Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Varsinais-Suomen hyvinvointialue koostuu 27 kunnasta. Sosiaalihuollon neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi on toteutettu hyvin vaihtelevasti Varsinais-Suomessa. On kuntia, missä ollut hyviä käytäntöjä ja kuntia, missä neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi ontunut.
Keskitetyn neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toiminnan tavoitteena on tarjota oikea-aikaista, vaikuttavaa ja tasalaatuista palvelua kaikille Varsinais-Suomen asukkaille, jotka ovat sen tarpeessa. Tavoitteena on vastata tuen tarpeeseen monialaisesti nopealla aikataululla ja myös pystyä ohjaamaan esim. järjestöjen ja kuntien tarjoamiin matalan kynnyksen palveluihin jo ohjauksen ja neuvonnan vaiheessa.
Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskus hankkeesta on tehty kysely Varsinais-Suomen kuntiin syksyllä 2022. Kysely osoitti, että 35% oli keskittänyt lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit, eli eriyttänyt ne muusta sosiaalityöstä. 92% kuitenkin toivoi, että lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi keskitettäisiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta riittävässä laajuudessa (sosiaalihuoltolaki 6§). Lisäksi kaikilla on oikeus palvelutarpeen arviointiin, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta ja palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa (sosiaalihuoltolaki 36§).
On tärkeää että avuntarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti ja, että hyvinvointialueen asukkailla on eri väyliä, mitä kautta he voivat asioida sosiaalitoimessa. Neuvontaa ja ohjausta pitää olla saatavilla riittävästä ja palvelutarpeen arvioinnit pitää laatia laadukkaasti ja vaikuttavasti. Palvelutarpeen arviointi itsessään voi toimia interventiona ja sisältää muutostyöskentelyä. Mikäli kaikki nämä toteutuvat saavat uudet asiakkaat apua oikea-aikaisesti ja asiakkaat ohjautuvat oikeaan paikkaan ja oikeiden palvelujen piiriin. Vältetään huolen kasvamista ja pystytään toteuttamaan kustannustehokasta sosiaalityötä. Ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, että prosessit ovat selkeät ja, että työntekijöiden työnkuvat eivät ole liian laajoja. Mikäli työnkuvat ovat selkeät pystyvät työntekijät paneutumaan tiettyyn prosessiin tarkemmin ja näin ollen tarjoamaan laadukkaampaa neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia. Työntekijöiden työhyvinvointi voi myös lisääntyä selkeän työnkuvan ja selkeiden prosessien myötä. On tärkeää, että suunnitelmallisessa sosiaalityössä pystytään keskittymään suunnitelmalliseen sosiaalityöhön, mitä pystytään ratkaisemaan keskittämällä palvelutarpeen arviointi.
Kohderyhmä on lapsiperheet ja työikäiset. Kokemus-asiantuntijoita on käytetty ja tullaan käyttämään kehittämisessä. Aiempia asiakaspalautteita on myös pystytty hyödyntämään. Asiakaspalautteita tullaan keräämään, kun toiminta käynnistyy virallisesti ja toimintatapaa, prosesseja yms. voidaan tarvittaessa muokata saatujen asiakaspalautteiden perusteella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Jokainen tiimi tulee mittaamaan seuraavia asioita:
- Ilmoitusten/yhteydenottojen määrä
- Palvelutarpeen arviointien määrä
- Asiakkuuteen siirtyvien määrä
Tavoiteltavaa on myös mitata, miten paljon ohjauksia hyte- palveluihin, järjestöjen palveluihin ja esim. seurakunnan palveluihin tapahtuu.
Lisäksi asiakkaalta kerätään palautetta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Ohjauksesta ja neuvonnasta kerätty palaute pyritään automatisoimaan tulevaisuudessa puhelinjärjestelmän kautta. Nyt palveluohjaajaa täyttää excel-tilaston päivittäin ja tilastot kootaan kuukausittain:
- Saapuneet palveluohjauspuhelut
- Soitetut palveluohjauspuhelut
- Vireille laitetut ilmoitukset/yhteydenotot yhteensä
- Kuinka moni näistä ilmoituksista jää Soihtu-tiimiin käsiteltäväksi
- llmoitukset pakolaistaustaisista, jotka jäävät tiimin käsiteltäväksi
-Palveluohjuskäynti (fyysinen), eli Walk-in
-Syy Walk-in ohjaukselle.
-Saapuneet Pyydä-apua yhteydenotot
-Soitetut puhelut liittyen Pyydä-apua yhteydenottoihin
-Lähetetyt sähköpostit liittyen Pyydä-apua yhteydenottoihin
-Saapuneet Oma-olo muu yhteydenotto arjesta selviytyminen
-Saapuneet Oma-olo muu yhteydenotto väkivalta ja kaltoinkohtelu
- Saapuneet Oma-olo muu yhteydenotto yksinäisyys
- Saapuneet Oma-olo muu yhteydenotto asuminen
- Saapuneet Oma-olo muu yhteydenotto raha-asiat
-Soitetut puhelut liittyen Omaoloon
-Lähetetyt sähköpostit liittyen Omaoloon
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Varsinais-Suomeen perustetaan 7 Soihtu-tiimiä. Jokaisella tiimillä on johtava sosiaalityöntekijä. Jokaisessa tiimissä on 12-20 jäsentä. Johtavat sosiaalityöntekijät muodostavat kollegiaalisen tiimin ja pystyvät sijaistamaan toisiaan. He kehittävät yhdessä käytännön työtä ja luovat kehittäjätyöntekijöiden avulla yhtenäisiä prosesseja koko Varsinais-Suomen alueelle.
Kaikki työntekijät, jotka tiimeissä työskentelevät lapsiperheiden asioissa muodostavat myös oman kehittämistiimin, samoin työikäisten parissa työskentelevät muodostavat oman kehittämistiimin.
Jokainen tiimin jäsen käy Ohjattu-omahoito koulutuksen, jolloin myös sosiaalihuollon ammattilaiset voivat tukea asiakkaita esim. ahdistukseen liittyvissä asioissa.
On tärkeää, että johtavilla sosiaalityöntekijöillä on vahva substanssiosaaminen ja, että tiimiin saadaan osaavia sosiaalihuollon ammattilaisia ja, että heidän perehdyttämisestä huolehditaan.
