Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa laadullisiksi tavoitteiksi on asetettu mm. sujuvien ja oikea-aikaisten palvelujen lähellä oleminen. Tähän tavoitteeseen liittyy ihmistä lähellä olevien palvelujen kehittäminen sekä tavoite olla Suomen paras digitaalinen sotekeskus.
Eloisassa kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta yhteistyössä Adventuce Clubin kanssa digitaalinen palautepolku-peli sijaishuollon nuorille välineeksi vaikuttavaan palautteen antamiseen ja yhteyden pitämiseen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Pelistä laadittiin myös ns. Lapsi mukaan-kysely, jonka tavoitteena on oppia tuntemaan lasta ja kerätä tietoa lapsen tilanteesta ja toiveista ennen kohtaamista lapsiperhepalveluiden kanssa. Tämän olemassa olevan digipelin pohjalta lähdettiin suunnittelemaan omaa peliä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa käytettäväksi.
Eloisan digitaalisen sotekeskus on tehnyt laajaa kehitystyötä digihoitopolkujen käyttöönotossa ja on ollut luontevaa laajentaa tätä kehitystyötä myös mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden puolelle. Samaan aikaan mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on tehty pitkäaikaista kehitystyötä hoitopolkujen ja toimintamallien sisältöjen ja yhtenäistämisen osalta ja tämän työn ollessa jo hyvässä juurtumisvaiheessa, on ollut hyvä ajankohta kehittää hoitopoluille myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä terveysongelma ja erityisesti nuorten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Jopa 20 %:lla nuorista on masennus- ja ahdistusoireilua ja tällä hetkellä jopa 9–10 % kaikista psyykkisesti oireilevista Toimintamallissa luodaan uusia digitaalisia palveluja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin (digipeli nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, nuorten ahdistuksen digihoitopolku). Lisäksi vahvistetaan olemassa olevien digitaalisten palveluiden käyttöä.
Mielialaoireet tunnistetaan kohtuullisen varhain ja tämän vuoksi esiin onkin noussut selkeä tarve suunnatuille varhaisille interventioille. Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu on paikoin ollut niin voimakasta, että lisäresurssit eivät yksinään ratkaise tilannetta ja tarvitaan uusia lähestymistapoja.
Suunniteltaessa Eloisan digipelin laajentamista nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, esillä oli useampia tarpeita, joihin pelillä olisi mahdollisuus vastata. Tavoitteena oli pelin avulla saada nuoren omaa ääntä kuuluviin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Tiedossa oli, että käyttöön otettavalla nuorten interventionavigaattorilla saadaan kattavaa mittaritietoa nuoren oireista ja voinnista ja digipeliä ei haluttu keskittää päällekkäisen tiedon keräämiseen. Digipeliä suunniteltaessa ajatuksena oli, että peliä olisi mahdollisuus hyödyntää nuorten arviojaksolla tutustumisen tueksi ennen kaikkea nuoren omien tavoitteiden ja toiveiden esiin saamisessa. Hoitojaksolle pelin toivottiin tuovan mahdollisuuden saada esiin nuoren omia ajatuksia siitä, mistä tapaamisella tai neuvotteluissa olisi hyvä puhua. Mahdollisuuksia saada palautetta työskentelystä myös mietittiin.
Digipolun kehittämistyön taustalla oli toive parantaa hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä mahdollisuus kohdentaa työntekijäresursseja hyvinvointialueella tarpeenmukaisesti digitaalisen etäasiointialustan avulla. Tavoitteena oli myös palveluvalikoiman monipuolistaminen. ja monipuolistaa palveluvalikoimaa.
Olemassa olevien digitaalisten palveluiden (mm. Mielenterveystalo) osalta oli tiedossa, että palveluita on hyvinvointialueella otettu käyttöön. Epävarmuutta oli siitä, missä määrin palvelujen käyttö oli juurtunut säännönmukaiseen käyttöön.
Kehitettävien uusien digi-innovaatioiden kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoilla (pth) asiakkaina olevat 13-17 vuotiaat nuoret, mahdollisesti heidän huoltajansa sekä työntekijät.
Olemassa olevien digitaalisten palveluiden tehostamisen kohderyhmänä on lisäksi aikuisten mielenterveyspalveluiden asiakkaat sekä työntekijät.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Digi-innovaatioiden kehittämisellä tavoitellaan hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kohenemista sekä ajasta ja paikasta riippumattoman hoidon mahdollistumista. Digitaalisten palveluiden käyttöön oton laajenemisella tavoitellaan myös resurssien potilaslähtöistä ja tarpeen mukaista kohdentamista. Digitaalisten palveluiden avulla voidaan myös mahdollistaa erityisesti nuorille mahdollisuus oman mielipiteen esiintuomiseen.
Olemassa olevien ja jo käytössä olevien digitaalisten palveluiden osalta tavoitteena on niiden käytön juurtuminen ja vahvistuminen. Tavoitteena on, että Mielenterveystalon sisällöt ovat ammattilaisten tiedossa ja käytössä ja chatin osalta tavoiteltiin chatin käytön juurtumisen vahvistumista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Nuorille suunnatun digipelin osalta muutosta oli tarkoitus mitata:
- Pelin käyttömääriä seuraamalla
- Peliin integroidun palautekysymyksen vastausten avulla
- Pelin pilottivaiheessa oli suunnitelmana toteuttaa työntekijäkysely siitä, kuinka työntekijä arvioi pelin pelaamisen hyödyttäneen käyntiä/hoitojaksoa
Nuorten ahdistuksen digihoitopolun osalta muutosta oli tarkoitus mitata:
- Toteutettujen digihoitopolkujaksojen määrää seuraamalla?
- Seuraamalla potilaiden kokemuksia digihoitopolun tapaamisista? (Polulle integroitu palautekysely).
- Kysymällä työntekijöiden kokemuksia digihoitopolun käytöstä?
Olemassa olevien digitaalisten palvelujen juurruttamisen osalta mittareina käytetään:
- Mielenterveystalon käytöstä ammattilaisille järjestetyt koulutukset
- Mielenterveystalosta tietoisuuden lisäämiseksi kontaktoitujen tahojen määrä
- Palveluluukun linjalle 3 tulleiden chattien määrät
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Digihoitopolun käyttö ei vaadi vastaanotoilta lisäresursseja. Käyttöönottovaiheessa henkilöstö tulee kouluttaa etävastaanottoalustan käyttöön, mikäli se ei ole ennestään tuttua ja perehdytys digihoitopolun sisältöihin tulee varmistaa. Yksiköissä tulee myös sopia digitapaamisten kirjaamisen ja tilastoinnin käytännöt, mikäli niitä ei ole ennestään sovittu. Käyttöönotto on hyvä sopia yhteisesti johdon kanssa ja johdon tuki käyttöönotolle on hyvä varmistaa.
