Asiakkaille lainattavien digilaitteiden toimintamalli aikuisossiaalityössä, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 ja I4)

Luotu 22.09.2023
Asiakkaille lainattavien digilaitteiden toimintamalli aikuisossiaalityössä, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 ja I4)
Asiakkaille lainattavien digilaitteiden toimintamalli aikuisossiaalityössä, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 ja I4)

Tiivistelmä

Aikuissosiaalityön ammattilainen ottaa kotikäynneille mukaan digilaitepaketin, jonka avulla asiakas voi asioida tapaamisen aikana esim. Omakelassa, verkkopankissa tai muissa digitaalisen asioinnin kanavissa. Kotikäynnin ajaksi lainattava digilaite helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi tarvittavien liitteiden saamista ja asiakkaan asioiden eteenpäin viemistä. Asiakas saa tukea ja apua digitaaliseen asiointiin, joka voi mahdollistaa hänen digitaalisten palvelujen käyttöään tulevaisuudessa. 

Digitaalinen lainalaitepaketti sisältää tablet-laitteen (irrotettava näppäimistö) tai kannettavan tietokoneen (hiiri). laturin, desinfiointipyyhkeet, ohjeet asiakkaalle ja ammattilaiselle sekä suojapussin. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on lisätä alueen digitaalista asiointia 30% kaikista yhteydenotoista. Hyvinvointialueen tuottavuusohjelman visiona on, että asiakas voi asioida hyvinvointialueen kanssa jatkossa entistä laajemmin sähköisissä kanavissa ja itseasiointina. Kaikille löytyy jatkossa kanava olla yhteydessä ja saada palvelua, esim. puhelimitse ja digitaalisten palvelukanavien muodossa. Asiakas saa tilanteensa perusteella entistä nopeammin lähipalveluja, aiempaa enemmän etänä tai kotiin tuotuna. Kymenlaaksossa tuodaan palvelut asukkaan lähelle useissa eri kanavissa ja hyödynnetään digitalisaatiota palveluiden tuottamisessa.

Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Kymenlaakson digitaalisen sote-keskuksen hankesuunnitelman tekovaiheessa palveluiden kanssa yhteistyössä luotiin sosiaalihuollon digitaalisen palvelukonseptin suunnitelma. Yhtenäiset ensilinjan palvelut, joissa on mahdollisuus asioida digitaalisesti sekä yhteiset sosiaalihuollon palvelut, joissa digitaalinen hakeminen ja asiakkaan asian käsittely on mahdollista, luovat tarpeen asiakkaille suunnattuun digitaaliseen tukeen ja sen muotojen kehittämiseen. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka, 
Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 lopussa Kymenlaaksossa asui 162 812 
henkilöä ja ennusteen mukaan Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä heikentää alueen huoltosuhdetta entisestään. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus, ovat yleisiä. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. 

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakson alueen väestön palvelutarve on suuri ja työttömyys on monimuotoista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia. 

Hyvinvointialuestrategian mukaisesti Kymenlaaksossa halutaan järjestää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Lisäämme etä- ja digipalveluiden osuutta palveluissamme tarjotaksemme 
asiakkaillemme monipuoliset asiointimahdollisuudet. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelman mukaisesti digitaalisen asioinnin määrä sosiaalihuollon palveluissa kasvaa 30% 2025 loppuun mennessä. 

Valtioneuvoston selvitys vuodelta 2023 Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa toi todeksi sosiaalihuollon tilanteen digitaalisten palvelujen käytön ja tarjoamisen osalta. Sosiaalihuollon digipalveluja on käytössä huomattavasti vähemmän ja ratkaisut keskittyvät kotihoidon etäratkaisuihin sekä digitaalisiin lomakkeisiin ja hakemuksiin. Kymenlaakson aikuissosiaalityössä digitaalisia palveluita ei juurikaan ole käytössä, asiakas voi hakea ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea digitaalisella hakemuksella. 

Aikuissosiaalityössä on myös tunnistettu, että asiakkailla ei aina ole käytössään omia digilaitteita, joilla asiointi onnistuisi. Myös digitaidot saattavat olla puutteelliset ja henkilö tarvitsee tukea laitteiden käyttöön ja/tai asiointiin. Aikuissosiaalityön suunnitelmallisen työn tiimin työntekijät tekevät myös asiakkaan kotiin suuntaavaa työtä, jolloin laitteiden puutetta ei voida kompensoida sosiaalitoimistosta löytyvällä asiakastietokoneella vaan asian hoitaminen kotikäynnin aikana sujuvoittaisi ja nopeuttaisi asiakkaan asioiden hoitoa ja käsittelyä. Sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja voi tarjota kotikäynnin aikana digitukea.  

Aikuissosiaalityö on tarvehankintaista palvelua, mikä tarkoittaa, että asiakkaan elämässä on jokin erityinen pulmatilanne, jonka vuoksi asiakas on tarvitsee sosiaalityön apua. Aikuissosiaalityön tukea järjestetään muun muassa asumiseen liittyvään tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen, äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen, päihteiden käyttöön liittyvien arjen hallinnan ja tuen tarpeisiin sekä työllistymistä tukevaan toimintaan. Asiakkaan palvelut perustuvat hänen ja tarvittaessa hänen verkostonsa kanssa tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan. 

Aikuissosiaalityön asiakasraadissa asiakkaat totesivat,  kun sosiaalihuoltoon ollaan yhteydessä, tilanne on jo niin pitkällä että ei ole rahaa, ei ruokaa, ei mitään ja tällöin asiakasneuvonnasta saatu tieto on erittäin tärkeässä asemassa että jaksaa kannatella itseään kunnes asiat lähtevät etenemään. On tärkeää tietää miten omat asiat etenevät ja missä ajassa, niin että tapaamisissa tai kontakteissa saa selkeän tiedon eikä asiat jää epämääräisiksi. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pilotin aikana kehitetään käyttöönotettava toimintamalli asiakkaille lainattavien digilaitteiden käytöstä kotikäynneillä. Tavoitteena on, että asiakas pystyy kotikäynnin aikana hoitamaan asioitaan digitaalisesti, esim. tekemään hakemuksia tai antamaan tarvittavat liitteet hakemuksien käsittelyä varten. Asiakkaan asian hoito sujuvoituu ja nopeutuu, asia saadaan eteenpäin jo ensimmäisellä kotikäynnillä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin aikana seurataan sekä asiakaskokemusta että työntekijäkokemusta ja toimintamallia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen mukaisesti. 

Asiakaskokemusta mitataan NPS-arvolla ja THL määrittelemillä asiakaskokemuksen keräämistä koskevillä kysymyksillä, joita muokattiin pilottiin sopivaksi. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimivuuden ja käyttöönoton ehtoina, prosessiin  sisältyen: 

  • Kotikäynneille ja asiakastapaamisiin otettavat laitepakkausten sisältöä päivitetään (ohjeet kunnossa ja saatavilla, desifiointiliinoja riittää seuraavillekin käynneille ym.)
  • Muovitaskussa olevat helppokäyttöiset pikaohjeet laitteen käyttöön ja välimuistin tyhjennykseen madaltaa laitteen käytön kynhystä
  • Laitteen latauksesta huolehditaan ennen ja jälkeen tapaamisten

Resurssit:

  • Ohjeistuksilla huolehditaan henkilöstön riittävästä osaamisesta laitteen käyttöön
  • ICT-palveluista saatujen laitteiden kustannukset huomioidaan budjetissa
  • Alkuvaiheessa laitteen mukaan ottaminen voi tuntua työläältä ennen kuin laitteen käytöstä asiakastyössä tulee rutiini

Toimintamallin ydinsisältö

Aikuissosiaalityön ammattilainen ottaa kotikäynneille mukaan digilaitepaketin, jonka avulla asiakas voi asioida tapaamisen aikana esim. Omakelassa, verkkopankissa tai muissa digitaalisen asioinnin kanavissa. Kotikäynnin ajaksi lainattava digilaite helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi tarvittavien liitteiden saamista ja asiakkaan asioiden eteenpäin viemistä. Asiakas saa tukea ja apua digitaaliseen asiointiin, joka voi mahdollistaa hänen digitaalisten palvelujen käyttöään tulevaisuudessa. 

Digitaalinen lainalaitepaketti sisältää tablet-laitteen (irrotettava näppäimistö) tai kannettavan tietokoneen (hiiri). laturin, desinfiointipyyhkeet, ohjeet asiakkaalle ja ammattilaiselle sekä suojapussin. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotoinnin aikana seurattiin tiiviisti sekä asiakas- että työntekijäkokemusta. Asiakaskokemuksen keskeisimmät tulokset:

  • Kannettava tietokone oli useimmiten käytössä ja koettiin helpoimmaksi käyttää
  • Asiakkaat tarvitsevat digitaaliseen asiointiin tukea ammattilaiselta ja ammattilaisen tarjoama tuki nousi keskeisimmäksi onnistumiseksi
  • Teknologian ja digitaalisten palvelujen käyttämättömyyden syyt liittyvät useimmiten kielitaidon puutteeseen, digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen sekä terveydentilaan (kognitiiviset haasteet, fyysinen ja psyykkinen terveys)
  • Lainalaitteen käyttö koetaan tietoturvalliseksi ja laitteet toimivat tapaamisen aikana hyvin
  • NPS arvo pilotin päättyessä 48
  • Asiakkaiden esiintuomana kehitysehdotuksena lainalaitepakettiin lisättiin hiiri. 

Työntekijäkokemuksen keskeisimmät tulokset:

  • 93% ammattilaisista koki lainalaitteen hyödylliseksi kotikäynnillä vaikka varsinkin aluksi lainalaitteen koettiin lisäävän työmäärää käynnin aikana
  • Työntekijät antoi runsaasti tukea digitaaliseen asiointiin käynnin aikana
  • Ohjeita tarkennettiin palautteen perusteella ja ICT-tuki oli tavoitettavissa ongelmatilanteissa
  • 81% koki että lainalaite sujuvoitti asiakkaan asian hoitamista

Pilotin päätteeksi aikuissosiaalityö ja terveyssosiaalityö tekivät päätöksen ottaa lainalaitteet ja toimintamallin jatkuvien palvelujen käyttöön sen tuottamien hyötyjen ja positiivisen kokemuksen vuoksi. Lainalaitetoiminnan kustannukset ovat myös varsin kohtuulliset saavutettuun hyötyyn nähden. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Pilotin päättyessä ammattilaiset toivat kehitysehdotuksina esiin tuetun asumisen toimintaympäristön sekä ikääntyneiden asiakasohjauksen ja gerontologisen sosiaalityön, jossa lainalaitteita voitaisiin myös hyödyntää tehokkaasti. Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelman kanssa tehty yhteistyötä ja siellä jatkettu toimintamallin kehittämistä kyseisiin yksiköihin.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue, aikuissosiaalityö
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)