Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 19.03.2024
Asiakas- ja palveluohjaus Soihdun työn kehittäminen, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Tämän toimintamallin perusidea on vahvistaa sairaanhoitajan roolia ja tehtävää asiakaslähtöisessä palvelutarpeen arvioinnissa sekä moniammatillisessa yhteistyössä Soihtu-tiimeissä. Malli pyrkii selkeyttämään sairaanhoitajan ja muiden sosiaalihuollon ammattilaisten välisiä rooleja ja tukemaan palveluiden kohdentamista tehokkaasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Ratkaisun perusidea on tukea ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönottoa Soihtu-tiimeissä. 

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 

Ratkaisun perusidea on luoda selkeät ja työntekijöiden käyttöön jalkautetut työohjeet lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukaiseksi tekemiseksi.  

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen   

Perustamisvaiheessa vuonna 2023 Soihtu-tiimeihin oli tavoitteena resursoida sairaanhoitajan resurssia mielenterveys- ja päihdepalveluista. Tavoitteena oli tarjota Soihtu-tiimien asiakkaille, eli sellaisille asiakkaille, joilla ei ole asiakkuutta sosiaalihuollossa, myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelua, mikäli heillä on tarvetta sellaiselle eikä vielä omaa hoitokontaktia. 

Hanketyön aikana vuonna 2024 sairaanhoitajaresurssissa oli alueellisia eroja: osalla alueista ei ollut sairaanhoitajaresurssia lainkaan ja osassa sairaanhoitajan resurssi oli jaettu joko terveydenhuollon kanssa tai Ankkuri-tiimin kanssa. Lähtötilanteessa alkuvuonna 2024 Soihduissa oli yhteensä neljä sairaanhoitajan resurssia: yksi kokoaikainen (100% työaika) sairaanhoitaja jaettuna Turun Soihtu-tiimien kesken sekä kolme osa-aikaista (50% työaika) sairaanhoitajaa sijoittuen Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon Soihtu-tiimeihin. Osa-aikaisten sairaanhoitajien työaika jakautui puoliksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kesken. Lisäksi Ankkurityössä oli neljä kokoaikaista (100% työaika) sairaanhoitajaa.  

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto 

Ohjattua omahoitoa on koulutettu etupäässä terveydenhuollon palveluiden työntekijöille. Menetelmästä haluttiin käyttötietoa ja -kokemusta myös sosiaalihuollon palveluissa, varsinkin monialaisesti toteutettavissa asiakasprosesseissa. 

Ohjattu omahoito-menetelmää koulutettiin Soihdun työntekijöille vuonna 2023. Hanketyön lähtötilanteessa alkuvuonna 2024 osa Soihdun työntekijöistä oli suorittanut koulutuksen, osalla se oli kesken ja osa ei ollut suorittanut. Menetelmää ei oltu otettu yhdenmukaisesti käyttöön. Menetelmän käyttöönottoon koettiin tarvittavan tukea ja koordinointia.  

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri alueiden välillä ja tavoissa tehdä työtä on näkynyt eri kuntien aiemmat käytännöt. Osittain vaihtelevat arviointikäytännöt ovat johtaneet siihen, että perheet ovat saaneet eritasoista palvelua. Lisäksi resurssien niukkuus on estänyt systemaattisen kehittämistyön toteuttamista, ja työntekijöiden suuri työkuorma on johtanut tilanteisiin, joissa arviointeja ei ole ehditty tehdä riittävällä huolellisuudella. Yhteisen, kattavan arviointimallin puuttuminen on myös vaikeuttanut vaikuttavuuden seurantaa ja kehitystyön pitkäjänteistä suunnittelua. Yhtenäiset arviointikäytännöt varmistavat, että palvelut ovat tasalaatuisia ja yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä perhe asuu tai kuka arvioinnin suorittaa. Tämä vähentää eriarvoisuutta ja parantaa perheiden hyvinvointia. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Asiakas- ja palveluohjaus Soihtu toteuttaa sosiaalihuollon neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointeja lapsiperheille ja työikäisille. Alueelliset Soihtu-tiimit ovat aloittaneet Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana. Soihtu-tiimit vastaavat tarpeeseen keskittää palvelutarpeen arvioinnit ja samalla varmistua siitä, että sosiaalihuollon neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi lapsiperheiden ja työikäisten osalta toteutetaan laadukkaasti ja oikea-aikaisesti kattaen koko hyvinvointialueen. Lisäksi vastataan Varhan palvelustrategiaan.  

Soihtu-tiimien työn kehittäminen jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

  1. Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen
  2. Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki
  3. Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Asiakkaiden tarpeet ja odotukset ovat moninaisia ja niiden huomioiminen on keskeistä sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä. Asiakkaat odottavat saavansa helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa eri palveluista ja niiden saatavuudesta. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat tukea oikean palvelun löytämisessä sekä selkeää ohjausta palveluiden käyttöön ja hakemiseen. 

Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään sujuvaa yhteistyötä asiakkaan tilanteen edistämiseksi.  Laadukas palvelu- ja hoidon tarpeen arvio edellyttää vahvaa ja saumatonta yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.    

Ammattilaisten on voitava tarjota asiakkaille yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palveluohjausta, joka vastaa heidän tarpeisiinsa.  Organisaation tulee varmistaa, että resurssit ja toimintatavat tukevat tehokasta ja laadukasta asiakas- ja palveluohjausta. Ammattilaiset tarvitsevat toimivia työkaluja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen ja asianmukaiseen palveluohjaukseen.  Sosiaalihuollon henkilöstön osaamista liittyen esimerkiksi mielenterveyshaasteisiin tulee vahvistaa ja kannustaa heitä auttamaan asiakkaitaan myös näissä asioissa.    

Yhteiskunnan tulee taata kaikille kansalaisilleen mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut helposti ja tehokkaasti. Laadukas ja toimiva asiakas- ja palveluohjaus voi vähentää epätasa-arvoa ja syrjäytymistä yhteiskunnassa. Tehokas palveluohjaus voi myös säästää yhteiskunnan kustannuksia pitkällä aikavälillä, kun ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. 

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen   

Kehittämistyöskentelyssä on ollut mukana myös koulutetun kokemusasiantuntijan roolissa toimiva kehittäjäasiakas, jonka mukanaolo sairaanhoitajan työnkuvan muodostamisessa sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa nähtiin ensiarvoisen tärkeänä. Asiakkaan kokemus ja näkemys täydensivät ammattilaisten asiantuntemusta asiakaslähtöisellä tavalla. Kehittäjäasiakas toi esiin palveluiden käyttäjän näkökulman, esim. miten palvelut vaikuttavat asiakkaan arkeen, mikä koetaan hyödylliseksi tai mikä jää kaipaamaan parannusta. Kehittäjäasiakas osallistui kevään aikana kehittämisryhmän tapaamisiin ja työskentelyyn.    

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Kohderyhmänä on Soihtu-tiimien työntekijät. 

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 

Kohderyhmänä on ne Soihtu-tiimien työntekijät, joiden tehtävänkuvaan kuuluu lapsiperheiden palvelutarpeen arviointien teko. Soihduissa hoidetaan sekä lapsiperheiden että työikäisten palvelutarpeen arvioinnit, työntekijöiden tehtävänkuvaan kuuluu jommankumman ikäryhmän työt. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoiteltavana muutoksena sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä pyritään parantamaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta asiakasnäkökulmaa korostaen. Osana kehittämistyötä on korostettu tarvetta entistä laajempiin ja monialaisiin yhteistyörakenteisiin, joissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimijat voivat tiiviisti koordinoida asiakkaan oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista.  Tavoitteena on, että kaikki osapuolet, mukaan lukien asiakkaat, ammattilaiset ja yhteiskunnan tukirakenteet, hyötyvät yhdenmukaistetuista toimintamalleista ja menetelmistä. 

Kehittämistyössä tavoitellaan muutosta kohti vahvempaa asiakaslähtöisyyttä, jossa asiakkaan tarpeet, toiveet ja voimavarat otetaan entistä paremmin huomioon. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että hän saa tilanteeseensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilön tekemän arvion ja näin ollen ohjautuu sujuvammin palveluihin. Tämä tarkoittaa selkeämpää ja yksilöllisempää ohjausta ja arviointia, mikä vastaa paremmin asiakkaan tilannetta ja tarpeita. 

Kehittämistyön tavoitteena on parantaa sosiaalihuollon palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Tämä voi näkyä lyhyempinä odotusaikoina palveluihin pääsyssä sekä selkeämpinä ohjauspolkuina. Muutoksen avulla pyritään nostamaan sosiaalihuollon tarjoamien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja ja työhyvinvointia, esimerkiksi selkeämpien työkalujen ja toimintamallien avulla, jotka helpottavat asiakasohjausta ja vähentävät työn kuormittavuutta. 

Laadukkaan ja vaikuttavan asiakas- ja palveluohjauksen myötä voidaan saavuttaa myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia säästöjä. Ongelmien ennaltaehkäisyn kautta vähennetään pitkän aikavälin kustannuksia ja parannetaan yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. 

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen   

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan yhdenmukaistamisella tavoitellaan laadukasta ja monialaisella yhteistyöllä vaikuttavaa asiakas- ja palveluohjausta. Hanketyöskentelyn aikana sairaanhoitajaresurssissa on ollut merkittäviä alueellisia eroja: osassa alueista ei ole sairaanhoitajaresurssia lainkaan ja osassa sairaanhoitajan resurssi on jaettu terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön kanssa. Lähtötilanteessa 2024 Soihduissa oli yhteensä neljä sairaanhoitajan resurssia: yksi kokoaikainen (100% työaika) sairaanhoitaja jaettuna Turun Soihtu-tiimien kesken sekä kolme osa-aikaista (50% työaika) sairaanhoitajaa Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon Soihtu-tiimeissä. Osa-aikaisten sairaanhoitajien työaika jakautui puoliksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kesken. Lisäksi Ankkurityössä oli neljä kokoaikaista (100% työaika) sairaanhoitajaa.  

Sairaanhoitajan on tarkoitus toimia Soihduissa terveydenhuollon asiantuntijana monialaisessa tiimissä ja vastata palvelutarpeen arvioinnissa terveydenhuollon näkökulmasta. Tavoitteena oli, että sairaanhoitaja arvioisi systemaattisesti asiakkaan kokonaistilanteen, johon kuuluu asiakkaan fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arviointi sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen. Sairaanhoitajan tulisi vastata hoidontarpeen arviosta, jossa selvitetään asiakkaan sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä hoidon kiireellisyys. 

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Ohjatun omahoidon käyttöönotolla tavoitellaan yhdenmukaisen ja selkeän menetelmätyöskentelyn käyttöä asiakastyössä, varsinkin sosiaalihuollon työskentelyssä. Ohjattu omahoito valikoitui testattavaksi menetelmäksi, koska Soihduissa pyritään panostamaan ennaltaehkäisevään työskentelyyn ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen mukaanottoon jo alkuvaiheen työskentelystä lähtien.  

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Soihtu- ja Ankkuri-tiimien toimintamallit ovat yhdenmukaisia, jolloin asiakas saa alueesta riippumatta tasalaatuista palvelua. Kehittämistyöllä pyritään myös tukemaan työntekijöiden toimintaa siten, että työssä noudatettavat toimintamallit ovat yhdenmukaisia ja työntekijöillä on käytössään ajantasaiset ja selkeät työohjeet. Kehittämistyö on toteutettu painottaen Soihtu-tiimien työntekijöiden osallistumista. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kehittämistyön mittareiksi on määritelty 

  • Sairaanhoitajan tehtävänkuva on luotu (kyllä/ei)  
  • Sairaanhoitajan tehtävänkuva on otettu käyttöön (kyllä/osittain/ei)  
  • Koulutettujen ammattilaisten määrä vs. moniko käyttää menetelmää   
  • Menetelmän käyttöä edistävät sekä haittaavat tekijät kartoitettu (kyllä/ei)
  • Palvelutarpeen arvioinnin työohjeet laadittu ja toimintamallit yhdenmukaistettu (kyllä/osittain/ei) 
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalleissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti resurssien, koulutuksen ja monialaisen yhteistyön näkökulmiin: 

Riittävä perehdytys, koulutus ja tuki: Työntekijät korostivat tarvetta kattavalle koulutukselle ja perehdytykselle menetelmien käyttöön, jotta ne voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Tarve saada jatkuvaa tukea ja ohjausta menetelmien käytössä koettiin tärkeäksi, jotta arjessa syntyviä haasteita voidaan ratkaista tehokkaasti. Tärkeää on myös johdolta tuleva linjaus siitä, että tiettyä menetelmää käytetään tietyssä työssä. 

Ajan ja resurssien riittävyys: Kiireettömän työympäristön ja riittävien resurssien varmistaminen on keskeistä, jotta kehitettyjä käytäntöjä voidaan toteuttaa laadukkaasti.

Monialainen yhteistyö: Menetelmien ja käytännön prosessin tehokas ja järkevä työskentelytapa edellyttää eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöistä lähestymistapaa. 

Toimintamallin ydinsisältö

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Tämän toimintamallin perusidea on vahvistaa sairaanhoitajan roolia ja tehtävää asiakaslähtöisessä palvelutarpeen arvioinnissa sekä moniammatillisessa yhteistyössä Soihtu-tiimeissä. Malli pyrkii selkeyttämään sairaanhoitajan ja muiden sosiaalihuollon ammattilaisten välisiä rooleja ja tukemaan palveluiden kohdentamista tehokkaasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Ratkaisun perusidea on tukea ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönottoa Soihtu-tiimeissä. 

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen 

Ratkaisun perusidea on luoda selkeät ja työntekijöiden käyttöön jalkautetut työohjeet lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukaiseksi tekemiseksi.  

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sairaanhoitajan tehtävänkuvan mallintaminen ja yhdenmukaistaminen

Sairaanhoitajan tehtävänkuva mallinnettiin keväällä 2024 ja esiteltiin Asiakas- ja palveluohjauksen johdolle. Keskustelua käytiin tehtävänkuvan jalkauttamisesta, mutta lopulta päädyttiin tätä siirtämään.

Sairaanhoitajan tehtävänkuvaa mallinnettaessa pyrittiin yhdenmukaistamaan sitä muiden palvelualueiden sairaanhoitajien kanssa (mielenterveys- ja päihdepalveluiden sh), koska yhdenmukaisuus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua. Kehittämistyössä pyrittiin siihen, että asiakas saa samantasoista palvelua, riippumatta siitä onko alkupiste sosiaalihuollon palvelutarpeen arviossa vai terveydenhuollon hoidontarpeen arviossa. 

Keväällä 2025 Soihdun johto ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden johto sopivat Soihdun sairaanhoitajien resurssin siirtämisestä mielenterveys- ja päihdepalveluihin (miepä). Samalla alueellisesti Soihtuihin jyvitetään resurssia miepä-palveluista. Tällä muutoksella on pyritty selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan sairaanhoitajan roolia Soihdun ja miepä-palveluiden yhteyslinkkinä.  Näin mallinnettua Soihdun sairaanhoitajan tehtävänkuvaa ei otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti. 

Ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönoton tuki

Hankkeen aikana ohjattu omahoito -menetelmän käyttöönotto osoittautui haastavaksi palvelutarpeen arviointityössä. Palvelutarpeen arviointi on ajaltaan määrämittainen ja tämä haastaa yleisesti eri menetelmien käyttöä arviointityössä. 

Asiakasryhmien moninaisuus lisää haasteita entisestään, sillä menetelmä ei välttämättä ole yhtä tehokas kaikille. Esimerkiksi asiakkaat, joilla on moninaisia tai syvälle juurtuneita ongelmia, saattavat vaatia enemmän yksilöllistä tukea kuin mitä menetelmä voi tarjota. Tämä asettaa paineita sekä työntekijöille että koko palvelujärjestelmälle, sillä menetelmän tehokas käyttö edellyttäisi riittäviä resursseja, aikaa ja tukea, jotta se voitaisiin mukauttaa erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. 

Tarkkaa ja selkeää lopputulosta ei ohjatun omahoidon käyttöönotosta voida antaa, sillä kokemusta käytöstä on hyvin vähäisesti ja alueelliset sekä työntekijöiden henkilökohtaiset käyttökokemukset ovat verrattain erilaisia.  

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sisällön kehittäminen ja yhdenmukaistaminen

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin kootut työohjeet valmistuivat hankeaikana ja ne koulutettiin Soihdun toimesta alkuvuonna 2025. Yhtenäisten työohjeiden myötä palvelutarpeen arviointityö on yhdenmukaistunut.   

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kehittämistyön kolmea eri osiota on mahdollista soveltaa eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihin. Jokainen kehittämisosio on suunniteltu yksilöllisesti tavoiteltu muutos huomioiden ja soveltuvimmat kehittämistyökalut valiten.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)