Iisalmi on vajaan 22 000 asukkaan seutukaupunki Ylä-Savossa. Ikärakenne painottuu työikäisen väestön jälkeen ikääntyneisiin asukkaisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut iisalmelaisille samoin kuin kiuruvetisille, sonkajärveläisille ja vieremäläisille tuottaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, jonka alueella asuu noin 37 000 asukasta.
Iisalmi kokoaa niin asukkaita kuin palveluvirtaa lähikunnista, ja erityisesti vahvalla teollisella tuotannollaan tarjoaa niin koulutus- kuin työmahdollisuuksia sekä paikallisille että muualta muuttaville. Työllistyminen erityisesti yrityssektorille edellyttää niin spesifiä osaamista kuin vahvaa työ- ja toimintakykyä. Haasteena on, etteivät työvoiman tarve ja tarjonta kohtaa.
Iisalmessa työvoimaa oli vuoden 2022 syyskuussa 9 455 henkilöä. Työttömiä työnhakijoita oli 978 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli reilu 48 % (Työllisyyskatsaus Syyskuu 2022 (ely-keskus.fi)). Pitkäaikaistyöttömistä iso osa on rakennetyöttömiä. Osatyökykyisiä työttömistä työnhakijoista oli syyskuussa 2022 tiedossa 175 henkilöä. Työkyvyn tuen tarpeita on todennäköisesti useammallakin työttömällä työnhakijalla, mutta työ- ja toimintakyvyn kapeutumaa ei ole havaittu, tiedostettu eikä tunnistettu välttämättä edes asiakkaan itsensä toimesta, tai asiakkaalle soveltuvia sijoittumismahdollisuuksia tai palveluita ei ole olemassa tai asiakas ei niihin ohjaudu.
Asiakasnäkökulma:
Asiakas saa tarvitsemansa yksilölliset, henkilölähtöiset työkyvyn tuen palvelut oikea-aikaisesti ja aina saattaen-vaihtaen -periaatteella rinnallaan asiakkaan tilanteeseen perehtynyt ammattilainen. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisimman miellyttävä palvelukokemus, johon sisältyy sujuva tiedonsiirto asiakkaan kirjallisella suostumuksella. Lähtökohtana on asiakkaan osallisuus.
Asiakas kohdataan vertaisena.
Ammattilais- ja organisaationäkökulma:
Ammattilaiselle asiakkaan työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen on edellytyksenä henkilölähtöisille, laadukkaille ja oikea-aikaisille palveluille. Asiakasvastaavana toimiva ammattilainen perehtyy huolellisesti asiakkaan tilanteeseen ja kulkee asiakkaan rinnalla hänen palvelupolullaan sekä ohjaa prosessia suunnitelmallisesti mutta joustavasti eteenpäin. Verkoston yhteisvastuullinen toiminta mahdollistaa asiakasvastaavan parhaan mahdollisen työskentelyn asiakkaan hyväksi. Asiakasvastaavana toimiva henkilö on kokenut ammattilainen, joka hallitsee laaja-alaisen työkyvyn tuen palvelukentän ja kykenee soveltamaan tietoa käytäntöön.
Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen haastaa sujuvan, joustavan tiedonsiirron. Tavoite on, että asiakasta koskeva tieto on helposti verkoston jäsenten saatavilla.
Yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulma:
Työkyvyn tuen tarpeiden selvittäminen ja palveluiden järjestäminen varhaisvaiheessa säästää kalliimpien palveluiden tarvetta ja lopulta yhteiskunnan varoja. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että osatyökykyiset henkilöt työllistyvät ja pääsevät osallisiksi omia taitojaan ja voimavarojaan vastaavaan toimintaan.
Kohderyhmänä ovat iisalmelaiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat, etenkin pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät henkilöt, joilla on mahdollisesti määrittelemättömiä työkyvyn tuen tarpeita ja motivaatiota oman tilanteensa selvittelyyn. Toissijaisena kohderyhmänä ovat ammattilaiset, joilla on osaamisen kehittämisen tarpeita esimerkiksi asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamisessa.
Pilotointivaiheessa työkyvyn tuen tiimiin voivat ohjautua julkisten työvoimapalveluiden (TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun) asiakkaana olevat työttömät työnhakijat sekä etenkin työikäisten sosiaalityöstä ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina. Asiakasohjausta tehdään tausta- ja verkosto-organisaatioista, mutta asiakkaaksi voi hakeutua myös omatoimisesti.
Jokaiselle asiakkaalle nimetään asiakasvastaava asiakkuuden alkaessa. Asiakkuuden päättyessä kullakin asiakkaalla on tiedossa, kuka toimii asiakasvastaavana, ja samoin asiakasvastaava on tietoinen asiakkaan jatkosuunnitelmasta. Saattaen-vaihtaen -menetelmää on hyödynnetty asiakassiirroissa.
On huomioitava, ettei asiakas voi itse lainkaan vaikuttaa siihen, kuka hänen asiakasvastaavanaan toimii. Onkin tärkeää, että asiakasvastaavan ja asiakkaan välille kehittyy luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jotta yhteistyö sujuu.
