Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Apteekit ottavat asiakkaan lääkehoitoon liittyvissä asioissa sote-keskuksiin pääasiassa puhelimitse. Muita yhteydenottotapoja ovat mm. turvasähköposti tai kirje. Eri sote-keskuksissa on erilaisia käytäntöjä siinä, mikä puhelinnumero apteekeille on annettu ja osassa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Apteekista tuleviin yhteydenottoihin vastaamisen viive vaihtelee muutamasta minuutista muutamaan tuntiin.
Joissakin sote-keskusten vastaanottopalveluissa apteekista tuleviin puheluihin vastaa virka-aikana reseptihoitaja. Osa yhteydenotoista saadaan ratkaistua puhelun aikana, jos tieto on löydettävissä potilastietojärjestelmästä. Osan asioista reseptihoitaja ohjaa lääkärille joko kiireettömänä tai kiireellisenä ajanvarauskirjalle.
Apteekin konsultaatio perustuu tarpeeseen ja velvollisuuteen ottaa lääkäriin yhteyttä reseptin toimittamiseen tai lääkehoidon turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Yhteydenotto chatin kautta tullaan tekemään siis samoin perustein kuin aikaisemmin, mutta yhteydenottokanava on uusi.
Uudessa toimintamallissa osa apteekkien yhteydenotoista ohjataan puhelun sijaan chattiin. Apteekeille laaditaan lista asioista, joissa voi ottaa yhteyttä chatin kautta. Chatin kautta apteekki saa yhteyden suoraan digilääkäriin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Apteekkikonsultaatiochat-palvelu mahdollistaa ammattilaisten välisen viestinnän apteekkien ja terveydenhuollon välillä. Lisäksi chat-palvelu mahdollistaa palvelun tuottamisen etänä, mikä osaltaan lisää palvelun saavutettavuutta koko hyvinvointialueella.
Lääkehoitoon liittyvien ongelmien ja lääkehoitoon liittyvien mahdollisten riskien tunnistaminen, ratkaiseminen ja ennaltaehkäiseminen parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja siitä johtuvia kustannuksia.
Apteekkikonsultaatiochat tuo apteekkien ja sote-keskuksen väliseen konsultaatiokäytänteeseen sujuvuutta ja toiminnan tehostamista. Esimerkiksi tiettyjen kysymysten ohjautuminen hoitajan sijaan suoraan lääkärille nopeuttaa asian ratkaisua ja vähentää työvaiheita.
Sote-apteekkareiden ja lähiterveyspalveluiden yhteistyöpalavereissa on kartoitettu apteekkien ajatuksia mm. yhteydenottojen aiheista ja yhteydenottokanavista sote-keskuksiin, odotuksista ja ideoista OmaEP-digipalvelun hyödyntämiseen apteekkien ja sote-keskusten välisessä yhteistyössä ja apteekkien roolista asiakkaan lääkehoitoprosessissa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Apteekkien ja sote-keskuksen välisen konsultaatiokäytänteen sujuvoittaminen ja toiminnan tehostaminen, nopeampi asioiden ratkaisu ja työvaiheiden vähentyminen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Chat-yhteydenottojen määrä ja vasteajat
- Apteekin farmaseutit vastaavat jokaisen konsultaation jälkeen palautekyselyyn, jossa arvioidaan yhteydenoton syy, ratkesiko asia sekä arvio yhteydenoton onnistumisesta
- Lääkäreiden kokemukset
Apteekkikonsultaatio -chat keskusteluja toteutui yhden pilottiapteekin kanssa kolmen kuukauden aikana yhteensä 71 kpl. Kokemukset pilotista olivat positiivisia sekä digilääkäreiden ,että apteekin ammattilaisten mielestä. Chat sujuvoittaa ja säästää hoitajien työaikaa, on sujuvampaa kuin puhelu ja hoidettavat asiat olivat chatiin soveltuvia. Apteekkikonsultaatio -chatin laajentamista lähdetään edistämään vuonna 2026 pilotista saatujen hyvien kokemusten perusteella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Lähiterveyspalveluiden johto ja on sitoutunut toimintamallin käyttöönottoon ja muutoksiin toimintatavoissa. Apteekkien ammattilaisten rooli konsultaatioiden toteutumisessa on merkittävässä asemassa ja vaikuttaa palvelun vakiintumiseen. Myös digilääkäreiden rooli konsultaatioiden toteutumisessa on merkittävä. Lääkäriresurssi on huomioitava ja arvioitava asia erityisesti toiminnan laajentamisen yhteydessä, jos koko hyvinvointialueen apteekkien yhteydenotot ohjautuvat usean sote-keskuksen sijaan digilääkäreille.
Apteekkikonsultaatiochat-toimintamallia pilotoidaan yhden Seinäjoen alueen apteekin ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen digilääkäreiden välisessä konsultaatiossa. Pilotoinnin kestoksi on määritelty vuosi 2025. Toimintamalliin nimetty ohjausryhmä arvioi pilotin tuloksia ja jatkoa sekä mahdollista laajentamista.
