Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue halusi ymmärtää, millaisia asukkaita alueella asuu. Tavoitteena oli selvittää mm. mikä motivoi asukkaita, millaisia asioita ja teemoja asukkaiden arjessa nousee esiin sekä mitkä asiat vaikuttavat päivittäiseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin, miten asukkaat saavat tietoa hyvinvointialueen palveluista, mitä viestintäkanavia he käyttävät tai toivoisivat käytettävän palveluista ja ajankohtaisista asioista viestimiseen alueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueiden kansallinen ohjaus ja rahoitus ohjaa hyvinvointialueita kehittämään digitaalisia palveluita. Alueen asukkaat toivovat sujuvia ja saavutettavia palvelukanavia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue haluaa tarjota asiakaslähtöisiä, palvelutarpeeseen vastaavia palveluita.
Asukasprofiilien tekemiseen on osallistettu useita erilaisia ryhmiä ja ikäryhmiä, jotta saataisiin kattava kuva Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaista:
1. Verkkokyselyyn osallistuneet ryhmät
- Lapset ja nuoret (alle 18–29 v.): Osallistujia oli 32 henkilöä, joista puolet opiskelijoita ja puolet työelämässä. Mukana oli suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisiä vastaajia. Heidän arvoissaan korostuivat terveys, tasa-arvo ja huoli ympäristöstä sekä mielenterveydestä.
- Työikäiset (30–59 v.): Suurin ryhmä, 529 vastaajaa, edusti monipuolisesti eri ammatteja ja koulutustaustoja. Arvoissa korostuivat terveys, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.
- Ikääntyneet (+60 v.): 332 vastaajaa, pääosin eläkeikäisiä. Heidän huolenaiheensa liittyivät terveyden säilymiseen ja palveluiden saatavuuteen
2. Ryhmähaastattelut
- Neljä ryhmähaastattelua (21 henkilöä): Osallistujat olivat 35–73-vuotiaita eri puolilta Länsi-Uuttamaata (Espoo, Raasepori, Hanko, Kirkkonummi, Lohja, Kauniainen, Vihti). Mukana oli lapsiperheitä, yksinhuoltajia, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Haastattelut toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisinä (3 suomenkielistä ryhmää, 1 ruotsinkielinen).
4. Erityisryhmien huomiointi
- Monikulttuuriset asukkaat ja erityistarpeiset ryhmät pyrittiin huomioimaan, mutta heidän edustuksensa jäi kyselyssä vähäiseksi. Tätä täydennettiin ammattilaisten haastatteluilla ja aiemmilla selvityksillä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia hyödynnettiin digitaalisen asioinnin käyttöönotossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sote-palvelualueilla. Työkalut ovat tämän lisäksi kaikkien alueen työntekijöiden käytössä ja hyödynnettävissä myös jatkokehittämisessä. Niiden käyttöä kannustetaan osana osallistavaa kehitysprosessia, jolla varmistetaan että kehittäminen kohdistuu aitoihin asukastarpeisiin.
