilaisia digikansalaisen arjessa ilmeneviä vaateita kuten digitaalinen itseilmaisu, digitaalisilla alustoilla tapahtuva kehittäminen, digivaikuttaminen ja digiviestintä.
Digihautomovalmennuksen testiryhmät:
- Kaksi etäyhteydellä toteutettua valmennusryhmää, yhteensä 12 henkilöä
- Osallistujat ympäri Suomea
- Tapaamisia kahden kuukauden ajan viikoittain yhteensä 24 tuntia
- Valmennuksen päätyttyä 9 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä jatkoi toimintaa Arki digittää -hankkeen Digihautomoon
Digihautomovalmennuksen jatkokehittäminen
- Valmennusmallia jatkokehitettiin Arki digittää -hankkeen Digihautomon lisäksi vapaa-ajan yhteisössä, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa sekä toimintakeskuksessa
- Hankkeen oma digihautomo jatkokehitti valmennuksen sisältöjä ja tehtäviä kehittämistyöpajoissa
- Uudet yhteisöt testasivat valmista valmennusmateriaalia, arvioivat sen toimivuutta ja antoivat jatkokehittämisehdotuksia
- Valmennusmallin jatkokehittämiseen osallistui yhteensä 30 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä sekä 5 valmentajaa
Kaikki valmennukseen liittyvä kehittämistyö on toteutettu etäyhteyksin ja erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen.
